Kunka invertteri toimii

Mainittiinko lähtökohdissa akusto tai verkkokytkentä?

Eikö invertteri osaa rajoittaa tehoaan automaattisesti eli antaisi ulos vain niin paljon kuin sisään tulee?

selkis kirjoitti:

Eikö invertteri osaa rajoittaa tehoaan automaattisesti eli antaisi ulos vain niin paljon kuin sisään tulee?

Ei ainakaan minun invertteri joka on akkuihin kytketty,kyllä se siinäkin osaisi jos osaisi mutta kun ei osaa,siksi on alijännitesuoja ja inve menee pois,tosin muutaman sekunnin kuluttua taas yrittää syöttää virtaa.Itse laitin invertterilähtöön vikavirtasuojan joka myös katkaisee kontaktorilla niin että pitää käydä manuaalisesti painamassq vihree nappi alas.Tämän laitoin mahdollisten oikosulkujen tähden ettei turhaa pritkuta viirtaa jos joku on pian vialla.

Onko olemassa invertterin kaltaista laitetta, joka alkaa rajoittaa ottotehoaan kun paneliston teho alenee? Samalla tietenkin laitteen ulostulon teho pienenee (virtaa rajoittamalla jännitteen pysyessä samana).
Eli säädin, joka reakoi anto ja ottotehon väliseen eroon siten, että jännite pysyy samana mutta virtaa aletaan rajoitamaan.
Aurinkopanelistonhan teho vaihtelee, mutta kuorma pysyy yleensä vakiona.

Muutoin aurinkopanelistohan joudutaan käytännössä aina kytkemään akustoon tai verkkoinvertteriin, jolloin puuttuva teho saadaan "ilmaisenergian" ulkopuolisesta lähteestä.

Haluan siis kytkeä aurinkopanelit mahdollisimman tehokkaasti resistiiviseen vakiokuormaan, jota voidaan kytkeä haluttaessa päälle tai pois.

Älä nyt taas sekoita akkupelejä tähän mukaan. Tässä yritetään ajaa vastuskuormaa suoraan säätimen kautta paneleista.

Kyllä minäkin tuon tajua ja ymmärrän kuinka sen teoriassa pitää toimia. Ihmettelen vaan suuresti miksei tuollaista ole tehty.
Eihän tuo vaadi kuin mppt säätimen, joka haistelee panelin jännitteen taitekohtaa koko ajan ja pienentää ottötehoa sen suhteessa. Sitten vain pitäisi olla invertteri, joka automaattisesti rajoittaa tehoaan saannin mukaan.
Eikö näitä todellakaan ole valmiina?

Painu nyt antero hevon kuusen tästä ketjusta, jos sinulla ei ole asiaan mitään annettavaa. Jos et pysty keskustelemaan säätöelektroniikasta, niin löytäisit edes yhden linkin, joka käsittelisi asiaa.

Miksi jännitettä pitäisi pudottaa? Pidetään jännite vakiona ja rajoitetaan virtaa. Tämän pitäisi onnistua hyvin vastuskuormalle.
Ongelma on siinä, että panelin teho liikkuu nollan ja maksimitehon välillä. Oikealla säätöeletroniikalla panelista saadaan aina vähän tehoja ulos.

alkuperäinenkyselijä kirjoitti:

Miksi jännitettä pitäisi pudottaa? Pidetään jännite vakiona ja rajoitetaan virtaa. Tämän pitäisi onnistua hyvin vastuskuormalle.
Ongelma on siinä, että panelin teho liikkuu nollan ja maksimitehon välillä. Oikealla säätöeletroniikalla panelista saadaan aina vähän tehoja ulos.

Lue lisää

Nyt yritetään rikkoa ohmin lakia vastaan. Kun kuormana on vakiotehoinen laite se yrittää ottaa sitä vastaavan virran, jos invertteri antaa vain rajoitetun virran, jännite pakosti laskee.

