Ruotsalainen 30-33 jalkainen pommi

Ei noissa halvoissa ole balsaa yleensä käytty. Löydät vaan vettynyttä delaminoitunutta divinycelliä. Siitä on homeskandit tehty.

Leikataan auki ja valetaan epoksifilleriä kuivattuun tilaan. Hiton työlästä hommaa. Jos on siisti pinta kannella kannataa ehkä tehdä täytöt sisältä käsin. Tulee huima olo kun kevät auringossa huuruissa istuu homeiden keskellä ja ajattelee edulista hankintaa.

Kumpi on pahempi riski terveydelle, kukkamulta vai homeinen divinycell?

Voisiko päällimmäiseen kansirakenteeseen porata reikiä ja kylvää niihin siemeniä, niin saisi matkalla kasvatettua tuoretta salaattia pöytään?

Vessasta vois johtaa sinne sitä lannoiteta

Vanhan veneen hinnan saa kohdalleen, kun kävelee notkuvan kannen päällä ja kansi sanoo lurps.

Toisaalta tällainen pommi kannattaa jättää silti ostamatta, vaikka ilman saisi.

Jos 2-syl Yanmar on vuodelta 1997, se on vielä aika tuore ja on esim. omaa Yanmariani yli kymmenen vuotta nuorempi. En pidä omaa konettani mitenkään arveluttavana. Normaalit kausihuollot riittää edelleen. Sen sijaan vanhat purjeet on aina riski. Jos niillä on purjehdittu vaikkapa tavanomaiset tuhat (?) mailia vuodessa, ne voivat olla uusimisen tarpeessa.

Jos veneen osto on mielessä, pitää käydä itse katsomassa mahdollisimman monia vaihtoehtoja - esim. yhden Ruotsin reissun aikiana. Myynti-ilmoitusten perusteella ei voi päätellä paljoakaan, ei edes lopullista kauppahintaa. Hp on lähes aina eri asia kuin kauppahinta!

Halpa paatti. Kyllä noiden 70-luvun veneiden hinnat on nyt lähteneet luisuun. Vuonna 2006 ostin Lohi 25:n hintaan 8000 euroa, mikä oli normaali hinta ja sama, mitä ne maksoi uutena vuonna -75. Nyt sellaista myytiin hintapyynnöllä 4900 euroa. No, eipä siinä isoja omaisuuksia menetetä tuon hintaluokan veneissä. Toki niissä alkuperäiset kuluvat osat on jo loppu, mutta kyllä ne on suurimmaksi osaksi vaihdettu. Ei tuokaan vene välttämättä vaadi mitään noista mainituista remonteista vuosikausiin.

Bossu kirjoitti:

Halpa paatti. Kyllä noiden 70-luvun veneiden hinnat on nyt lähteneet luisuun. Vuonna 2006 ostin Lohi 25:n hintaan 8000 euroa, mikä oli normaali hinta ja sama, mitä ne maksoi uutena vuonna -75. Nyt sellaista myytiin hintapyynnöllä 4900 euroa. No, eipä siinä isoja omaisuuksia menetetä tuon hintaluokan veneissä. Toki niissä alkuperäiset kuluvat osat on jo loppu, mutta kyllä ne on suurimmaksi osaksi vaihdettu. Ei tuokaan vene välttämättä vaadi mitään noista mainituista remonteista vuosikausiin.

Lue lisää

Ihan kuriositeetin vuoksi, millä tavoin vertasit vuosien 2006 ja 1975 hintoja? Rahanarvolaskurin mukaan vuoden 2006 8000€ vastaisi vuoden 1975 11 500 mk. Sekö oli Lohi 25:n hinta silloin, onko tietoa?

KysynpäVaan kirjoitti:

Ihan kuriositeetin vuoksi, millä tavoin vertasit vuosien 2006 ja 1975 hintoja? Rahanarvolaskurin mukaan vuoden 2006 8000€ vastaisi vuoden 1975 11 500 mk. Sekö oli Lohi 25:n hinta silloin, onko tietoa?

Lue lisää

En tehnyt inflaatiokorjausta, eli 48000 markkaa silloin on ~8000 euroa nyt. Euron vaihtokurssi markkaan oli 6:n paikkeilla. Minulla oli Vene-lehdestä Lohen testiajo, jossa oli hinta mainittu. Eli vuosina 75-2006 veneen hinta oli tippunut inflaation verran vuodessa, mutta vuoden 2006 jälkeen selvästi enemmän.

Bossu kirjoitti:

En tehnyt inflaatiokorjausta, eli 48000 markkaa silloin on ~8000 euroa nyt. Euron vaihtokurssi markkaan oli 6:n paikkeilla. Minulla oli Vene-lehdestä Lohen testiajo, jossa oli hinta mainittu. Eli vuosina 75-2006 veneen hinta oli tippunut inflaation verran vuodessa, mutta vuoden 2006 jälkeen selvästi enemmän.

Lue lisää

Eiköhän tuo veneiden markka/euromääräisen hinnan pysyminen suunnilleen samana perustunut nopeaan inflaatioon ja/tai nopeaan uusien veneiden hinnan nousuun. 2008 jälkeen ei ole uusien veneiden hinnat juuri enää nousseet, jolloin vastaavasti kaikkien käytettyjen hinnat ovat laskeneet. Inflaation tippui keskimäärin alle kahteen prosenttiin jo 1994, mutta varsinkin pohjoismaisten veneiden hinnat nousivat hurjaa tahtia. Vaikkapa FG 33:n hinta nousi alun mainoksien 95 tonnista (2002) 160 tonniin (2009), sitten 2010 hinta oli tippunut 140 tonniin. 2002->2009 nousu vastaa n. 8% vuosivauhtia ja 2002->2010 vielä n. 5% eli varsin selvästi inflaatiota suurempaa nousua.

