Kysymys :)

Ainakin alkaanien (metaani...) kohdalla pätee sellainen nyrkkisääntö että mitä pidempi hiiliketju siinä on sen korkeampi kiehumis- ja sulamispiste sillä on. Metaani (yksi C) kiehuu jo -162 Celsiuksessa, mutta butaani (neljä C:tä) kiehuu suunnilleen nollassa Celsiuksessa.

kasva ensin ja kysele sitte lisää...jaa että vetykin kiehuu vasta 257c lämpötilassa?

Aineiden kiehumispisteet ovat seurausta atomien/molekyylien välisistä heikoista sähköisistä vetovoimista. Mitä heikompia nämä ovat, sitä helpommin aine kiehuu. Hyvä nyrkkisääntö on se, että mitä suurempi molekyyli, sen korkeampi kiehumispiste. Suurten molekyylien välillä on enemmän heikkoja sähköisiä vetovoimia (dispersiovoimia) ja näin aine pysyy korkeassakin lämpötilassa "kasassa" eikä molekyylit pääse karkaamaan pois toistensa luota kaasuksi.

Todellisuudessa tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen vaan eräiden pientenkin molekyylien välillä voi olla aika voimakkaita sähköisiä vetovoimia, jotka pitävät aineen nestemäisenä vielä korkeissakin lämpötiloissa. Vesi on hyvä esimerkki tästä. Vaikka vesimolekyyli koostuu vain kolmesta atomista, on sillä varsin korkea kiehumispiste.

Tarkemmin näitä käsitellään vasta lukiossa. Yläkoulussa et asialle vielä selitystä kuule, mutta kyllä aineiden erilaisten kiehumispisteiden syyt ovat varsin hyvin kemistien tiedossa.