Kuinka sitten mppt latausäädin toimii?

Se lataa akkuja pitäen jännitteen samana vaikka auringon antama teho muuttuu. Tällöin akulle työnnetään virtaa, jonka määrä vaihtelee auringon paisteen mukaan. Tyhjät akuthan ottaisivat vaikka kuinka paljon virtaa vastraan, minkä pitäisi alentaa jännitettä koko ajan. Mppt säädin pitää kuitenkin jännitteen aurinkokennoissa optimissa säätäen ottamaansa virtaa koko ajan. Lisäksi akut latautuvat latauskäyrän mukaisella jännitteellä, joka ei notkahda vaikka tyhjät akut yrittäisivät ottaa virtaa kuinka paljon tahansa. Tällöinhän tehon rajoitus toimii automaattisesti virtaa rajoittamalla.

Ymmärränkö asian väärin?

väärinymmärtäjä kirjoitti:

Kuinka sitten mppt latausäädin toimii?

Se lataa akkuja pitäen jännitteen samana vaikka auringon antama teho muuttuu. Tällöin akulle työnnetään virtaa, jonka määrä vaihtelee auringon paisteen mukaan. Tyhjät akuthan ottaisivat vaikka kuinka paljon virtaa vastraan, minkä pitäisi alentaa jännitettä koko ajan. Mppt säädin pitää kuitenkin jännitteen aurinkokennoissa optimissa säätäen ottamaansa virtaa koko ajan. Lisäksi akut latautuvat latauskäyrän mukaisella jännitteellä, joka ei notkahda vaikka tyhjät akut yrittäisivät ottaa virtaa kuinka paljon tahansa. Tällöinhän tehon rajoitus toimii automaattisesti virtaa rajoittamalla.

Ymmärränkö asian väärin?

Lue lisää

Paneelijännite voi pysyä samana säätimen säätäessä ottamaansa virtaa mutta akkujen latausjännite aivan varmasti heiluu sen mukaan miten paljon sinne virtaa työnnetään.

akuteiolevakiot kirjoitti:

Paneelijännite voi pysyä samana säätimen säätäessä ottamaansa virtaa mutta akkujen latausjännite aivan varmasti heiluu sen mukaan miten paljon sinne virtaa työnnetään.

Tätähän minä juuri olen yrittänyt kysyä koko ajan. Virta saa heilua vaikka kuinka paljon, kunhan jännite pysyy vakiona.
Eli onko olemassa aurinkokennoihin kytkettävää sääditä/invertteriä, joka pitää antojännitteen vakiona virran muuttuessa kun paneleitten teho heiluu ylös alas?
Tarkennuksena, että akkuja ei sitten yritetä latailla jossain mökillä.

akuteiolevakiot kirjoitti:

Paneelijännite voi pysyä samana säätimen säätäessä ottamaansa virtaa mutta akkujen latausjännite aivan varmasti heiluu sen mukaan miten paljon sinne virtaa työnnetään.

Se akkujen latausjännite muuten ei heilu kunnollisella säätimelle. Säädin muuttaa latausvistaa, jos jännite ei tahdo pysyä samana. Tätähän se ohmin laki tarkoittaa. Jos jännitteen pitää elektronikalla vakiona niin virtaa pitää pienentää, jos teho laskee.

ymmärrätkö kirjoitti:

Se akkujen latausjännite muuten ei heilu kunnollisella säätimelle. Säädin muuttaa latausvistaa, jos jännite ei tahdo pysyä samana. Tätähän se ohmin laki tarkoittaa. Jos jännitteen pitää elektronikalla vakiona niin virtaa pitää pienentää, jos teho laskee.

Lue lisää

Latausjännite voidaan pitää toki samana virtaa muuttamalla, näinhän esimerkiksi autojenkin latausgeneraattorit toimivat.