2010->2016 taas hinnat eivät ole edes nousseet. Vaikkapa XC 38 344->333 tonnia. Inflaatio oli kuta kuinkin sama 2002->2009 ja 2010->2016

Joakim1 kirjoitti:

Eiköhän tuo veneiden markka/euromääräisen hinnan pysyminen suunnilleen samana perustunut nopeaan inflaatioon ja/tai nopeaan uusien veneiden hinnan nousuun. 2008 jälkeen ei ole uusien veneiden hinnat juuri enää nousseet, jolloin vastaavasti kaikkien käytettyjen hinnat ovat laskeneet. Inflaation tippui keskimäärin alle kahteen prosenttiin jo 1994, mutta varsinkin pohjoismaisten veneiden hinnat nousivat hurjaa tahtia. Vaikkapa FG 33:n hinta nousi alun mainoksien 95 tonnista (2002) 160 tonniin (2009), sitten 2010 hinta oli tippunut 140 tonniin. 2002->2009 nousu vastaa n. 8% vuosivauhtia ja 2002->2010 vielä n. 5% eli varsin selvästi inflaatiota suurempaa nousua.

2010->2016 taas hinnat eivät ole edes nousseet. Vaikkapa XC 38 344->333 tonnia. Inflaatio oli kuta kuinkin sama 2002->2009 ja 2010->2016

Lue lisää

Eli johtopäätöksesi oli sama kuin minun, mutta laajensit sen myösuudempiin veneisiin.

Blocketista hakemalla löytyy kymmenkunta alle 100 tkr venettä 30 jalan kokoluokassa. Puomiukon laskelmassa on mukana työn hinta. Itse tekemällä selviää n. 25 tonnilla. Työtunteja tulee menemään paljon enemmän kuin voit kuvitellakaan. Taidot karttuvat tehdessä ja homma on enemmän veneen kunnostusta kuin purjehdusta. Pohjan raaputusta naama myrkkymaalissa helmikuun tihkusateessa tai sähkövetoja 2 °C:ssa homeen hajuisessa veneessä, jotta saisi veneen edes seuraavalle kaudelle valmiiksi. Edellinenhän meni ilman mastoa laiturin nokassa... Puhun kokemuksesta.

Jos kaiken tuon tekee, pitäisi etsiä tyhjä runko. Säästäisi vielä sen verran, että suurin kustannus olisi vain sen rungon rahtaus kotiin. Samalla saisi juuri haluamansa sisustuksen.

Käytännössä pahempikaan pommi ei vaadi kaikkea tuota. Eikä aihiota teettämällä päivitetä, omia työtunteja vain pitää varata runsaasti ja sitten kertoa se tuntimäärä kahdella.

Ei kukaan tee noita remontteja alle kymppitonnin veneeseen. Jonkun voi tehdä, mutta ne, mitä ilmankin vene toimii jotenkin siirretään myöhempään. Listasi käymällä läpi saadaan teknisesti uusi mutta vanhanaikainen vene.

Niin ja akut. Kierrätysveneeseen täytyy uusia akut. Ne maksaa 500 €, minimi.

Puomiukko kirjoitti:

Niin ja akut. Kierrätysveneeseen täytyy uusia akut. Ne maksaa 500 €, minimi.

On sulla kyllä todella kovat hinnat kaikissa, jos puhutaan kuitenkin kymppitonnin 30-33-jalkaisen päivittämisestä. Toki tuollaiset hinnat saa kulumaan, jos teettää työt ja ostaa lähimmästä liikkeestä hintoja vertailematta.

30-33 jalkaisessa lienee yleensä 60 Ah starttiakku (halpis 60 €, Bosch 90 €, Bosh AGM 150 €) ja hupiakku 100-200 Ah (halpis 100-200 €, Bosch 150-220 €, AGM halpis 200-300 €, AGM Bosch alk. 250 €). Koko akuston uusinta siis minimi 160 €, 500 €:lla pitää jo ostaa kalliimman merkin AGM-akut (starttiakkuun ei mitenkään järkevä).

Loki/kaiku/tuuli saa alle tonnilla ja tunnetumpien merkkienkin, kuten Raymarine ja Garmin saa n. 1300 €.

Peräsimestä mainitsit 2-3 k€. 2 k€ saa uuden Jefan peräsimen. Erittäin harvoin on tarpeen vaihtaa eli pärjää korjaamalla tai tekemättä mitään.

En uudesta peräsimestä tiedä, mitä sallainen maksaa. En uskaltaisi edes ostaa, kun se liittyy aika lailla veneen suunnittelijan osaamiseen. Ei se merkki mitään ratkaise. Jos alkuperäinen avataan jossain Jouko Lindgrenillä tai vastaavan tasoisella ja laitetaan kondikseen niin hinnoittelu ei heitä yhtään. Tunteja menee ja ne maksaa 70 € /h ylöspäin.

Kaksi/kolme hupiakkua startti. missä meni lasku pieleen (500 tulee aika pian laskuun)?

Ei niitä perushappoisia kannata purjeveneeseen tuota, kun on läikkymättömiä vaihtoehtoja.

Mittaristosta. Jos ei ihan nasaa osta, niin kyllä 2 k€ on elektroniikasta ihan sopiva hinta.

Perus setti, Raymarine i50 Speed ja Depth i60 Wind järjestelmät antureineen oli päivän hintaan FIN/GER 1939 €. Siihen kun laittaa vähän sikaa ja liittimiä piuhaa kylkeen niin 2 k€ on lähellä.

Täytyy kyllä todeta optimismin nousevan kevättä kohden. Ei noita veneitä muuten kunnossa pidettäisikään.

