En jostain syystä saa oikein. Vaakasuoralla lattialla olevaa laatikkoa vedetään vakionopeudella narusta 4,1m matka. Laatikon massa 48kg. Kitkakerroin 0,35 ja voiman suumta 32 astetta yläviistoon vaakatasosta. Kysytään vetävän voiman tekemää työtä.
Lähdin ratkaiseen siten että N kitka=G ja Fx=kitka ja tästä eteenpäin ratkaisin F ja kerroin matkalla...jokin menee pieleen
Oikea vastaus550J.
Lähdin ratkaiseen siten että N kitka=G ja Fx=kitka ja tästä eteenpäin ratkaisin F ja kerroin matkalla...jokin menee pieleen
Oikea vastaus550J.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Anteeksi korjaus... Siis N Fy=G
Newton II vaakasuunnassa --> -myy*(mg - Fsin32) Fcos32 = 0, josta F = 159,5 N
voiman F tekemä työ on Fcos32*s = 159,5*cos32*4,1 = 554,6 J
Minkä tähe se louta liikkuu kun vetävä voema ja vastavoema on samat? Luulis tuon malttavan pysyvän paekallaan.
Etpä martta00 vastannut Konstan hyvään kysymykseen. Jos esim. kaksi miestä vetää köyttä vastakkaisiin suuntiin yhtäsuurella voimalla niin eihän kumpikaan voita eikä liiku mihinkään. Mitenkä se laatikko voi liikkua kun eteenpäin vetävä voima on juuri kitkavoiman suuruinen?
nooh kyllähän työ molemmat, konsta ja orvelli, tiijättä sen oikkeen selityksen tuollehi pulumalle... kas kun se loutan vauhti olj tehtävässä miärätty vakioks, niin eipä siinä juur jiäk ennee tilloo isommalle voimallekkun tuo 159 ja puolj Nyyttonnii
Ei ole hyvä selitys. Et vastannut tuohon köydenvetoesimerkkiin. Ei siinä kumpikaan vetäjistä liiku mihinkään jos vetovoimat ovat vastakkaiset mutta suuruudeltaan samat. Sama tilannehan tässä on, vetovoiman vaakasuora komponentti = kitkavoima. Miksi laatikko siis liikkuu?
Onko ylipäätänsä mahdollista liikuttaa laatikkoa tasaisella nopeudella? Jos vetovoima ylittää kitkan, silloinhan laatikko saa kiihtyvyyden!
Skarppaapas lisää, martta00-hyvä!
Aika yksinkertaisestihan se vakionopeus tulee; jos vetää vaikka kelkkaa, kävelytahti määrää nopeuden ja vetovoima säätyy kitkan mukaan.
Kommentti ei millään tavalla vastaa kysymykseen.
Voisitko vähän miettiä ennenkuin livautat tällaisia "vastauksia"?
Voisit itse miettiä ennen kuin esität tyhmiä kysymyksiä.
Liikkeelle lähdettäessä vetävän voiman täytyy kumota lepokitka, joka on suurempi kuin liikekitka, siitä johtuen kappaleella on nopeus, ja sen nopeuden ylläpitämiseksi ei vetävän voiman enää tarvitse hoidella kuin kulkuvastukset, tässä nyt vain liikekitka. Tehtävässä ei kysytty liikkeellelähtövoimaa, vaan juurikin sitä voimaa,jolla nopeus säilyy.
juuri näin, orwell vain saivartelee
tilannehan on vähän sama kuin auton kiihtyvyydessä, joka määritellään raja-arvona lausekkeelle (v2 - v1)/delta_t, kun aikaväli delta_t lähenee nollaa
mutta mutta, jos aikaväli kerran lähenee nollaa, niin eihän auto ehdi sinä aikana liikkua yhtään, joten...
Mutta kun ei kukaan vastaa esimerkkiini. Jos siis, taas kerran, kaksi henkilöä vetää köydestä vastakkaisiin suuntiin ja itseisarvoltaan samansuuruisilla voimilla niin kumpikin pysyy paikallaan. Eikö?
Mutta tässä vetovoiman vaakasuora komponentti otetaan itseisarvoltaan yhtäsuureksi ja suunnaltaan vastakkaiseksi kuin kitkavoima. Miksi laatikko nyt liikkuu? Eikö sen pitäisi pysyä paikallaan kuten noiden köydenvetäjien?
Ja jos vetovoima on suurempi kuin kitkavoima niin voikos se laatikko enää liikkua tasaisella nopeudella? Eikös se kiihdy Newton2:n mukaisesti?
Jos joku vastaa niin ota nyt huomioon tuo esimerkkini köydenvedosta. Millä tavalla laatikon veto poikkeaa siitä?
