Huoneen seinällä on lämpömittari. Mittari näyttää lukemaa x. Minkä lämpötila tuo x on? Oletetaan, että mittari on tarkka.
Lämoömittarin lukema
mittarinlukija
24259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Siit on patteri loppu...
Lukema on ilman lämpötila ja osin seinänlämpötila mittariin tulevan lämpösäteilyn ja poistuvan lämpösäteilyn summien keskiarvo.
Tarkassa lämpötilanmittauksessa iso ongelma juuri onkin sen selvittäminen, mitä lämpötilaa mitataan. Antureita käytettäessä ei suinkaan mitata tarkasteltavan systeemin lämpötilaa, vaan alkuperäisen systeemin ja anturin muodostaman uuden systeemin lämpötilaa. Lisäksi antureiden hitaus tuottaa muutostilanteessa todellisen lämpötilan asemasta jotakin muuta lukemaa.
Ei edes lämpökameralla saada pelkkää tarkasteltavan pinnan lämpötilaa, vaan ympäristön heijastelut ja pinnan emissiokertoimen vaihtelut pilaavat tarkan tuloksen enemmän tai vähemmän.
SI-järjestelmän mukaisiin Kelvin asteisiin pääset lisäämällä näyttämään 273,15 astetta.
Celsiusasteiden näyttö osoittaa kuinka monta sadasosaa lämpötila on veden sulamis- ja kiehumislämpötilojen välisestä erosta. Itse asiassa vesi taitaa sulaa tarkkaan ottaen vasta 0.01 C:n lämpötilassa, mutta Celsius itse ei kyennyt niin tarkkaan mittaukseen.
4 vastaus, joista 1 käsitteli aihetta. Ei ollenkaan hassumpi tulos.
airfoil: Laajennetaan kysymystä: Jos kesällä ja talvetta mittarin lukema on sama x, niin miksi kesällä on lähes kuuma ja talvella hieman viileä?
Vastauksista kolme oli kurantteja. Sekä perusasteikko että molekyylien liike vastasivat aivan oikein kysymykseen. Perusasteikko kertoi, mitä mittarisi lämpötila tarkoittaa fysiikan perusyksiköissä ja molekyylien liike kertoi sen, miten lämpömittarisi asteikko on määritelty. Itse asiassa airfoilin vastaus oli epämääräisempi, vaikka ehkä enemmän käytännön läheinen.
Nyt olet viemässä keskustelua uuteen suuntaan eli siihen miten lämpötila aistitaan. Aistimukseen vaikuttavat myös ilman kosteus ja sen liike. Lämpötilan asemasta ihminen aistitiikin lämmönsiirtymisen vaihteluita ihon pinnalla.
Mistä näitä määritelmät opetelleita pikkufyysikoita ilmestyy joka keskusteluun? Heillä harvoin on todellista kokemusta tai näkemystä kysyttyyn asiaan, näsäviisautta sitäkin enemmän.
Naulan kantaan! Näsäviisautta löytyy, muuta ei. Lienevätkö jotakin Polin ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka ovat vasta koulutuksen alettua ensimmäisen kerran lämpömittarin nähneet, sitä ennen vain netistä (pääasiassa facebookista) lukemia katselleet.
Ne kommentit olivat fysiikan palstalla aivan valideja. Jos haluat toisenlaisia vastauksia, kirjoita Marttakerhon sivustolle. Fysiikan palstalla puhutaan fysiikan termein.
Pikkufyysikoksi olen melko iso. Elopaino on 90 kg ja ikääkin jo 60 . Itse ihmettelen, mistä teitä peruskoululaisia löytyy, joille ei fysiikan mukainen vastaus kelpaa, vaan heti vedetään Fabaceae heimon siemen ylähengitysteihin ja aletaan kirjoitella hölmöjä muka näsäviisastelusta. Jos et ymmärrä edes fysiikan perusteita, niin kkoulukirjat käteen ja lukemaan.
Noinko pitkästyttää?
Noh, itseltäsi ei varsinaiseen kysymykseen ole tullut vielä mitään. Johtuu se tuosta 60 , että viesti tulee viiveellä perille vai mistä?
Minusta sama x antaa aika tavalla saman vaikutelman vallitsevista oloista riippumatta onko kesä vai talvi. Talvella tosin lattia on viileämi jolloin koko huone tuntuu ehkä siksi viileämmältä.
Tuntuu paljokin viileämmältä. Lattia varmaankin on "syyllinen". Silti ihmettelen mittarin lukemaa. Jos tuntuu viileämmältä niin kaiketi sitten on viileämpää ja senhän pitäisi "järjen* mukaan olla luettavissa myös mittarista. Vaan ei ole.
Mittari näyttää lämpötilaa, ei lämmönsiirron tehokkuutta, kuten tuolla edellä jo kerroin. Ihminen taas aistii rajapinnan (ihon) lämmönsiirron tehokkuutta.
Otetaanpa esimerkki: Ulkomittari näyttää samaa lukemaa oli tyyni tai navakka tuuli. Miten luulet tuntemusten eroavan?
Mennessa ulos pakkasilmaan tiedämme että on kylmä, ennakko odotukset siis. Mutta jos kolmen viikon -30 - -25 pakkasten jälkeen onkin -5 mennessa ulos lämpimistä sisätiloista, ilma tuntuu ulkona lämpimältä? Se on kyllä hassua kun tullaan sisätiloista 20 tai hieman yli.. Mutta ne ennakko odotukset, vaikka tiedettäisiin ennen ulosmenoa esim mittarista katsoen, että nyt on lauhtunut ulkona.