Lasikuituveneen hävitys maksaa n. 150 tonnilta. Lasikuitua ei valitettavasti pystytä juurikaan käyttämään uudelleen. Summa summarum hävitysrahti taitaas olla huomattava kustannus. Toista tonnia tämäkin lysti.

Kyllä puomiukon laskelma pitää paikkansa, vaikka hinnat on vetästy vähän yläkanttiin. Mielestäni noi hinnat kuvaavat aika hyvin työn määrää ja osan hintaa. Toisessa ketjussa mainitsin ruotsalaiset kymppitonnin pommit, jollaisen ostin pari kesää sitten. Ajattelin haluavani mahdollisimman halvan, päivittämättömän veneen ilman tee se itse-asennuksia. Vene oli päältä kaunis ja kyljissä nätti kiilto, vieläpä nykyään tunnetulta laatumerkiltä. Suomeen sillä purjehti ihan mukavasti, kun kesä oli vähätuulinen ja lämmin, mutta kunnostettavaa olikin paljon enemmän kuin olisin uskonut. Täällä toistellaan sitä kuinka paljon edullisempaa on päivittää pientä kuin suurta venettä. Todellisuudessa kunnostamisen hinta on melkein sama, kun isommat ovat usein parempikuntoisia kuin kymppitonnin pommit. Pommi on 70- ja 80-luvun venebuumissa runkovalmiina ostettu, amatöörin kokoonkyhäilemä tekele. Se joko räjähtää kerralla eli uppoaa yllättäen tai pienissä sarjoissa osa kerrallaan: Moottori ei enää käynnisty, kansihelat vuotaa, sandwich lahoaa, 70-luvun läpiviennit syöpyy, paska haisee vessassa, sähköt ei toimi jne..

Varustelun kalleuteen tietenkin vaikuttaa se, minkä hintaista osaa veneeseen laittaa. Halpoja venetarvikkeita ei kuitenkaan ole olemassakaan, joten laatukaman hintaero huonompaan jää melko pieneksi. Itse tehtynä työn osuus asennuksissa ja remonteissa on aika iso, eikä riipu asennettavan tarvikkeen laadusta. Kun akkuja alkaa uusimaan samalla vaivalla laittaa vähän enemmän kapasiteettia ja paksumpaa kaapelia jne.

Yleensä halvemmaksi tulee ostaa päivitetty ja hyvässä kunnossa pidetty vene. Toisaalta sitten jää koko päivitysprojekti kokematta, jossa parhaiten oppi tuntemaan ja luottamaan veneeseensä. Suunnitelutyö ja osien valinta on mukavaa, mutta asentaminen ahtaassa veneessä telakointiaikana ei ole mitään herkkua. Kun vene on vedessä ja remontointi on mukavampaa, veneen keikkuminen häiritsee ja aaltojen tekijät vituttaa.

zvgsdg kirjoitti:

Kyllä puomiukon laskelma pitää paikkansa, vaikka hinnat on vetästy vähän yläkanttiin. Mielestäni noi hinnat kuvaavat aika hyvin työn määrää ja osan hintaa. Toisessa ketjussa mainitsin ruotsalaiset kymppitonnin pommit, jollaisen ostin pari kesää sitten. Ajattelin haluavani mahdollisimman halvan, päivittämättömän veneen ilman tee se itse-asennuksia. Vene oli päältä kaunis ja kyljissä nätti kiilto, vieläpä nykyään tunnetulta laatumerkiltä. Suomeen sillä purjehti ihan mukavasti, kun kesä oli vähätuulinen ja lämmin, mutta kunnostettavaa olikin paljon enemmän kuin olisin uskonut. Täällä toistellaan sitä kuinka paljon edullisempaa on päivittää pientä kuin suurta venettä. Todellisuudessa kunnostamisen hinta on melkein sama, kun isommat ovat usein parempikuntoisia kuin kymppitonnin pommit. Pommi on 70- ja 80-luvun venebuumissa runkovalmiina ostettu, amatöörin kokoonkyhäilemä tekele. Se joko räjähtää kerralla eli uppoaa yllättäen tai pienissä sarjoissa osa kerrallaan: Moottori ei enää käynnisty, kansihelat vuotaa, sandwich lahoaa, 70-luvun läpiviennit syöpyy, paska haisee vessassa, sähköt ei toimi jne..

Varustelun kalleuteen tietenkin vaikuttaa se, minkä hintaista osaa veneeseen laittaa. Halpoja venetarvikkeita ei kuitenkaan ole olemassakaan, joten laatukaman hintaero huonompaan jää melko pieneksi. Itse tehtynä työn osuus asennuksissa ja remonteissa on aika iso, eikä riipu asennettavan tarvikkeen laadusta. Kun akkuja alkaa uusimaan samalla vaivalla laittaa vähän enemmän kapasiteettia ja paksumpaa kaapelia jne.

Yleensä halvemmaksi tulee ostaa päivitetty ja hyvässä kunnossa pidetty vene. Toisaalta sitten jää koko päivitysprojekti kokematta, jossa parhaiten oppi tuntemaan ja luottamaan veneeseensä. Suunnitelutyö ja osien valinta on mukavaa, mutta asentaminen ahtaassa veneessä telakointiaikana ei ole mitään herkkua. Kun vene on vedessä ja remontointi on mukavampaa, veneen keikkuminen häiritsee ja aaltojen tekijät vituttaa.

Lue lisää

Niin, no huolellinen ostaja tietää ostettavan veneen viat pääpiirteissään ja budjetoi ne kauppaan mukaan. Vanhoissa veneissä on suurempi mahdollisuus piileviin vakaviin vikoihin, mutta kyllä kai ne on enemmän poikkeus kuin sääntö. Uusissakin veneissä samoin kuin taloissa voi olla koko arvon mitätöiviä vikoja.