Mutta akkujännite ei pysy samana jos akkujen latausvirtaa muutetaan, eli siis jos aurinko menee pilveen ja paneelin antoteho laskee niin millään keinolla ei saada pidettyä akkujen latausjännitettä samana ja "pienennetä virtaa" vaikka olisi millainen säädin!

Paneelijännite voidaan tietysti pitää vakiona kunnes paneelit ei edes nollakuormalla anna jännitettä.

Mikään invertteri tai säädin ei pidä antojännitettä vakiona ja muuta vain kuormaan menevää virtaa etenkään jos sillä lämmitetään vastusta.

Paneelijännite ja virta voi tietysti heilua miten tahansa invertterin ominaisuuksista riippuen kunhan sieltä riittää tehoa tarvittavaan kuormaan. Eli jos syötetään 1kW niin paneelijännitteellä 100v virta on oltava 10A mutta jos jännite putoaa 50 volttiin niin virta on oltava 20A jne.

akuteiolevakiot kirjoitti:

Latausjännite voidaan pitää toki samana virtaa muuttamalla, näinhän esimerkiksi autojenkin latausgeneraattorit toimivat.

Mutta akkujännite ei pysy samana jos akkujen latausvirtaa muutetaan, eli siis jos aurinko menee pilveen ja paneelin antoteho laskee niin millään keinolla ei saada pidettyä akkujen latausjännitettä samana ja "pienennetä virtaa" vaikka olisi millainen säädin!

Paneelijännite voidaan tietysti pitää vakiona kunnes paneelit ei edes nollakuormalla anna jännitettä.

Mikään invertteri tai säädin ei pidä antojännitettä vakiona ja muuta vain kuormaan menevää virtaa etenkään jos sillä lämmitetään vastusta.

Paneelijännite ja virta voi tietysti heilua miten tahansa invertterin ominaisuuksista riippuen kunhan sieltä riittää tehoa tarvittavaan kuormaan. Eli jos syötetään 1kW niin paneelijännitteellä 100v virta on oltava 10A mutta jos jännite putoaa 50 volttiin niin virta on oltava 20A jne.

Lue lisää

Tuo on aivan totta, mutta oletetaan paneeleitten antotehon muuttuvan pilvisyydestä ja suorasta paisteesta esim 230W-1000W välillä.
Jos paneelit kytketään suoraan vastuskuormaan saadaan välillä max tehot ja paisteen pienentyessä jossain vaiheessa paneleitten jännite romahtaa eikä saada lainkaan tuottoa.
Pitäisi olla inverterisäädin, joka antaa resistiiviselle vakiokuormale 230Vac jännitteen, mutta paisteeesta riippuen antovirta liikkuu 1-5A. Tuottoa saadaan koko ajan jonkin verran eikä kuten suorakytkennässä välillä ei lainkaan.

Ymmärrätkö mitä ajan takaa?

Minä en ole opiskellut mitään edellämainitusta. Sen takia kyselen.
Olet kehunut laajaa kontaktiverkkoasi, joten voisit postata ystävillesi ja kysellä vähän asian perään. Kerro sitten tänne mitä selvisi. Opit itsekin jotain uutta.

tosimarkkina kirjoitti:

Minä en ole opiskellut mitään edellämainitusta. Sen takia kyselen.
Olet kehunut laajaa kontaktiverkkoasi, joten voisit postata ystävillesi ja kysellä vähän asian perään. Kerro sitten tänne mitä selvisi. Opit itsekin jotain uutta.

Lue lisää

http://www.digikey.com/en/articles/techzone/2013/dec/maximizing-the-output-from-solar-modules

.

Markkina.AB2 kirjoitti:

http://www.digikey.com/en/articles/techzone/2013/dec/maximizing-the-output-from-solar-modules

.

Lue lisää

Tämä näyttää ihan asialta. Kiitos.

Markkina.AB2 kirjoitti:

http://www.digikey.com/en/articles/techzone/2013/dec/maximizing-the-output-from-solar-modules

.

