Olen kyllästynyt laitteissa venkoiluun, koska tuntuu, että mitään tulosta ei synny ja lisäksi salilla menee jo toista tuntia ja ei oikein mitään otetta saa hommaan niin että tuntuisi tehneensä jotain. Ongelmana minulla on patellaluksaatio ja selkä joka on alaselästä niin kipeä, että on kosketusarka. Lääkärin mielipide on, että siellä ei ole mitään vialla, vaikka koskiessa rääkäisen kivusta. Selkä ei satu jos siihen ei koske, mutta väsyy nopeasti ja vihloo siinä 60kg kohdalla selänojentajassa. Jalkojen takia minulta on kielletty kaikki muu kuin tyhjänpäiväinen nyhjääminen ja sitä sääntöä rikon jatkuvasti. Polvet paukahtaa joka kerta kun menen kyykkyyn tai koukistan jalkojani. Lonkissa samaa vikaa. Uskaltaako tässä ylipäätään itsekseen lähteä yrittämään ja ottaa riski, että tekniikka on pielessä ja tekee itselleen vahinkoa vai pitäisikö ottaa pt katsomaan ja tekemään treeniohjelma?
Pelkään vapaita painoja
rikonko
656
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Melkein vaatisi fysioterapeuttia laatimaan ohjelma ja tarkistamaan suoritustekniikat, kuulostaa niin pahalta.
Komppaan
Lähtisin ihan fysioterapeutin ohjeilla liikkeelle. Ei siellä selässä välttämättä olekaan mitään rikki, selkäkipuja aiheuttaa mm. lihasepätasapaino, kireydet pakaran seuduilla, huono lihaskunto, huono ryhti, väärä tekniikka... Fyssari osaa sanoa noihin mielipiteensä ja antaa ohjeet miten kuntouttamisessa päästään alkuun. Sama koskee niitä polvia. Maallikon logiikalla polvea tukevia lihaksia pitää vahvistaa aluksi pienemmillä painoilla (kehonpainolla) tekniikasta huolta pitäen ennen kuin kannattaa edes kokeilla mitään muuta. Kinesioteippauksesta voi myös olla apua.
Sama kävi mielessä, koska olen huomannut, että koko vasen puoli on heikompi, ei siis vain kädet vaan vasen jalkakin tulee ns. 10kg perässä ja huomaan, että oli sitten reidenojentaja tai prässi niin oikea jalka menee väkisin väliin ja tekee osan vasemmankin suorituksesta, eli jotenkin vino olen. Ulospäin sitä ei huomaa ja kyllä. Minulla on selkeää lihasheikkoutta. Näin nelikymppisenä en vieläkään kuukausien harjoittelun jälkeen pysty samoihin painoihin kuin joskus kylmiltään 14 vuotiaana. Kieltämättä on myös noloa että salin mummotkin tekee kovemmilla painoilla. Joku lihasheikkouden takana on. Olen myös harrastanut juoksua ja vasen jalka pronatoituu sisäänpäin. Vasen puoli on ehkä kokonaisvaltaisesti ongelmien syy.
Fysioterapeutti osaisi antaa varmasti paremman vastauksen esimerkiksi sen suhteen, onko kyseessä rakenteellinen vika vai lihaskireyksistä tai epätasapainosta johtuva ongelma. Noin yleisesti lihasepätasapainosta pääsee eroon treenaamalla liikettä raaja kerrallaan (yhdellä jalalla/yhdellä kädellä tehtävät liikkeet) heikomman puolen mukaan.
Mee fyssarille. Mutta jos olet yhtä itsepäinen kun minä etkä mee, niin älä käytä lisäpainoa aluksi, vaan tee kehonpainoharjoitteita pelkästään. Kyykkyä, tuolille nousua, askelkyykkyä, yhdenjalan hyppyjä, loikkia, spurtteja, rappusten juoksua. Syvällä kyykyssä olemista kannattaa harjoitella päivittäin, ns.kyykkypaskalla, eli olet syvällä kyykyssä niin kauan kuin pystyt, voit siinä puolelta toiselle kääntää kättä ja katsetta ylös, otsaa lattialle jne. Harjoittele roikkumista, käsillä seisontaa, lankkua, hyvää selälle..