Puomiukko kirjoitti:

En uudesta peräsimestä tiedä, mitä sallainen maksaa. En uskaltaisi edes ostaa, kun se liittyy aika lailla veneen suunnittelijan osaamiseen. Ei se merkki mitään ratkaise. Jos alkuperäinen avataan jossain Jouko Lindgrenillä tai vastaavan tasoisella ja laitetaan kondikseen niin hinnoittelu ei heitä yhtään. Tunteja menee ja ne maksaa 70 € /h ylöspäin.

Kaksi/kolme hupiakkua startti. missä meni lasku pieleen (500 tulee aika pian laskuun)?

Ei niitä perushappoisia kannata purjeveneeseen tuota, kun on läikkymättömiä vaihtoehtoja.

Mittaristosta. Jos ei ihan nasaa osta, niin kyllä 2 k€ on elektroniikasta ihan sopiva hinta.

Perus setti, Raymarine i50 Speed ja Depth i60 Wind järjestelmät antureineen oli päivän hintaan FIN/GER 1939 €. Siihen kun laittaa vähän sikaa ja liittimiä piuhaa kylkeen niin 2 k€ on lähellä.

Täytyy kyllä todeta optimismin nousevan kevättä kohden. Ei noita veneitä muuten kunnossa pidettäisikään.

Lasikuituveneen hävitys maksaa n. 150 tonnilta. Lasikuitua ei valitettavasti pystytä juurikaan käyttämään uudelleen. Summa summarum hävitysrahti taitaas olla huomattava kustannus. Toista tonnia tämäkin lysti.

Lue lisää

Kuten sanoin: Jos teettää kaiken ja ostaa kalliilla, saa hintasi kulumaan. Samalla ajatus on aivan absurdi kymppitonnin venettä harkitsevalle. Ei kukaan laita 500 € akkuja kymppitonnin veneeseen, harva laittaa sellaisia sadan tonninkaan veneeseen. 2-3 hupiakkua 30-33 jalan veneessä? Miksi ihmeessä? Omassa 35-jalkaisessa on yksi 180 Ah hupiakku ja sillä pärjää 2-3 vrk ilman maasähköä/moottoria. 180 Ah AGM-akun saa 300 €, jos on pakkomielle saada AGM-akku.

Moneen 80-luvun veneeseen on vaihdettu uusi geneerinen peräsin ja ominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi.

Melkein kaikilta mittaristovalmistajilta löytyy n. 1300 € paketti, jossa on tuuli/loki/kaiku ja tosiaan selvästi alle tonnin vaihtoehtojakin löytyy, halvin taitaa olla NASA n. 700 €.

Unohdit varmaan tuosta peräsimenkorjauksesta rikauksen sekä veneen noston ja laskun. Niistä yksistään tulee tonnin verran ammattilaisella teetettynä. Sitten vasta aletaan irrottamaan peräsintä.

Joakim1 kirjoitti:

Kuten sanoin: Jos teettää kaiken ja ostaa kalliilla, saa hintasi kulumaan. Samalla ajatus on aivan absurdi kymppitonnin venettä harkitsevalle. Ei kukaan laita 500 € akkuja kymppitonnin veneeseen, harva laittaa sellaisia sadan tonninkaan veneeseen. 2-3 hupiakkua 30-33 jalan veneessä? Miksi ihmeessä? Omassa 35-jalkaisessa on yksi 180 Ah hupiakku ja sillä pärjää 2-3 vrk ilman maasähköä/moottoria. 180 Ah AGM-akun saa 300 €, jos on pakkomielle saada AGM-akku.

Moneen 80-luvun veneeseen on vaihdettu uusi geneerinen peräsin ja ominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi.

Melkein kaikilta mittaristovalmistajilta löytyy n. 1300 € paketti, jossa on tuuli/loki/kaiku ja tosiaan selvästi alle tonnin vaihtoehtojakin löytyy, halvin taitaa olla NASA n. 700 €.

Unohdit varmaan tuosta peräsimenkorjauksesta rikauksen sekä veneen noston ja laskun. Niistä yksistään tulee tonnin verran ammattilaisella teetettynä. Sitten vasta aletaan irrottamaan peräsintä.

Lue lisää

Puomiukon ajatus siitä, ettei peräsintä noin vain voi mennä vaihtamaan toisenlaiseen, modernimpaan, auttaa ymmärtämään kustannusten laskentaa. Jos ei ole itsellä minkäänlaista ymmärrystä, joutuu kaiken teettämään jollakin ammattimaiseksi mielletyllä taholla. Ja silloin kyllä saa akkujen vaihtoonkin helposti 500 € hupenemaan. Ostaahan toiset niitä alkuperäisiä vihreitä huolto-osia Volvoonkin, kun eivät ole varmoja toisenväristen yhteensopivuudesta ja laadusta.

Joakim1 kirjoitti:

Kuten sanoin: Jos teettää kaiken ja ostaa kalliilla, saa hintasi kulumaan. Samalla ajatus on aivan absurdi kymppitonnin venettä harkitsevalle. Ei kukaan laita 500 € akkuja kymppitonnin veneeseen, harva laittaa sellaisia sadan tonninkaan veneeseen. 2-3 hupiakkua 30-33 jalan veneessä? Miksi ihmeessä? Omassa 35-jalkaisessa on yksi 180 Ah hupiakku ja sillä pärjää 2-3 vrk ilman maasähköä/moottoria. 180 Ah AGM-akun saa 300 €, jos on pakkomielle saada AGM-akku.

Moneen 80-luvun veneeseen on vaihdettu uusi geneerinen peräsin ja ominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi.

Melkein kaikilta mittaristovalmistajilta löytyy n. 1300 € paketti, jossa on tuuli/loki/kaiku ja tosiaan selvästi alle tonnin vaihtoehtojakin löytyy, halvin taitaa olla NASA n. 700 €.

