Miksi sähkötehon kuvaamiseen (pätöteho, loisteho, näennäisteho) käytetään kompleksilukuja?
Sähkötehosta
thjskhfxdgjtjtommaatti
13149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onko pätöteho P kompleksiluku?
Ei. Se on kompleksisen näennäistehon reaaliosa.
Varmaan mukavuussyistä. Niillä laskeminen on niin helppoa.
Vaihtosähköpiirissä jännitteen ja virran välillä on yleensä vaihe-ero. Teho siis koostuu kahdesta komponentista, jotka vaikuttavat piirissä samanaikaisesti. Kehotan tutustumaan vaihtosähköön trigonometrian ja piirtämisen kautta kautta. Kun ajattelet asiaa sinikäyrien pinta-alojen suhteina, homma aukeaa.
Kiitoksia asiallisesta vastauksesta. Tämän vaihe-eron ja sen syyt ymmärrän, mutta sitä en oikein käsitä miten tehot noihin pinta-alojen suhteisiin liittyvät ja miksi teho koostuu useammasta komponentista.
Voisitko laittaa jonkun hyvän nettilinkin aiheeseen liittyen.
Miksi joku ei viitsi tai ei kykene lukemaan sähkötekniikan oppikirjaa?
Koska en omista kirjaa enkä löydä tietoa netistä. Mutta ole ystävällinen ja laita linkki minulle.
Hakusanalla "teoreettinen sähkötekniikka" löydät oppikirjan. Semmoinen löytyy tod.näk. varsin useista kirjastoistakin.
Selitys löytyy esimerkiksi Martti Paavolan kirjasta "Sähkötenkiikka".
Mut'kun siinä pitäisi ajatella ja viitsiä!
Tuo kirja on aika hyvä alkeisteos, sen loppuosassa käsitellään vaihtosähkön tehoa ja induktanssia, kapasitanssia ja resistanssia vaihtosähköpiirisä:
http://www.keltainenporssi.fi/search/harrastukset-ja-vapaa-aika/kirjat-ja-lehdet/yleisjakson-sahkotekniikka-opiskelukirja/search.mec?pob_post_id=70984390&pob_action=show_post&pob_cat_id=11418&pob_view_language_id=fi
Jännite on jännitettä ja virta on virtaa. Mitään imaginääristä niissä ei ole. Molemmat voidaan mitata.
Teho on jännitteen ja virran tulo.
Vastuksessa vaihtojännitesyötöllä virta on samassa vaiheessa kuin jännite. Värähtelyjakson yli lasketaan jännitteen ja virran tehollinen arvo.
Jos kuormana on ideaalinen kondensaattori (tai kela), niin jännitteen ja virran välillä on pii/2 verran vaihesiirtoa. Jännitteen ja virran tulo on jakson aikana sekä positiivinen että negatiivinen niin, että jakson yli teho on nolla. Puhutaan "loistehosta". Konkka palauttaa aina välillä ottamansa energian takaisin.
Vastuksen ja konkan sarjakytkennässä virran ja jännitteen vaihe-ero riippuu komponenttien suuruudesta. Teho on jännite kertaa virta. Vain vastuksen ottama teho menee "hukkaan". Jännitteen ja virran vaihekulman cosini määrää tehokertoimen.
Teho P = U x I x cos fii. Tasasähkön erityistapauksessa cos fii on 1. Mittayksikkö W (Watti)
Loisteho Q = U x I x sin fii. Mittayksikkö on vari.
Näennäisteho S on U x I ja sen mittayksikkö on VA (Volttiampeeri), eli näennäisteho on virran ja jännitteen tulo. Näennäisteho on sama kuin pätöteho, jos kuorman voidaan katsoa olevan (käytännössä) puhtaasti resistiivinen tai jos kyseessä on tasasähkö.
Tarkoitit varmaan samaa, mutta täsmällisyydestä ei ole haittaa.