Ihmeellistä?
Sama itsellä hallissa siis työtilassa, jos nostan kaksi astetta sisälämpötilaa, sen aistii sisään mennessa, riippumatta millaisesta lämpötilasta siihen halliin astuu.
Aistiiko ihminen esim lämpösäteilyn poistumisesta kehosta tai mistä sen pienenkin eron. Se voi olla merkittävämpi kuin itse lämpötila. Itsellä on foliolla päällystettyjä suuria pahveja erään kokeen päätteksi ja niiden ohikävellessä hulmahtaa lämpö kun säteily heijastuu takaisin. Etenkin jos on vain pikkuhousut jalassa, siis paljasta ihoa paljon.
Menet ulos, naamasta ei lähdekkään säteilyä kylmille pinnoille siihen malliin kuin kovilla pakkasilla ja se aistitaan lämpimyytenä ulos mennessä pakkaskauden jälkeen.
Aloituksessa puhutaan huoneen seinällä olevasta lämpömittarista. Mulla on sellaisia taloissa joka huoneessa, ja keskusyksikkö joka käsittelee lämpötilalukemat ja sillä perusteella säätää huonekohtaisesti kattolämmityksiä.
Yksi sinänsä looginen havainto on että pakkasella lämpömittari joka on ulkoseinän sisäpuolella antaa "liian alhaisia" lukemia verrattuna sisäseinissä lämpötila-antureihin. Toisin sanoen seinämän lämpötila vaikuttaa huomattavasti. Näin ollen on kovilla pakkasilla säädettävä tuon huoneen asetuslämpötila alemmas jos ei halua liian korkeaa huonelämpötilaa.
Lisäksi, kun on kattolämmitys, olen huomannut että vaaka-asennossa lämpömittari näyttää enemmän kuin pystyasennossa. Eli suora lämpösäteily vaikuttaa siihen selvästi. Samoin ilmalämpöpumpun lähellä lämpötila on luonnollisesti korkeampi.
Eli lukemaan vaikuttavat monet tekijät: ilman staattinen lämpötila, ilmavirtausten lämpötilat, seinämän lämpötila ja suora lämpösäteily.
Hyvä, kiitos asiallisesta vastauksesta. Kyseinen mittari ei ole ulkoseinällä eikä oikeastaan sisäseinälläkään. Pidempi juttu selitettäväksi mutta voisi sanoa, että "neutraalilla" seinällä (jos sellaista onkaan), joka voisi tarkoittaa kaiketi jonkinlaista keskiarvoa.
Lämmityksen säätäminen yhden mittauspisteen avulla (kuten yleensä tehdään) lienee toisaalta alilämmitystä ja toisaalta ylilämmitystä. Vaan kuinka monessa lämmitysjärjestelmässä on mahdollisuus siihen, että mittauspisteitä olisi useampia. Luulisi olevan, jos tuo 60 kirjoittajan ikä on se minkä väittää olevan. Hänhän olisi fiksuna sellaisen järjestelmän kehittänyt jo 30 vuotta sitten. Vaan ei pä ole ja ilmeisesti siksi suu loksuttaa edelleenkin kaikkea puun ja heinän väliltä.
Eikköön se mittarinlukijan x lie sen mittarin oma lämpötila?Jos on elohoppeemittari niin se lienöö sen patsaan lämpötila.
Elohopemittarissako lämpenee vain patsas, ei mittari? Eikö edes se lasi, jonka sisällä elohopea on, lämpene?
Maailma ei ole näemmä muuttunut. Ei se Konstan Pylkkerö tiennyt 70-luvullakaan mitään ja pehmoisia tuntuu puhuvan tänä päivänäkin.
Kyllä rakenne lämpeää kokonaisuutena, mutta elohopeapatsaan lämpötilamuutos on se, joka vaikuttaa näyttöön. Joku voi saivarrella patsasta rajaavan tilan lämpälaajenemisesta sivusuunnassa, mutta se on lasin tapauksessa mitätöntä.
Taisi joku jo todetkin, että yleisimmissä lämpömittareissa ongelmana on se, että ne mittaavat, kuinka lämmintä ilma on sen pleksin (?) sisällä, jossa elohopea on. Jos aurinko paistaa mittariin, se mittää suoraa säteilylämpöä ja sitä lämpöä, johon pieni ilmatila pleksin alla kuumenee. Ei todellista ilman lämpöä.
Vanhoilla sääasemilla köytettiin valkoiseksi maalattua ritilöillä varustettua puulaatikkoa mittarin suojana, jolloin säteilylämmön vaikutus saatiin minimoiduksi.
Näin ilmatieteen laitos nykyään: "Anturi on sijoitettuna hyvin tuulettuvan säteilysuojan sisään, joka suojaa mittausta suoralta auringon säteilyltä, mittarin omalta ulossäteilyltä ja sateelta"
http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=7a3a46d0-c6b5-4ff7-94ea-36b600ea4ce0&groupId=30106&t=1327055184869
Aurinko häiritsee. Siksi täydellinen auringonpimennys suomessa vuosia sitten sai mm Vaisalan lähettämään sondeja taivaalle jotta auringon vaikutus ja sen loppuminen ero pimennyksen hetkellä saatiin mitattua.
Alkuperäinen tilanne oli ihan pimennyksettömänä aikana havainnoitu. Miten ihmeessä tässä(kin) keskutelussa on päästy jo näinkin kauas alkuperäisestä kysymuksestä? Oliko kysymys liian vaikea vai mistä on kysymys??