Unohdit varmaan tuosta peräsimenkorjauksesta rikauksen sekä veneen noston ja laskun. Niistä yksistään tulee tonnin verran ammattilaisella teetettynä. Sitten vasta aletaan irrottamaan peräsintä.

Lue lisää

Juu, ei näitä mun juttuja kannata luetuttaa förstillä kotona. Se rupee epäilemään teidän kuitteja

Joakim1 kirjoitti:

Kuten sanoin: Jos teettää kaiken ja ostaa kalliilla, saa hintasi kulumaan. Samalla ajatus on aivan absurdi kymppitonnin venettä harkitsevalle. Ei kukaan laita 500 € akkuja kymppitonnin veneeseen, harva laittaa sellaisia sadan tonninkaan veneeseen. 2-3 hupiakkua 30-33 jalan veneessä? Miksi ihmeessä? Omassa 35-jalkaisessa on yksi 180 Ah hupiakku ja sillä pärjää 2-3 vrk ilman maasähköä/moottoria. 180 Ah AGM-akun saa 300 €, jos on pakkomielle saada AGM-akku.

Moneen 80-luvun veneeseen on vaihdettu uusi geneerinen peräsin ja ominaisuudet ovat parantuneet merkittävästi.

Melkein kaikilta mittaristovalmistajilta löytyy n. 1300 € paketti, jossa on tuuli/loki/kaiku ja tosiaan selvästi alle tonnin vaihtoehtojakin löytyy, halvin taitaa olla NASA n. 700 €.

Unohdit varmaan tuosta peräsimenkorjauksesta rikauksen sekä veneen noston ja laskun. Niistä yksistään tulee tonnin verran ammattilaisella teetettynä. Sitten vasta aletaan irrottamaan peräsintä.

Lue lisää

180 Ah akku on julman kokoinen ja painava. Ei välttämättä tai todennäköisesti mahdu johonkin IOR-sääntöisen koloihin. Ratkaisuna noissa vanhemmissa on useampi 60-100 Ah akku.
Sittenkuoppaa peräsimen alle. Ja ähkimään.Tai jos on paalua niin hiiappiauto paikalle... Mutta ei ne vanhat lähde aina helposti irti jne. Kiva ähkiä kun autoilia soittaa poskea vieressä. Jefoja voi ostella jos tykkää. Kaikki voi tosiaan olla toisin jos lapa muuttuu. Mitähän Curt Gelin ajattelisi. Ja uudet laakerit, ne annetaan kai kaupanpäälle pakkomielteeksi tai kalliista palveluista.

Puomiukko kirjoitti:

180 Ah akku on julman kokoinen ja painava. Ei välttämättä tai todennäköisesti mahdu johonkin IOR-sääntöisen koloihin. Ratkaisuna noissa vanhemmissa on useampi 60-100 Ah akku.
Sittenkuoppaa peräsimen alle. Ja ähkimään.Tai jos on paalua niin hiiappiauto paikalle... Mutta ei ne vanhat lähde aina helposti irti jne. Kiva ähkiä kun autoilia soittaa poskea vieressä. Jefoja voi ostella jos tykkää. Kaikki voi tosiaan olla toisin jos lapa muuttuu. Mitähän Curt Gelin ajattelisi. Ja uudet laakerit, ne annetaan kai kaupanpäälle pakkomielteeksi tai kalliista palveluista.

Lue lisää

No ei se nyt niin valtava ole http://www.motonet.fi/fi/tuote/905077/Bosch-L5077-180Ah1000A-vapaa-ajan-akku-P513xL223xK223
Painaa 45 kg, mutta eipä tuo tarvitse kuin kerran nostaa veneeseen ja sitten ehkä 10 vuoden päästä pois, jos veneen vielä omistaa. Eiköhän tuo helposti mahdu salongin sohvan alle, jos siinä on täyspitkä nukkumapaikka, kuten yleensä tuossa kokoluokassa on.

Eiköhän peräsimeen saa vanhoihin laakereihin sopivan akselin, mutta varmaankin kannattaa harkita laakereiden vaihtoa kelluviksi. Ei se peräsinmen suunnittelu nyt niin ihmeellistä salatiedettä. Tasapaino tulee akselin suunnasta ja sen paikasta peräsimessä. Uudet peräsimet ovat tehokkaampia kuin vanhat osaamisen kehittyessä. Vaikkapa Inferno 31:een on vaihdettu peräsimiä ja kaikki ovat pitäneet muutosta pelkästään positiivisena.

Kuten sanoin unohdit nosto- ja rikauskulut. Jos ajat masto pystyssä kesäkuussa korjaamon rantaan ja sanot korjatkaa peräsin ennen heinäkuuta, saanet 4-5 tonnin laskun, jos edes riittää. Kymppitonnin veneen ostaja ei tuollaista edes harkitse, vaan korjaa vanhan itse ja jos ei ole kojattavissa hankkii jostain käytetyn tai ylijäämän. Pahimmillaan joutuu ostamaan Jefan tai vastaavan. Taitaa muuten 90% peräsimistä mennä vakuutuksen piikkiin.

Montako peräsintä olet vaihtanut? Jaa, jätät vanhat laakerit ja sovittelet uuteen akseliin... Menee spedeilyksi. Vaikka koet irtoläpäks...

Puomiukko kirjoitti:

Montako peräsintä olet vaihtanut? Jaa, jätät vanhat laakerit ja sovittelet uuteen akseliin... Menee spedeilyksi. Vaikka koet irtoläpäks...

Omista veneistä ei ole tarvinnut peräsimiä vaihtaa tai korjata, mutta irrottanut olen. Useamman vaihdon olen vierestä seurannut. Laakeripesän vaihto on suurempi kustannus, mutta laakeriholkin saa teetettyä muutamalla kympillä vanhan tilalle. POMia Etrasta ja sorvaaja hommiin.