Pitääkö sulle kaikki vääntää rautalangasta? Tuossa köydenvedossa pysyvät paikallaan niin kauan kun kenkien kautta välittyvä kitkavoima ei ylitä vetovoimaa. Ja tuo kitkavoima riippuu vetäjien painosta ja kenkien ominaisuudesta. Sen jälkeen kun toisella kitka pettää, hän lähtee luisumaan, koska liikekitka on lepokitkaa pienempi. Tietysti kun veto ei ole tasaista, tapahtuu pysähdyksiä. Mutta laatikko ei tempoile joten se on yksinkertaisempi tapaus. Joten lopeta jo tyhmä kyselysi.
Ainakin eräitten vastausten osalta huomaan minun ja Konstan heittäneen "helmiä sioille".
Vaakasuorien voimien resultantti = 0. Miksi laatikko liikkuu?
Jos resultantti F> 0 eli vetovoima on suurempi kuin kitkavoima niin laatikolla on kiihtyvyys a = F/m eikä se siis liiku vakionopeudella.
Ajatellaanpa vielä sitä köydenvetoa ja kummallakin kaverilla on piikkarit eli jalat eivät luista. Kaveri A vetää köydestä voimalla FA ja kaveri B voimalla FB toiseen suuntaan. Kun voimat ovat koko ajan samat, ei kumpikaan liiku ja köydessä vaikuttava köysivoima T on tietenkin vielä ihan sama eli T=FA=FB. Mitään ei tapahdu niin kauan, kun piikit kestää piikkareissa. Voiman FA = FB vastavoima on köysivoima T.
Vedetäänpä sitten laatikkoa (paino G) narulla tasaisella kitkallisella pinnalla jollain vaakasuoralla voimalla F. Laatikko liikahtaa vasta, kun voima F ylittää lepokitkavoiman y*G (jossa y* on lepokitkakerroin). Mikä on laatikkoon kohdistuvan vetovoiman F vastavoima ennen laatikon liikahtamista? Se ei suinkaan ole sinänsä yhtäsuuri kitkavoima y*G, vaan narussa vaikuttava voima T, jolla laatikko vetää vetäjäänsä puoleensa. Kitkavoiman y*G vastavoima on puolestaan se voima, jolla laatikko työntää pintaa toiseen suuntaan. Voima ja vastavoima eivät kumoa toisiaan, koska ne kohdistuvat eri kappaleisiin.
Newton II:n mukaan -yG F = ma, jossa a = 0, jos v = vakio tai kappale ei liiku lainkaan. Jos voima F ei ylitä maksimilepokitkavoimaa, ei kappale liikahda. Jos päinvastoin, niin kappale lähtee liikkeelle, huom. liikkeelle, ja saavuttaa tietyn ajan kuluessa jonkin nopeuden v. Hellitetään sitten vetovoimaa niin, että se on tasan yhtä suuri kuin liikekitkavoima yG. Tällöin liike, huom. liike, jatkuu edelleen vakionopeudella v ja tarvittavan vetovoiman suuruus on F = yG.
Niinpä. Lopultakin vaivauduit ajattelemaan asiaa.Laatikko ei liiku alussa vakionopeudella v vaan kiihtyy tähän jollain matkalla. Kun nyt vetovoimaksi pannaan liikekitkavoiman suuruinen voima, laatikkoon vaikuttavien voimien resultantti = 0. Näin ollen se säilyttää liiketilansa eli nopeuden v.
Terveisin O
ollaanko me kaikki nyt siis tyytyväisiä tämän asian suhteen?
http://www.tiede.fi/keskustelu/4003749/ketju/voima_ja_vastavoima_newtonilaisttain?changed=1456335332
Jos katsoo Tiede-lehden keskustelupalstaa, siellä on ketju Voima ja vastavoima newtonilaisittain, jossa on 19000 (sic) viestiä. Eli on henkilöitä jotka jaksavat loputtomasti jankata tuosta asiasta, jossa ei ole tosiasiallisesti mitään epäselvyyttä. Lähes kaikki osaavat suorittaa oikein noita laskuja jollainen oli aloitusviestissäkin. Kysymys on enemmänkin semanttisesta saivartelusta.
Tehtävässä kysyttiin voimaa jolla laatikko pysyy liikkeessä !
Käsittämätöntä on ruveta saivartelemaan ja inttämään kuinka laatikko on saatu liikkeelle, sillä ei ole mitään tekemistä ko. tehtävän kanssa, laatikon liikkeelle saaminen on kokonaan eri asia niin kysymyksenä kuin ratkaisultaankin.
Tätä seuraavaa ei kannata kovin syvällisesti tutkia, se on vaan harrastelijan lisälässytystä, mutta energiaperiaatteen kautta asiaa voi käsitellä. Jouduin tuon lopussa olevan energia-periaateyhtälön tosin ensin johtamaan liikeyhtälön kautta.
Tässä nyt ollaan tietysti koko ajan vakioliikkeessä, eikä sen ymmärtäminen tuota mitään ongelmaa. Se minkä ymmärtäminen on vähän vaikeaa on se , että voima tekee työtä kummallakin puolella pelikenttää.
Se seuraava onkin vasta tässä seuraavana: http://aijaa.com/tThDEQ