Selitetäänpä tämä nyt ihan rautalangasta vääntäen, kun asiasta näyttää olevan epätietoisuutta.
Otetaanpa esimerkiksi avaruusraketti. Tarvitaan aluksi valtava raketti ja paljon polttoainetta, jotta päästään edes irti maan painovoimakentästä.
Oletetaan, ettei raketteja tarvitsisikaan hylätä, vaan kiihdyttämistä voitaisiin vaan jatkaa samalla voimalla. Mitä tapahtuisi?
Tietenkin ihan sama ilmiö mikä on havaittavissa maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden kiihtymisenä.
Kun pidättelevä painovoima heikkenee, kiihtyy vauhti aivan vastaavasti.
Ikään kuin vapauttaisi käsijarrun.
Otetaanpa esimerkiksi avaruusraketti. Tarvitaan aluksi valtava raketti ja paljon polttoainetta, jotta päästään edes irti maan painovoimakentästä.
Oletetaan, ettei raketteja tarvitsisikaan hylätä, vaan kiihdyttämistä voitaisiin vaan jatkaa samalla voimalla. Mitä tapahtuisi?
Tietenkin ihan sama ilmiö mikä on havaittavissa maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden kiihtymisenä.
Kun pidättelevä painovoima heikkenee, kiihtyy vauhti aivan vastaavasti.
Ikään kuin vapauttaisi käsijarrun.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Niin että käsijarru pitäis ottaa pois ennen lähtöä? Ks:https://www.youtube.com/watch?v=ba97uvWmhEc
Tosi hyvä kun kerroit. :I
Sitä tuo selostaja-setäkin kai selittää videolla, mutta kun en saa sen murteesta oikein tolkkua.
Jos kiihdytykseen käytettäisiin jatkuvasti samaa tehoa, raketti saisi lisänopeutta yhä vähemmän, mitä lähemmäksi tultaisiin valonnopeutta.
kyllä se kiihtyy koko ajan samalla tavalla. Ei sitä mikään jarruta.
Galaksit jotka ovat meistä tarpeeksi kaukana, että niistä ei valo tule tänne koskaan, koska erkanevat meistä paljon valonnopeutta suurempaa vauhtia, eivät omasta asemastaan katsoen liiku oikeastaan mihinkään muualle kuin pois päin BB. Eikä sitäkään voi mitenkään mitata, koska siellä olevat oliot näkevät vain sen minkä valo on mukanaan tuonut, eikä se ole kovin kaukaa. Ei edestä eikä takaa, eikä sivulle. Aivan samalla tavalla kuin mekin täällä omassa galaksissamme.
Sehän kohtaa edestä päin koko ajan energiaa joka törmää siihen nopeammalla ja nopeammalla vauhdilla? Ja takaa päin tuleva energia saavuttaa sen koko ajan hitaammin ja hitaammin? Edestä päin tietyssä ajassa paljon vastusta aiheuttavaa energiaa ja takaa päin samassa ajassa vähän?
Savorinenko se siellä? Ei se avaruuden tyhjiössä mitään muita merkittäviä voimia koe kuin oman työntövoimansa. Avaruudessa on suunnilleen yksi vetyatomi kuutiossa, eikä se mitään jarruta. Tähtien säteilypaine taas on suunnilleen sama, etääntyykö niistä, vai meneekö niitä kohti.
Kiihtyvyys alkaisi kuitenkin hidastua kun aletaan lähestymään valonnopeutta. Mikään työntövoiman lisäys ei saisi massaa kiihtymään valonnopeuteen. Asia on kai helpoin ajatella ajan hidastumisen näkövinkkelistä. Kun sekunnit venyvät lähemmäs ääretöntä valonnopeutta lähestyttäessä, raketin työntöenergia vähenee kohti nollaa, vaikka voima pidettäisiin ennallaan. Valonnopeuden saavuttaminen massallisella hiukkasella vaatisi äärettömästi energiaa.
Montako vetyatomia alus kohtaa valovuoden pituisen matkan aikana?
