Miten toiset ihmiset pariutuvat niin helposti?

Toisilla on parrempi ulkonäkö.

En ollut nuorena mikään seurustelija tai ihastujatyyppi. Kun tapasin vähän yli parikymppisenä kivan mieheen, avioiduimme nopeasti.

Erosimme 17 vuotta myöhemmin ja tapailin oitis uusia miehiä ja aloin pidempään 10v suhteeseen, vain 3-4 kk ensimmäisen vaiheen tultua vireille. Myöhemmin tuo suhde kuihtui, varmasti alkujaan lähtökohdat olivat enemmän läheisyydenkaipuuta kuin oikeaa rakkautta.

Tuon suhteen kuihtumisen myötä lähdin oitis treffeille miehen kanssa joka oli osoittanut jo vuosia kiinnostusta. Tosin hänessä oli ollut jo alkujaan jotain, mitä yhteiseksi kemiassa sanotaan. Tämä suhde jatkuu edelleen.

Miksi näin on käynyt, vaikka nuorena en ollut mitenkään miesten perään... Ehkä siksi, että kun on ollut parisuhteessa, on jotenkin rennompi ja toisaalta taas ei etsi mitään ja antaa virran viedä. Odotuksiakaan ei ole nopeasti vaan haluaa myös itse katsoa rauhassa onko toisessa potentiaalia pidemmäksi. Eli ei tule nostettua esiin vaatimuksia tai odotuksia toiselle. Aika näyttää.

Toisaalta myös aikuisena kun on tutustunut ihmisiin parisuhteessa ollessaan, niin muut ovat jo nähneet sen rennon puolen ja tuntevat ihmisenä. Varmasti on niinkin että varatun rentous ja saavuttamattomuus aktivoi saalistusviettiä ja kiinnostusta. Ja sitten kun siirtyy vapaille markkinoille, niin halutaan merkata heti.

En ole kauniimpi kuin kukaan muukaan. Ihan tavallinen elämästä ja ihmisistä pitävä nainen.

Hei! Sosiaalisemmat pariutuu helpommin. Jotkut pariutuu tosi helposti ku otetaan vaan joku ihan kiva ettei yksin tartte olla. Monasti tälläset ei kestä pitkään eikä suhteen laatu ole ihan parasta.. Niin että se sitä pariutumista ole. Parittelua. Kokeilua. Sarjaseurustelua :)


Itse olen suhtautunut seurusteluun ja tapailluunkin jopa vakavamin kuin moni avioliittoon nykypäiväänää. Enpä enää minäkään viitsi sitoutua ajatella.
Ei se suhteesa olo mitään auvoa ole!

Niin, no kyse on aika paljon siitä mitenkä parisuhteelta odottaa; Jos odottaa että "on vain joku", ei sen löytäminen tänäpäivänä ole mikään vaikeus.Alkaa vain iskemään silmää jokaiselle vastakkaisen sukupuolen edustajalle niin äkkiä se sieltä irtoaa.
Baarista nainen saa melkein 100% varmuudella miehen mukaan aina joten siitä saa myös helposti suhteen aikaiseksi.

Tuosta eteenpäin mitä enemmän ja syvällisempiä ajatuksia parisuhteesta on, sitä vaikeampaa sellaisen ihmisen löytäminen on.Tietysti on tekijöitä kuten sosiaalliset taidot, missä liikuu yms. asiat mitkä vaikuttavat.

Itse en kuitenkaan näe huonona jos ihmisellä on arvoja ja odotuksia toista kohtaan.
Tuolloin on toisaalta helpompi etsiä sitä sitä ihmistä joka antaa oikeasti lisäarvoa ja mukavuutta omaan elämään.

Ei helposti pariutuminenkaan ole aina hyvä juttu. Minä sain helposti miehen, mentiin naimisiin, tehtiin muutama lapsi ja 11 vuotta myöhemmin ukko huomasi, ettei haluakaan olla aviomies tai isä. Ex - ukko on nyt villi ja vapaa. Minä taas vaikka kuinka olen aina huolehtinut ulkonäöstäni, olen aina laittautunut ja pukeudun nätisti niin olen nykyään jätettä joka kelpaisi vain seksimielessä.

Olkaa vaan tarkkana viimeistään perhettä miettiessä.

Laiskuus on hyvä katalysaattori. Kun aikansa parittelee vaihtelevalla menestyksellä ja joutuu hoitamaan itse kaikki asiansa niin pariutuminen alkaa vaikuttamaan hokuttavalta vaihtoehdolta lopunikäiseksi elämäntavaksi.

Tavis tai tavista rumempi nainen tässä hei. Nuoruuden ujousvaiheen jälkeen olen pariutunut helposti. Minulle on kelvannut omantasoinen tai "huonompitasoinenkin" mies, jos katsoo ulkonäköä tai varallisuutta tai asemaa. En ole niitä katsonut (mutta piti mainita kun nämä asiat tuntuvat olevan pop täällä) vaan ihastuminen on vain tapahtunut, kun on tutustunut toiseen. Älykkyys, huumori, samankaltaiset ajatukset elämästä on ne jotka on yhdistäneet.

Uskoisin että monilla pariutumattomilla on kyse siitä että katsotaan ihan liian pinnallisia asioita, sitä ulkonäköä tai varallisuutta. Mielessä on valmiina joku käsitys siitä millainen sen kumppanin on oltava ja sitten lähdetään raakkaamaan. Eikä niin kuin ennen vanhaan, että tutustuttiin ja sitä myöten lähtee ihastuminen tai sitten ei.

Helposti... tai vaikeasti... Miten sitä mitataan? Pariutumisessa on suurimmaksi osaksi kyse vain siitä mitä halutaan, millaista kumppania etsitään. Mikä sopii juuri minulle.

"Helposti", mitä se on, mitä tarkoittaa?

Kun tietää mitä tahtoo, se helpottaa kaikessa. Myös kumppanin löytämisessä. Monet ihmiset etsivät vääränlaista kumppania, vääristä paikoista. Tottakai siinä voi käydä niin, ettei löydy. Tai löytyy, mutta kumppani osoittautuu täysin vääräksi.