Määritä terässauvaan muodostuva lämpöjännitys: a=1,2*10^-5 1/cel. delta t =20 cel. E=210*10^3
Pituuden muutos= NL/EA NL/E*2A a*delta t * L
Sauvassa on kaksi eri halkaisijaa eli L ja A toinen sauva on L ja 2*A
Olen koittanut laventamista ja supistamista mutta ei auta en tiedä miten saan tuon 4/3 tuohon alkuun
Miten tästä tulee loppu tuloksesi 4/3*a*delta t*E*A
Pituuden muutos= NL/EA NL/E*2A a*delta t * L
Sauvassa on kaksi eri halkaisijaa eli L ja A toinen sauva on L ja 2*A
Olen koittanut laventamista ja supistamista mutta ei auta en tiedä miten saan tuon 4/3 tuohon alkuun
Miten tästä tulee loppu tuloksesi 4/3*a*delta t*E*A
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyseessä on ilmeisesti kahden liikkumattoman tuen varassa oleva 2L pituinen sauva, josta puolikkaan sauvan ala on A ja toisen puoliskon 2A. Pituuden muutos deltaL on estetty, joten saadaan yhtälö:
deltaL = NL/(EA) NL/(2EA) a*2L*deltaT = 0, josta ratkaistaan N
--> N = -4/3*a*deltaT*EA, tämä on siis normaalivoima, joka rasittaa sauvaa (puristusta)
--> sauvan 1 jännitys on N/A ja sauvan 2 jännitys on N/(2A)
Teeppäs se vetokoe. Tavallisimmin metallisauva katkeaa siitä heikommasta kohdasta eli ohuemmasta kohtaa se taitaa katketa ensin.
Jos koesauva on tehty kahdesta erilaisesta teräksestä niin murtumakohta voi olla liitoskohdassa (hitsaussauma?). Näin, koska hitsauskohta aiheuttaa toisilleen sopimattomien terässauvojen hitsauksessa "epäjatkuvuus" kohdan. (väärä hitsausmenetelmä ja väärä lisäaine)
Nämä lujuusopilliset seikat ovat kiinni monesta tekijästä. Myös koelämpötilalla on oma merkityksensä. Koesauva on tehävä tietyn mittastandardin mukaisesti huomioiden myös sauvojen pinnanlaatu. (Karkeassa pinnassa voi tulla esiin lovivaikutus) Myöskään koesauvan koneistusvaiheessa ei saisi tapahtua sauvassa lämpöteknisiä muutoksia työstönaikaisessa käsittelyssä. Näin materiaalien ominaisuudet voivat muuttua eikä vetokoe enää kuvasta todellisuutta)
Mistä näitä teoreetikkoja oikein syntyy? Teoria ja mittauskäytäntö kulkee rinnakkain.
Laskennallinen arvo voi toteutua vain jos koejärjestely on käytännössä vakautettu eli seurataan ennakkoon määriteltyä mittaustekniikkaa. Vain tällä tavalla saadaan vertailukelpoisia tuloksia.
Yksittäiset laskelmat ei aina anna riittävän luotettavia tuloksia. Teoreettinen laskenta ja järjestelmällinen mittaustekniikka seuraavat toisiaan. Mekaaniset mittaukset on tehtävän standardien koejärjestelyjen mukaan.
Palstan teoreetikoille: antakaa riittävät tiedot myös koejärjestelystänne. Kertokaa myös käyttämänne testattavan materiaalin rakenne ja koostumus. Teidän pähkäilyjänne on erittäin vaikea ymmärtää vajaiden tietojen vuoksi.
mistä ihmeestä näitä yksisilmäisiä esiintymisvimmaisia idiootteja tänne palstalle on parveutunut ?
Tässäkään kysymyksessä ei ollut mitään viitettäkään mihinkään sössön tarinaan, kysyttiin vain yhtälön muodostamista jännityksen laskemiseen, mutta riittävän toope söheltäjä saa taas asiaan sotkettua metallurgian ja koesauvat ynnä muuta asiaan kuulumatonta, ikään kuin nauttisi oman tyhmyytensä esiin tuomista.
Joulun aikoihin ihmiset ovat lomalla, pitkästyneitä ja pikkukännissä. Sitten yritetään kirjoittaa muka hupaisia tarinoita.
Mikä ihmeen terässauva? Luuletko kaikilla terässauvoilla olevat täysin samanlaiset lujuusominaisuudet?
Jos teräksestä puhutaan niin pitää ilmoittaa mistä terässeoksesta puhutaan.
Kaikilla teräksillä ei edes ole samanlaisia lämpöominaisuuksia. (lämpöjännityksiä)
Kylmiin ja kuumiin käyttöolosuhteisiin tarvitaan erilaisia teräksiä.
Tämä on taas tätä peruskoulu-lukion oppikirjasta lainattua kysymysten asetteluja.
Kyllä opettajan pitäisi valaista asiaa paremmin jotta oppilaille ei tulisi aivan vääriä ajatuksia päähän.