Vauhti niin nopea että aikaa kuluu vain yksi aluksen sekunti.
Valovuoden matkalla aikaa kuluu aluksen vuosi. Valonnopeus on invariantti kaikissa inertiakoordinaatistoissa.
sulla se on nuppi sekasin pahasti(!)
Agnoskepo on yksi palstan asiallisimpia kirjoittajia ja tietotasoltaan aivan eri luokkaa kuin sinä tyhjine horinoinesi. AG vie sinua kuin kuoriämpäriä, joten jos jollain on nuppi sekaisin, niin sinulla.
Meidän mielestämme alus liikkuu lähes valovuoden pituisen matkan vuodessa ja sinähän taisitkin jos sanoa kuinka paljon niitä vetyatomeja on yhdessä kuutiossa avaruutta meidän mielestämme.
Kuinka moneen vetyatomiin alus törmää meidän vuoden aikana?
Siis sinä aikana kun aluksen aikaa kuluu vain yksi sekunti.
Kuinkahan paljon valoa ehtii törmätä yhden vuoden aikana alukseen joka liikkuu lähes valonnopeudella vuoden ajan?
Siis meidän mielestämme?
ja kun aluksen aikaa kuluu vain yksi sekunti tuon vuoden aikana, niin mitenkähän sen aluksen pinnan atomit ehtivät käsittelemään kaiken tuon valon?
Entäpä kun alus työntyy koko tuon ajan kohti Maapalloà?
Aluksen sekunnin aikana aluksessa olijat havaitsevat miten Maapallo kiertää Auringon aluksen sekunnissa?
Minkähän kokoisen massan aluksessa olijat mittaavat Maapallolle?
Tuskin samaa kuin me?
Olisi se melkoinen vetävä voima oltava auringolla, jos mielii pitää Maapallon radallaan kun havaitsija havaitsee Maapallon kiertävän Auringon aluksen sekunnissa?
Mistä voima F?
Äläpäs nyt kompastele lillukanvarsiin. Tää on sellanen ufologinen ajatuskoe.
Kosmisesta verkosta, tietenkin. Luulit varmasti, että raketti puhaltaisi tyhjyyteen ja olisi näin ollen voimaton, mutta verkkoa vasten tuuppaamalla sitä voimaa tulee.
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kosminen_verkko_nahtiin_ensi_kertaa
Et kai luule, että rakettimoottori ei toimisi tyhjiössä? Sellaistakin kun täällä on esitetty. Toimii hyvinkin aivan kuten Nwetonin liikelait edellyttävät.
Kyse oli kai siitä, että voiman tuottaminen vaatii polttoainetta. Mikä on laajentuvan avaruuden polttoaine. Lamdako?
Sitä AG mielestäni kysyi.
No tuohan oli tietenkin vain teoreettinen vertauskuva, että polttoainetta riittäisi loputtomasti ja kiihdytys jatkuisi. Kyse ei siis ollut lainkaan mistään polttoaineesta, vaan siitä miten maailmankaikkeuden laajenemisnopeus kiihtyy.
no jos kaikki on saanut alkunsa yhdestä pisteestä ja nyt tässä vaiheessa matkaamme galakseissa tasaista nopeutta pois päin alkupisteestä, mutta eri suuntiin, niin galaksien välinen matka kasvaa silloin koko ajan kiihtyvällä nopeudella.
Entäpä, jos maailmankaikkeuksia onkin rajaton määrä ja niitä syntyy koko ajan lisää? Onko maailmankaikkeuksien yhteentörmäys vain ajan kysymys?
Vai onko avaruus todella käsittämättömän suuri...
Emme matkaa poispäin alkupisteestä, koska avaruuden jokainen piste on alkupiste. BB ei ole lainkaan verrannollinen kolmeulotteisessa tilassa tapahtuvaan räjähdykseen, joka sinkoaa tavaraa räjähdyspisteestä ulospäin. BB tarkoittaa sitä, että avaruuden metrinen koordinaatisto alkoi kasvaa ja itse avaruus laajenee kohteiden välillä siellä, missä gravitaatio ei ole dominoiva.