Lue lisää

Tämä nyt vähän koskettelee asiaa. Laitteet ovat normi mppt, sma ym vehkeitä ja yleisesti myynnissä.
Etsin sma invertteriä, joka ei ylikuomituksesta mene vikatilaan. Sen ei pitäisi yksinkertaisesti ataa ulos enempää virtaa kuin sisäätuloon saadaan paneeleilta tehoja.
Siis automaattinen vrransäätö/rajoitus, joka seuraa sisääntuloon saatavaa tehoa.

Siitä että invertteri antaisi enemmän tehoa ulos kuin sinne sisään syötetään, ei taida olla pelkoa. Ikiliikkuja kun on vielä keksimättä.
Invertteri eli teholähde voi olla vakiojännitelähde tai vakiovirtalähde, mutta ei molempia yhtäaikaa. Virta tai jännite voivat olla myös automaattisesti säätyviä. Asioita kannattaa hahmottaa tehona, koska teho on jännite kertaa virta.

tainnu lait tiukentua ei nykyää saa mitää ite tehä! Ei meillä vaan ollut mitään noi hienoa koulussa, ammatikorkeasskin vaikka oltiin media allalla niin sähkötekniikkaa ei opetettu ollenkaan, vaikka ammattitaito vaatii laitteiston ymmärtämistä, sitä hienompia media juttuja voi tehdä mitä enmmän tietää elektroniikasta ja sähköstä. Tai vakaa valaisu järjestemistä, mä tajaua miksi nykyään koulutus on vajaata ja sähkärikin pitää tilata, ei saa itse asentaa ilman koulutusta. sähköturvallisuus oli ja se oli yhtä kieltolakia, normi hommia jota ihmiset sählää kokoajan ja joka paikassa. sitten menee kouluun eikä saa sitä koulutusta mitä tarvii, ei voi kolutautua niin sähkö- kuin media insinööriksi sitten vielä robotniikka ja mikropiirit ihan erikseen kun erikoistuu, kuinka paljon oikein pitää ihmisen opiskella kun ei saa täsmällistä opetusohjelamaa.... Typerää

Smt80 kirjoitti:

tainnu lait tiukentua ei nykyää saa mitää ite tehä! Ei meillä vaan ollut mitään noi hienoa koulussa, ammatikorkeasskin vaikka oltiin media allalla niin sähkötekniikkaa ei opetettu ollenkaan, vaikka ammattitaito vaatii laitteiston ymmärtämistä, sitä hienompia media juttuja voi tehdä mitä enmmän tietää elektroniikasta ja sähköstä. Tai vakaa valaisu järjestemistä, mä tajaua miksi nykyään koulutus on vajaata ja sähkärikin pitää tilata, ei saa itse asentaa ilman koulutusta. sähköturvallisuus oli ja se oli yhtä kieltolakia, normi hommia jota ihmiset sählää kokoajan ja joka paikassa. sitten menee kouluun eikä saa sitä koulutusta mitä tarvii, ei voi kolutautua niin sähkö- kuin media insinööriksi sitten vielä robotniikka ja mikropiirit ihan erikseen kun erikoistuu, kuinka paljon oikein pitää ihmisen opiskella kun ei saa täsmällistä opetusohjelamaa.... Typerää

Lue lisää

Ja pointtisi oli mikä?
Ei kai sen pitäisi olla mikään yllätys että media-alalla ei opeteta invertteritekniikkaa tai sähköasennuksia?
Ja että sähköturvallisuusmääräykset on justiin sen takia ettei "kaikki sählää kokoajan ja joka paikassa"?

Se on sanonta, että jokin työntää tehoa. Silla tarkoitetaan antotehoa.

Olen nähnyt säädettävän vakiovirtaläteen, jonka antojännte voidaan asettaa tiettyyn arvoon ja määritellä kuinka paljon virtaa sieltä saadaan ulos. Laitetta vaidaan kuormittaa vaikka kuinka paljon, mutta se ei anna ulos yhtään enempää kuin on säädetty.