Metallipuolen "amislaisillakin" on paremmat tiedot teräksestä. Minullekin 1960-luvun alun ammattikoulussa annettiin "aineopin" tunneilla paremmat käsitykset.
Entä sitten? Miten terästen lujuusominaisuudet vaikuttavat niiden lämpöjännityksiin niin kauan kun materiaalin kimmorajaa ei ylitetä. Lisäksi samalla materiaalilla on sama lineaarinen lämpölaajenemiskerroin materiaalin dimensioista riippumatta.
Jos nyt lopettaisit tuon joutavan leukojen louskuttelun, ja kertoisit, miten muut kuin annetut parametrit vaikuttavat tehtävän ratkaisuun. Ja nyt eivät todellakaan mutu-väitteet mene enää läpi.
"toope söheltäjä saa taas asiaan sotkettua metallurgian ja koesauvat ynnä muuta asiaan kuulumatonta, ikään kuin nauttisi oman tyhmyytensä esiin tuomista."
Ja täysin toopet unohtaa metalliopin kokonaan. (metalliopin toinen nimi on metallurgia. Eli oppi metalleista)
Jos metalleista puhutaan niin metalliopin mukaan ottaminen ei ole asian sotkemista asiaan kuulumattomalla.
Aloittaja on ihastunut johonkin kaavaan jota ei ymmärrä. Otapa se fysiikan oppikirja käteen ja lue uudestaan se lämpöopin osa jossa puhutaan pituuden muuttumisesta.
Uudellen lukeminen voisi valaista tehtävää paremmin.
Turha noille vanhoille amis-dementikoille mitään selittää, ne elää aivan omissa maailmoissaan.
Ja amis-poikasille on katastrofi kun tullaan työelämään eikä kaikkea osatakaan.
Onneksi olen jo päässyt eläkkeelle eikä tarvitse nähdä vaivaa näiden täysin itsevarmojen ja kaiken tietävien amis-poikasten kouluttamiseen.
Kokemushan ei merkitse heille yhtään mitään.
Veikkaan että entisellä työpaikallasikin huokaistaan että "onneksi".
Tehtävää voi kritisoida mutta se on tehtävä asiallisesti. Jos kerran tehtävässä on annettu lämpölaajenemiskerroin ja kimmomoduuli, silloin on aivan turha höpistä että teräksien lujuusominaisuudet ja lämpöominaisuudet vaihtelevat. Tehtävä ratkaistaan niillä arvoilla jotka on annettu ja se riittää. Metallien ominaisuuksia laajemmin käsitellään muissa yhteyksissä.
Tehtävän ratkaisuko riittää? Minusta tärkeämpää on ymmärtää metallien käyttäytyminen laajemmissa yhteyksissä.
Ja tästä seuraa se, että osaa valita kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivat metallit tai metalliseokset.
Yhden tehtävän ratkaisu ei siis riitä. Tässä on normaali problematiikka eli lähdetäänkö asiaa ratkomaan alhaalta ylöspäin vain ylhäältä alaspäin.
Minusta tässä on kyse selvästä valintaongelmasta eli mitkä ehdot on täytyttävä metallin tai metalliseoksen (nyt teräs) valinnassa aiottuun tarkoitukseen.
Näin toimii ammattilaiset. Ensin määritellään tarvittavat ehdot (mm. lujuusvaatimukset) ja sitten etsitään teräs joka täyttää tarvittavat tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Liian kalista materiaaliratkaisua ei kannata käyttää joka paikkaan.
Ammatilainen olisi kysynyt tehtävää muodostettaessa: täyttääkö tämä "XXX" teräs vaadittavat ominaisuudet ko. tarkoitukseen vai valitaanko jokin muu teräs esim "YYY" ? Vertailtavat terässauvat (vetokoesauvat) tehdään molemmista teräksistä. Ratkaisua ei etsitä yhdestä laskelmasta vaan haarukoimalla tarvittavia ominaisuuksia muistaen myös talouden vaatimukset.
ANTEEKSI nyt tämä teitä häiritsevä ammattilaisuuteni. Jatkakaa laskutehtäviänne harjoituksia.
Ja häiriköt häiriköi toisia epäselvillä ongelmilla jota eivät ole lainkaan ymmärtäneet.
Suositus on se, että lukisitte ensin ne läksynne niin hyvin, että ymmärrätte mitä niissä läksyissä todella sanotaan. Kyllä se tällä yksinkertaisella tavalla selviää ja sitten ei enää tarvikaan tehdä epäselvästi muotoilua kysymystä.
Miksi meidän muiden pitää suorittaa teidän läksynne? Pitäkää korvanne auki kun opettaja puhuu teille ja lukekaa itse ne läksynne kunnolla. Jos lukuongelmia on niin hankkikaa avuksi aapiskirja
PS. oppikirjoissa on kyllä kaikki tarvittavat laskukaavat. (eihän ne muuten olisikaan oppikirjoja)