Jefan peräsimiin ostetaan venekohtainen akseli eli ne saa vanhoihin pesiin sopivilla dimensioilla, jos ei halua laittaa kelluvia laakereita, joita tuskin noissa vanhemmissa veneissä on.

Tässä muutama itse tehty peräsinkorjaus:
http://www.fe83.org/wiki/index.php/Perasimen_korjaus

Puomiukko kirjoitti:

Montako peräsintä olet vaihtanut? Jaa, jätät vanhat laakerit ja sovittelet uuteen akseliin... Menee spedeilyksi. Vaikka koet irtoläpäks...

Jos nyt ei muuta käynyt selväksi, niin ainakin se, että peräsimen korjaus on puomiukolle todellista rakettitiedettä peräsimen irroituksesta lähtien. Ja sellaistahan ei voi itse tehdä, se on pakko antaa telakan tehtäväksi ja siellä peräsimen voi vain joko korjata tai vaihtaa samanlaiseen.

Viime viikolla tulin muuten itse irroittaneeksi yhden peräsimen. Huomenna ruvetaan valmistamaan uutta. Ja muutokset vanhaan olen suunnitellut ihan itse. Yhteen toiseen veneeseen on hankkeilla peräsinlaakerin vaihto kelluvaan, mutta se jäänee ensi vuoteen, kaikkea ei ehdi.

Samaa mieltä laskeeeeexin kanssa.

Pikkusen pöljältä tuntuu tällainen teoreettinen kymppitonnin veneen ostaja, joka esitetyllä tavalla sitten rakentelisi sitä kalleimmilla löytyvillä (a'la puomiukko, tyhjää slätinää) osilla sadalla tonnilla.

H-veneestä kasvoin ulos, joten Inferno on luxusta.
Seilaamaan en vielä tuolla ole päässyt, mutta eiköhän tuo odotukset täytä.

Jos jollain on tietoa infernon heikkouksista niin otan kaiken tiedon mielelläni vastaan ennen vesillelaskua? Kuuluu kuitenkin melkein otsikon "homeskandeihin", joka muuttuu kukkamullaksi.

Minulla oli inferno 26...ja suurin heikkous oli...????...no ,ei niitä oikeastaan ollut...veneessä ei pystyny seisomaan suorassa...en tiedä miten 29 ,en ole käynyt sisällä.

Mitä halvempi aihio, sitä enemmän jää rahaa korjata ja varustella sitä.

Höpö höpö ...eihän silloin ole rahaa enää jäljellä....eikä halvalla ostanut rupea kalliilla varustamaan.

Piirejä on monia. Omassa seurassani on puolet purjehtijoita, puolet moottoriveneilijöitä, ja samat jutut kaikilla.

Ei ole vuosikymmenten aikana kukaan tullut esittämään runkopuoliskoiden liitossauman avaamista.

Mielestäni tiedossa olevista ongelmakohdista keskustelu laituriparlamentissa on enemmän kuin tervetullutta, ei se ole pelkästään purjehtijoiden pätemistä.
Itse ainakin haluan tuntea veneeni ja sitä kautta tiedän mitä voin tehdä estääkseni kalusto- tai henkilövahingot.

Jokainen tietysti tekee veneellään mitä lystää, mutta huollon puutteella sekä piittaamattomuudella saadaan aikaan otsikon mukaisia veneitä.

Lopetit siis purjehtimisen sen takia, että muut tiesivät veneessäsi olevasta tyyppiviasta, joka on korjattavissa? Taisi ottaa se oma tietämättömyys kovasti tunnon päälle.

Tosiasiassa purjehdus lopetetaan joko laiskuudesta tai terveyssyistä. Kuten Bossu sanoi, jutut on samat, oli kyse moottori- tai purjeveneistä. Moottoripuolella vain tietenkin paljon enemmän juttua moottoreiden tyypillisistä ongelmista.

todellinen.syy kirjoitti:

Lopetit siis purjehtimisen sen takia, että muut tiesivät veneessäsi olevasta tyyppiviasta, joka on korjattavissa? Taisi ottaa se oma tietämättömyys kovasti tunnon päälle.

Tosiasiassa purjehdus lopetetaan joko laiskuudesta tai terveyssyistä. Kuten Bossu sanoi, jutut on samat, oli kyse moottori- tai purjeveneistä. Moottoripuolella vain tietenkin paljon enemmän juttua moottoreiden tyypillisistä ongelmista.

Lue lisää

Kyseisessä veneessä ei sellaista ollut, eikä se kysely sinäänsä ollut syy purjehduksen lopettamiselle. Se oli yksi esimerkki, joihin törmäsi toistuvasti, siis omituisiin uskomuksiin ja väitteisiin, näissä "laituriparlamenteissa".
Se oli siis omaa havaintoa, purjeveneilijöiden ja moottoriveneilijöiden eroista.

Tunnon päälle ottamisesta ja tietämättömyydestä sitten tiedä, mutta kommenteista päätellen, muutamalle purjehtijalle tuntui palstalla ottavan koville asian esilletuominen.

Linola kirjoitti:

Kyseisessä veneessä ei sellaista ollut, eikä se kysely sinäänsä ollut syy purjehduksen lopettamiselle. Se oli yksi esimerkki, joihin törmäsi toistuvasti, siis omituisiin uskomuksiin ja väitteisiin, näissä "laituriparlamenteissa".
Se oli siis omaa havaintoa, purjeveneilijöiden ja moottoriveneilijöiden eroista.

Tunnon päälle ottamisesta ja tietämättömyydestä sitten tiedä, mutta kommenteista päätellen, muutamalle purjehtijalle tuntui palstalla ottavan koville asian esilletuominen.

