Väsynyt tutustumaan häilyviin miehiin

Olen uusi näissä kuvioissa.
Flaksi on käynyt kyllä. Miehet käyvät esittäytymässä, useampia tavannut muutaman kk:n, mutta sitten: yhteydenpito hiipuu, yhteys katoaa.

Seksiä on riittänyt, ei sillä.

Kertokaapa, miehet, jotka ette poista tai salaa profiilianne,kun alatte treffaamaan useamman kerran,miksi ette ?
kuinka iso osuus deittailusta on jonkinasteista oman viehättävyyden ja viriiliyden testaamista ?
Kun etsin pysyvää suhdetta, petyn siihen että testailijan naamasta eikä profiilista tätä huomaa.Naiset puhuvat keskenään , maine menee mieheltäkin.

Erikseen ovat sitten nämä psyykkisiltään taidoiltaan onnettomat, niitäkin on joukkoon mahtunut.
En nyt puhu ujoista tai estyneistä miehistä joiden on vaikea avautua, se on normaalia.
Ylimielisyys, uho,hyökkäävyys ja kovuus kanssakulkijoita kohtaan on narsismia.
Astun saman tien taaksepäin, kun haukut eksääsi, puhut naisen paikasta, edustat pomotasolla asioita, joista muut ovat riippuvaisia, kehut itseäsi ja tekojasi.
Tietynlainen minäpuhe,jossa kerrot saavutuksistasi vuolaasti tunti tunnin päälle, hui ja hyi.

En jaksa kuunnella työkuvioista avautumista , etenkään kun et itse niistä juurikaan kysy.
Osaan keskustella kanssasi muustakin, enkä totisesti aio kertoa tuntemattomalle, minkä asian kanssa pakerran.

Miten te muut naisdeittailijat, kertokaapa kokemuksistanne.
Iältäni olen jo kypsempi nainen, ulkonäöllisesti ilm.ok, kalastan,retkeilen, kuvaan, tulen mukavasti toimeen.
Olen tähän asti etsinyt ikäistäni miestä, mutta joko heillä on elarit vanhuuseläkkeelle asti tai ovat ylipainoisia kaljankittaajia.
Otan nuoremman,tarjokkaita on, sama se, mitä lähipiiri ajattelee :/

Myös profiilissa oleva sana "seikkailu", hei reiluuden nimissä, kirjoittakaa reilusti "sikailu".