Väität varmaan taas, että minulla on nuppi sekaisin, mutta näin kosmologia asian esittää.
Enpä ole tuohon "metriseen koordinaatistoon" ja sen kasvamiseen törmännyt muualla kuin tämän palstan joissakin kirjoituksissa.Differentiaaligeometriassa kyllä puhutaan koordinaatistoista (esim. lokaaleista sellaisista) ja metriikasta, jolle voidaan antaa lauseke koordinaattien avulla, se " ds^2 = g(i,j) dx(i) dx(j) ".
YS:ssa käytetään esim. Robertson-Walker-metriikkaa jossa tuon metriikan 3-ulotteista avaruutta kuvaavan lausekkeen edessä on kertoimena ns. scale factor (skaalaustekijä ?) joka on ajan funktio. Itse nuo 3d-koordinaatit ovat ns. co-moving-koordinaatteja joiden arvo ei muutu ajan mukana.
Ohman
Kelpaisiko metrinen perustensori?
Termi "metrinen peruskoordinaatisto" ei varmaan ole ammattifyysikolle oikea, mutta tällaisella palstalla se on mielestäni aika kuvaava. Agno ei varmaan ole fysiikan ammattilainen, mutta kirjoittaa asioista ymmärrettävsäti, johon läheskään kaikki eivät kykene.
Onhan se ihan oikea termi ja se on juuri tuo g(i,j).
Mutta mitä tekemistä sillä on "metrisen koordinaatiston laajenemisen " kanssa?
Ohman
Kiitos oikaisusta.
En muista itsekään, mistä olen kyseisen termin lainannut. Olen jossain törmännyt siihen ja pidin sitä avaruuden laajenemista kuvaavana, mutta sillä ei taida olla fysiikan kannalta enempää tekemistä kuin kuuluisalla kumimatolla avaruuden käyristymisen analogiana tai pullataikinalla laajenemisen kuvaajana.
Ei täällä tieteellisiä artikkeleja kirjoitella. Ohman on varmasti oikeassa, mutta kuka lukijoista oikeasti ymmärtää, mitä hän tarkoittaa? Käsitettävä arkinen analogia on tällaisella palstalla yhtä arvokas kuin tieteellisesti tarkka ilmaisu, jota lukijat eivät tajua.
Ok. Kirjoitin nyt vain kun palstalla usein esiintyy tuo vähän epämääräinnen ilmaisu.
Ohman
Tuo nyt on täysin itsestäänselvä asia.
Pimeän aineen oletus universumissa on teoria, joka on hyväksytty myös Einsteinin suhteellisuusteoriassavuodelta 1915.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pimeä_aine
Laajemisnopeuden kiihtyessä se repisi universumin pitkän ajan kuluessa hajalle. Näin universumi olisi kertaluontoinen tapahtuma.
Tuhansien miljardien vuosien kuluttua luonnonlait vain lakkaisivat toimimasta kuin sarjassa Olipa kerran elämä
- kestääkö se peltipurkki valon nopeutta jos vaikka osuu savusumuun tai pöly pilveen ,taitaa hajota alutekijöihin ?
valonnopeudella peltipurkki ei ole moksiskaan, vaikka törmäisi maapalloon. Menisi läpi, eikä maapalloa sen jälkeen enää olisi. Leviäisi kuin hujasen paska atomeina universumiin.
On sinulla kummalliset kuvitelmat. No kun koulut jäi kesken aikanaan ja nettihömppä on tietolähteenä, niin mitä muutakaan voi odottaa.
jos kasvatat vauhtisi riittävän nopeaksi aika pysähtyy ja on mahdotonta erottaa neää universumin synty taikka kuolinhetkeä kaikki hetket ovat matkaajan kannalta samoja...havainto ei kulje matkaajan ja universumin väliä...terveisin 3x07l.leijona