Lue lisää

Ehkä kommentit eivät sitten miellyttäneet, mutta en itse anna sosiaalisten paineiden vaikuttaa omiin harrastuksiini. Jos joku katsoo paheksuvasti, kun kannella on kävelty hiekkaisin kengin, niin katselkoon vaan. Tai jos purjehdin ihan väärin, niin saa huudella, heilutan kättä takaisin.

Linola kirjoitti:

Kyseisessä veneessä ei sellaista ollut, eikä se kysely sinäänsä ollut syy purjehduksen lopettamiselle. Se oli yksi esimerkki, joihin törmäsi toistuvasti, siis omituisiin uskomuksiin ja väitteisiin, näissä "laituriparlamenteissa".
Se oli siis omaa havaintoa, purjeveneilijöiden ja moottoriveneilijöiden eroista.

Tunnon päälle ottamisesta ja tietämättömyydestä sitten tiedä, mutta kommenteista päätellen, muutamalle purjehtijalle tuntui palstalla ottavan koville asian esilletuominen.

Lue lisää

Ei ota koville, se nauratti, jos ylipäätään jotain tunteita nosti. Purjehtijoiden ja moottoriveneilijöiden välisiä eroja kuvastaa hyvin vastaavat palstat täällä. Vähintään yhtä käsittämätöntä kettuilua on tuolla moottoripuolella kuin täälläkin. Ja laitureilla tilanne on sama, vain suora kontakti lieventää sanomiset murto-osaan nettiin verrattuna.

kaikkea.luuletkin kirjoitti:

Ei ota koville, se nauratti, jos ylipäätään jotain tunteita nosti. Purjehtijoiden ja moottoriveneilijöiden välisiä eroja kuvastaa hyvin vastaavat palstat täällä. Vähintään yhtä käsittämätöntä kettuilua on tuolla moottoripuolella kuin täälläkin. Ja laitureilla tilanne on sama, vain suora kontakti lieventää sanomiset murto-osaan nettiin verrattuna.

Lue lisää

Valitettavan paljon tuntuvat purjehtijat kommentoivan moottorivenepalstallakin.
Tekstejä lueskellessa ainakin siltä tuntuu, että kokemusta rajoittavia tekijöitä riittää.

Linola kirjoitti:

Valitettavan paljon tuntuvat purjehtijat kommentoivan moottorivenepalstallakin.
Tekstejä lueskellessa ainakin siltä tuntuu, että kokemusta rajoittavia tekijöitä riittää.

Lue lisää

Taitaa olla molemmin puolin sama juttu!

Linola kirjoitti:

Valitettavan paljon tuntuvat purjehtijat kommentoivan moottorivenepalstallakin.
Tekstejä lueskellessa ainakin siltä tuntuu, että kokemusta rajoittavia tekijöitä riittää.

Lue lisää

Jokin aika sitten lueskelin taas moottoripuolen keskusteluja. Olen niin aika ajoin tehnyt aikaisemminkin, enkä todellakaan ole huomannut siellä mitenkään merkittävää määrää purjehtijiden kommentteja. Eniten sellaisia on aiheissa, joissa purjeveneen moottorit ovat yhtä relevantteja kuin mastottomiekin veneiden.

Valitettavan paljon moottoriveneilijä Linola tuntuu kommentoivan purjehduspalstalla :)

niin.no kirjoitti:

Jokin aika sitten lueskelin taas moottoripuolen keskusteluja. Olen niin aika ajoin tehnyt aikaisemminkin, enkä todellakaan ole huomannut siellä mitenkään merkittävää määrää purjehtijiden kommentteja. Eniten sellaisia on aiheissa, joissa purjeveneen moottorit ovat yhtä relevantteja kuin mastottomiekin veneiden.

Valitettavan paljon moottoriveneilijä Linola tuntuu kommentoivan purjehduspalstalla :)

Lue lisää

10-107 esim.

Kun luet ne kommenttini, huomaat että myös kokemusta on sen verran pitkältä ajalta että riittää purjehtimisesta hyvin tännekin ;)

Linola kirjoitti:

10-107 esim.

Kun luet ne kommenttini, huomaat että myös kokemusta on sen verran pitkältä ajalta että riittää purjehtimisesta hyvin tännekin ;)

Kävin vielä ensin uudestaan läpi 15 ylintä keskustelua, joissa oli yhteensä 200 kommenttia. Siitä joukosta tosiaan löytyi 10-107:n valitettavat kommentit venepressusta. Eihän purjehtija voi tietenkään ymmärtää sellaisesta aiheesta mitään. Toisaalta ne olivat ainoat purjehtivien kommentit siinä joukossa.

Olen lukenut kommenttisi. Niistä käy ilmi, että olet joskus purjehtinut, mutta mikään ei viittaa kompetenssiin tai kokemukseen. Pitkä aika ei sinällään tuo kumpaakaan.

Suosittelen hankinnan tueksi ruotsalaisen toimittajalegenda C Gelinin kirjaa 700 segelbåtar i test. Yllättävän puolueettomasti vaikuttaa Curt analysoivan ruotsalaisia veneitä 70- 80-luvuilta. Pohjapalkit ja -rakenteet hänen mukaansa sutta ja sekundaa useammassakin mallissa: ainakin Scanmarit ja osa Comforteista ja Albineista muistaakseni. Toki myyntipalstoilla Suomessa mm. nuo usein nostetaan arvoon arvaaamattomaan...

