Miksi sellutehtaassa on myös voimalaitos? Onko syynä höyrynkehittämisen lisäksi myös sähköntarve vaikka sähköä saa myös verkosta?
Miksi sellutehtaassa on voimalaitos?
kaleviselluperä
18593
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Saa tuotettua energiaa valtakunnan verkkoon ja samalla omaan käyttöön. se on bisnestä.
Selluprosessi kehittää helposti enemmän energiaa kuin se itse kuluttaa, niin miksi pitäisi prosessin energiaa ostaa ulkopuolelta?
Businessmies möisi ylimääräisen soppaenergian kalliilla ulos ja ostaisi tarvittavan sähköenergian halvemmalla takaisin. Liikevaihdon lisäksi tulisi tulosta.
Mahtaa olla melko mahdoton tehtävä muulloin kuin harvoina sähkön ylituotannon huippuhetkinä.
Kun selluprosessi kehittää enemmän energiaa kuin kuluttaa niin miksi pitää olla voimalaitos?
Viisastelepa vielä lisää, kun se näyttää sinulta noin hyvin käyvän.
voimalasds: Niin sulla jos on kasa halkoja, ei se paljoa lämmitä, ellei ole uunia, siis voimalaitosta.
Ei se selluliemi paljoa valaise/lämmitä tai anna sähköenergiaa ellei ole asianmukaista voimalaitosta. Siksi siellä on voimalaitoksia,(momikossa) lienee ihan useita kappaleita. En ainakaan itse olisi yhden kortin varassa.
Tälläkin hetkellä teollisuus tuottaa yli 1600 MW ylijäämäsähköä eli ei mikään merkityksetön osuus. Sähköpörssissä on markkinahinta jolla ostetaan ja myydään joten kyllä se tuotettu sähkö kannattaa käyttää ensisijaisesti omissa tehtaissa. Vain syöttötariffilaitoksissa kannattaa myydä kaikki sähkö ja ostaa omakäyttösähkö.
Sellutehtassa voimalaitoksen yksi tarkoitus on kemikaalien kierrätys ja tämän sivussa saadaan sitä lämpöenergiaa.
Sellunkeitossa syntyy paljon "jätelientä" jossa on vielä palamiskelpoista ainesta mukana. Tämä jäteliemi eli mustalipeä väkevöitetään eli siitä haihdutetaan vettä pois ja loput poltetaan soodakattilassa.
Soodakattilan tarkoitus on ottaa osaa tähän kemikaalikiertoon.
Soodakattilassa tapahtuu siis kemikaalien talteenottoa (kierrätystä) jota voidaan käyttää uudelleen sellunkeitossa.
Sellu- ja paperitehtaassa voi olla myös muita höyrykattiloita turvaamassa lämpöenergian saantia. Soodakattilassakin voidaan joutua käyttämään öljyä apupolttoaineena tietyissä tilanteissa. (mm. käyttöhäiriöt, ylös- ja alasajo tilanteet)
Apukattilat voivat polttaa myös puunkuorta jota syntyy puun kuorimisessa ennen pilkkomista hakkeeksi ja sellunkeittoa.
Monessa paperitehtaassa on jo myös sähkökattiloita varakattiloina höyryn tuottamiseen. (näin koska paperitehtaan seisottaminen on kallista)
Sellu- ja paperitehdas voivat toimia toistaan riippumatta vaikka rinnakkaiskäyttö on usein taloudellisinta.
- kemikaalien kierrätys
- lämpöenergian (höyryn) tuottaminen
- sähköenergian tuottaminen
Tuossa kolme (3) syytä sellutehtaan voimalaitokselle.
Tarvitaanko vielä muita syitä?
- voimalaitoksen ja kunnossapidon henkilöstön työllistäminen
- voimalaitoksen päällikön ja konttoriväen työllistäminen paperisota byrokratialla
- ja ulkopuolisten yritysten työllistäminen
- puun tuottajien ja puun kuljettajien työllistäminen koska puu ei itsestään kulje sellutehtaalle
ja muitakin syitä vielä löytyy....
- mm. pankkien ja rahoittajien työllistäminen.
Bisneksessä ei mitään tehdä työllistämisen takia. Jos tuotto osakkeenomistajille saataisiin aikaan ilman kenenkään työllistämistä, niin yhtään ihmistä ei yrityksen palkkalistoilla olisi eikä tosin koko palkkalistojakaan.
Kyllä osakkeenomistajien "työkin" on työtä koska siinä joutuu seuraamaan tuleeko sitä voittoa vai tappiota tai nouseeko osakkeen kurssi vai laskeeko se.