Miksi älyn pitäsi olla kulutuslaitteessa? Toimiihan aurinkopanelin MPPT säädinkin siten, että se seuraa panelin jännitettä ja kun kuomitus kasvaa liian suureksi ja jännite alkaa notkahtamaan, pienemmetään virtaa automaattisesti. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Minun käsittääkseni ei ole mikään ongelma suunnitella laitetta, jos pitää jännitteen vakiona ja kun ottoteho alkaa kuormittaa laitetta liikaa ja on jännitteen notkahduksen vaara, niin aletaan rajoittamaan antotehoa pienentämälla virtaa jännitteen pysyessä vakiona. Tämä pitäisi toimia resistiivisillä kuormilla ihan hyvin.

läheskateissa kirjoitti:

Se on sanonta, että jokin työntää tehoa. Silla tarkoitetaan antotehoa.

Olen nähnyt säädettävän vakiovirtaläteen, jonka antojännte voidaan asettaa tiettyyn arvoon ja määritellä kuinka paljon virtaa sieltä saadaan ulos. Laitetta vaidaan kuormittaa vaikka kuinka paljon, mutta se ei anna ulos yhtään enempää kuin on säädetty.

Miksi älyn pitäsi olla kulutuslaitteessa? Toimiihan aurinkopanelin MPPT säädinkin siten, että se seuraa panelin jännitettä ja kun kuomitus kasvaa liian suureksi ja jännite alkaa notkahtamaan, pienemmetään virtaa automaattisesti. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Minun käsittääkseni ei ole mikään ongelma suunnitella laitetta, jos pitää jännitteen vakiona ja kun ottoteho alkaa kuormittaa laitetta liikaa ja on jännitteen notkahduksen vaara, niin aletaan rajoittamaan antotehoa pienentämälla virtaa jännitteen pysyessä vakiona. Tämä pitäisi toimia resistiivisillä kuormilla ihan hyvin.

Lue lisää

Minusta tuntuu siltä kuin et olisi sisäistänyt ohmin lakia ihan täydellisesti. Kun meillä on vastuskuorma joka kytketään vakiona pidettyyn jännitteeseen, kyllä se ottaa U/R suuruisen virran. Jos virta on rajoitettu niin jännite vastuksella on IxR suuruinen.
230V jännite 52,9 ohmin vastukseen aiheuttaa 4,35A virran ja vastus lämpenee 1000W teholla. Jos nyt virta kuristetaan esim. 2A niin tällä virralla (2x52,9=105,8) vastuksella on jännitettä vain 105.9 volttia.

Voi olla, etten tajua, mutta oletetaan vastuksen tehon olevan tuo 1000W. Vastukseen syotetään 230Vac jännitteellä täydellä aurigonpaisteella 4,35A virta ja saadaan 1000W lämmitystehoa. Kun aurinko menee piveen 230Vac jännitteellä säädin pystyy antamaan pienentyneen panelitehon takia vain 1A virran vastukselle ja vastus lämpene tällöin vain 230W teholla. Jos aurinko ei paista ei paneleista saada koko aikaa sitä max tehoa vaan esim. tuo 230W pilvisellä, Tällä teholla on mahdollista lämmittää vastusta. Jos jännite pidetään vakiona, niin virta pienenee. Ymmärrätkö, että aurinkopaneeleista ei saa koko ajan samaa tehoa ulos.

Koska panelien teho vaitelee niin vastuksen kytkeminen suoraan paneleihin aiheuttaa panelijännitteen romahtamisen auringonpaisteen vähentyessä esim puolipilvisellä kelillä. Kun jännite romahtaa ei saada lainkaan tuottoa.
Jos säädin osaa ottaa paaneleista sen verran tehoa ulos, ettei jännite romahda ja invertteri muuttaa tämän vaihtelevan tehon 230vac jännitteeksi vaihtelemalla ulos anettavaa virtaa, niin vastukseen pystytään koko ajan syöttämään jonkun verran tehoa. Eli vastuksen tuotto ei lopu vaan se tuottaa vaihtelevalla teholla sähköä koko ajan. Tietenkin tietyn rajan jälkeen tämäkin tuotto loppuu, mutta kokonaisuudessaan hyötysuhde paranee suorakytkentään nähden.