Sutta ja sekukundaa on joskus Curtinkin housuissa (niin kuin meillä kaikilla). Nuo mainitut kestävätkohtuullisia kivillä käyntejä verraten hyvin. Kokemustakin on. Ja minulla ei ole nyt em. veneitä eli ei myyntipuheita

Toisaalta Curre on kyllä kehunut sitä mitä minulla nyt on. Taitaa olla yksi harvoista hänen opuksessaan, mitä on varauksetta kehunut. Siitä voinkin saada kritiikin kannukset antaa palautetta hänen arvioistaan eli onko hän aina niin oikeassa. Kyllä nimittäin Henåssa veistetyissäkin on parannettavaa ja miksei olisi. Ei ne Yxpilassakaan täydellisiä tee.

Suurin osa Albineista, Scanmarit ja Confortit ovat kelpo välineitä Saaristomerelle ja vähän kauemmaksikin. On niillä menty monesti Atlantin ylikin vaikka joukossa ei ole pitkänmatkan tyyppejä.

"Nuo mainitut kestävät kohtuullisia kivillä käyntejä verraten hyvin. Kokemustakin on".... Niinpä, meilläpäin veneet kumman hyvin kestävät kivilleajoa vaikka todellisuus on vähän toisenlainen. Erikoinen optimismi ja todellisuuden kieltäminen vallitsee -useimmissa tapauksissa aivan veneestä riippumatta syntyy jonkinlaista/ vähintään alkavaa vauriota/ ongelmaa. Kokemusta on katsastamisesta ja sinisilmäisistä veneen omistajista, jotka eivät ole "huomanneet mitään".

Aah. Kortti on vedetty esiin.
Katsastusmies, tuo velho, tietäjä ja venekerhojen kruunu. Se on vanha ja vahva tukeni aina ollut.

Nyt uskalla taas tänä keväänä lähestyä tuota korkea-arvoista herraa, jotta saan tarran ja oikeuden seuralippuun täksi kaudeksi.

010101010 kirjoitti:

Suosittelen hankinnan tueksi ruotsalaisen toimittajalegenda C Gelinin kirjaa 700 segelbåtar i test. Yllättävän puolueettomasti vaikuttaa Curt analysoivan ruotsalaisia veneitä 70- 80-luvuilta. Pohjapalkit ja -rakenteet hänen mukaansa sutta ja sekundaa useammassakin mallissa: ainakin Scanmarit ja osa Comforteista ja Albineista muistaakseni. Toki myyntipalstoilla Suomessa mm. nuo usein nostetaan arvoon arvaaamattomaan...

Lue lisää

Curttia on mukava lueskella, mutta viihdearvo noissa opuksissa taitaa olla isompi kuin oikea asiasisältö. Curtin henk.koht mieltymykset ohjaavat hänen lausuntojaan usein enemmän kuin veneiden oikeat ominaisuudet. Toisaalta homeskandeihin tutustuminen onnistuu hyvin selaamalla Curtin kirjan läpi. Ruotsissa veneilijät ovat antaneet kritiikkiä Curtin testeille, koska aikanaan Curt oli monopoliasema purejvenetestauksessa. No Suomessakin on omat Amiraalit ym. etsimässä lieden edestä suojatankoa.

asdgsdg kirjoitti:

Curttia on mukava lueskella, mutta viihdearvo noissa opuksissa taitaa olla isompi kuin oikea asiasisältö. Curtin henk.koht mieltymykset ohjaavat hänen lausuntojaan usein enemmän kuin veneiden oikeat ominaisuudet. Toisaalta homeskandeihin tutustuminen onnistuu hyvin selaamalla Curtin kirjan läpi. Ruotsissa veneilijät ovat antaneet kritiikkiä Curtin testeille, koska aikanaan Curt oli monopoliasema purejvenetestauksessa. No Suomessakin on omat Amiraalit ym. etsimässä lieden edestä suojatankoa.

Lue lisää

Monopoliaseman lisäksi, tyyppinä täysi narsistinen mulkku, johon ei ensimmäinenajatus ollut osaaminen ja tieto.

Taidat tuntea hänet hyvinkin?
Voi tätäkin viestiketjua...

1414 kirjoitti:

Taidat tuntea hänet hyvinkin?
Voi tätäkin viestiketjua...

Jos minua tarkoitat, jouduin olemaan kohtalaisen paljon tekemissä, vastentahtoisesti.

Onneks olkoon onnistuneesta kaupasta ja toteutuksesta! Mikään ei ole niin mukavaa vaihtelua kuin lukea tällainen reaalimaailman tarina.

Aikamoinen asiantuntija tämä Linola. Onko SirBB vaihtanut nimimerkkiä? Voittaja maalla-merellä-ilmassa. Moottoriveneilee, purjehtii, tuntee Currenkin!

Osaatko arvioida tunteja? Muutama sata?

IhMeTtä kirjoitti:

Aikamoinen asiantuntija tämä Linola. Onko SirBB vaihtanut nimimerkkiä? Voittaja maalla-merellä-ilmassa. Moottoriveneilee, purjehtii, tuntee Currenkin!

Pitkä ura vene-alalla, ja intohimo veneilyyn. Ei sen kummempaa.

Ihme jos olet ostanut sellaisen pommin kun olet kerran ollut 10 vuotta kuivilla!??Olisit ottanut asiantuntijan mukaan!!

kjjjnkkn kirjoitti:

Ihme jos olet ostanut sellaisen pommin kun olet kerran ollut 10 vuotta kuivilla!??Olisit ottanut asiantuntijan mukaan!!

Ota sinä tulkki mukaan kun luet ja kommentoit näitä juttuja. Näyttää tuo suomenkielisen tekstin sisällön ymmärrys olevan tyystin hukassa.

Jaa...mä luin ,että :Olin ollut 10 vuotta kuivilla...lukiko siinä,että:Oli ollut 10 vuotta kuivilla?Onhan se hyvä,että on ollut 10 vuotta kuivilla...kuka tahansa...juopotteleminen on muutenkin niin rankkaa puuhaa!?