Nyt on käynyt vain niin, että teollisuuden automaatio on vähentänyt suoritusportaan työvoiman eli duunarien tarvetta. Samassa ajassa yritysten henkilöstöhallinto on paisunut. Tutustukaapa tähän asiaan.
Tämä totuus käy hyvin ilmi ay-jaärjetöjen jäsentilastoista. Esim. paperi- ja selluteollisuudessa oli muutamia vuosikymmeniä sitten n. 60 000:tta jäsentä (1970-luvun alussa) ja nyt taitaa olla enää tästä puolet.
Näin se väki vähenee vaikka tuotanto kasvaa, tosin osakkenomistajien tahto on usein myös tuotannon määräaikainen leikkaus jotta paperin ja sellun hinnat eivät romahtaisi. Kyllä tämäkin toimi vaatii osakkeenomistajilta ja yritysten johdolta "työtä".
Ja sitten tehdään jopa emämunauksia kun mennään ostamaan lisää paperiteollisuutta Pohjois-Amerikasta vaikka paperinkysyntä markkinoilla laskee.
Harkintakyky pettää kovassa "kilpailussa".
PS. tuotanto ja ostettu lisätuotantokin pitäisi saada myytyä hyvällä hinnalla. Mutta yhtälö ei vaan toteudu.
Kyllä selluloosatehtaan rakentaminen ja käyttö työllistää ainakin muutaman henkilön. Ei se nyt ihan pelkkää osinkojen keruuta ole.
Tunnen monia alalta leipänsä tienaavia. Eivätkä nämä kaikki ole edes osakkeenomistajia.
Valitettavasti automaatio ei ole vielä edennyt riittävän pitkälle, vaan työntekijöille pitää jakaa oikeastaan osakkeenomistajille kuuluvaa rahaa.
Milläs automatisoit puun kaadon metsässä ja kuljetuksen tehtaalle? Luuletko osakkenomistajien ryhtyvän tähän työhön?
Ei, ne eivät siihen ryhdy koska työ on fyysisesti liian rankkaa. Nämä työt on parempi teettää palkkatyövoimalla eli "orjilla".
Millä ne sellupaalit ja paperirullat saadaan tehtaalta ulos? Mikä automaatio ratkaisu tähän muka löytyy?
Automaatiouskovaiset tulevat vielä pettymään. Kyllä ihmisiä vielä tarvitaan.
"Valitettavasti automaatio ei ole vielä edennyt riittävän pitkälle, vaan työntekijöille pitää jakaa oikeastaan osakkeenomistajille kuuluvaa rahaa."
-En nyt sanoisi niinkään. Jos palkkaa ei tule, pitäisi valtion tehdä interventioita ja jakaa kansalaisille vaikka "ilmaisia osakkeita" jos muu ei auta. Sehän olisi aika tyhjän kanssa, koska kohta kukaan ei ostaisi mitään kytätessään vain omien osakkeidensa kasvua. Muiden osakkeethan saisi heittää vaikka roskiin - ei ne ketään liikuta! Lopputuloksena valtiollinen ihmisiä, jotka eivät osaa tehdä mitään - edes paperikoneita.. mitenkäs sitten tehtäisiin? Ja kyllä: robotit tulevat valtaamaan tehtaat, heti kun saadaan varmuudet siitä, ettei niitä pystytä minkään ulkopuolisen tahon taholta kaappaamaan esim. tuottamaan aseita, hyökkäämään laitosten kimppuun "kilpailumielessä" viruksen saatuaan, jne..
Onko arvoisa kysyjä sitä mieltä, että sellunkeiton jäteliemien energiasisältö olisi viisainta jättää hyödyntämättä, heittää nuo liemet kuormittamaan luontoa sellaisinaan ja ottaa vastaava määrä sähköenergiaa valtakunnanverkosta (jossa se mitä ilmeisimmin on täysin ilmaista)?
Kysyjähän taitaa olla ministeriainesta! Siitä vain luomaan loistavaa uraa politiikassa!
Kyllä ne osakkaat tykkäävät taloudellisesta ja voittoa tuottavasta tehtaasta. Ilman voittoa ei tule osinkojakaan.
Selluloosa- ja paperitehtaan oma voimalaitos on yksi tekijä taloudelliseen tuotantoon.
Tietty määrä omaa lämpö- ja sähköenergiaa on osa hyvän talouden selkärangasta.
Riippuvuus tuontienergiasta ei ole mikään hyvä asia.