Nykyiset hakkuripohjaiset tehonsäätimet toimivat tällä tavalla. Mutta onko niitä valmistettu aurinkoenergiakäyttöön?
mppt/vakiojänniteinvertteri/automaattisella tehonseurannalla ja virransäädöllä.

rautalankaa kirjoitti:

Voi olla, etten tajua, mutta oletetaan vastuksen tehon olevan tuo 1000W. Vastukseen syotetään 230Vac jännitteellä täydellä aurigonpaisteella 4,35A virta ja saadaan 1000W lämmitystehoa. Kun aurinko menee piveen 230Vac jännitteellä säädin pystyy antamaan pienentyneen panelitehon takia vain 1A virran vastukselle ja vastus lämpene tällöin vain 230W teholla. Jos aurinko ei paista ei paneleista saada koko aikaa sitä max tehoa vaan esim. tuo 230W pilvisellä, Tällä teholla on mahdollista lämmittää vastusta. Jos jännite pidetään vakiona, niin virta pienenee. Ymmärrätkö, että aurinkopaneeleista ei saa koko ajan samaa tehoa ulos.

Koska panelien teho vaitelee niin vastuksen kytkeminen suoraan paneleihin aiheuttaa panelijännitteen romahtamisen auringonpaisteen vähentyessä esim puolipilvisellä kelillä. Kun jännite romahtaa ei saada lainkaan tuottoa.
Jos säädin osaa ottaa paaneleista sen verran tehoa ulos, ettei jännite romahda ja invertteri muuttaa tämän vaihtelevan tehon 230vac jännitteeksi vaihtelemalla ulos anettavaa virtaa, niin vastukseen pystytään koko ajan syöttämään jonkun verran tehoa. Eli vastuksen tuotto ei lopu vaan se tuottaa vaihtelevalla teholla sähköä koko ajan. Tietenkin tietyn rajan jälkeen tämäkin tuotto loppuu, mutta kokonaisuudessaan hyötysuhde paranee suorakytkentään nähden.

Nykyiset hakkuripohjaiset tehonsäätimet toimivat tällä tavalla. Mutta onko niitä valmistettu aurinkoenergiakäyttöön?
mppt/vakiojänniteinvertteri/automaattisella tehonseurannalla ja virransäädöllä.

Lue lisää

Jos rajoitat antovirran 1 A mutta pidät antojännitteen 230V, miten estät vastuksen yrittämästä ottaa sitä normaalia virtaansa? Se virran rajoitus hoidetaan juurikin antojännitettä alentamalla.
Vastuksen tehon määrää vain sen läpi menevä virta. Esimerkin vastuksella 52,9 ohmia 1 A virta synnyttää vastukseen 52,9 V jännitteen, ja näistä virrasta ja jännitteestä aiheutuu 52,9 W teho, ei ehdottamasi 230 W.
Sähköä on vähä vaikea havainnollistaa muuten kuin matematiikan avulla.
Voisi sanoa että yrität löytää yhden tuuman putkea joka täyttäisi tiiviisti kahden tuuman reiän.

Kyllä inverttereihin voi työntää vaikka satoja voltteja sisään. Ålä ajattele akkusähkökytkentöjä. Esim verkkoinvertterit toimivat helposti 800V sisäänmenojännitteellä ja ulos saadaan 230Vac. Tehot ovat sadoista vateista kilovatteivin, jolloin virrat pysyvät muutamassa kymmenessä amppeerissa.
Aika suuret virrat liikkuvat normaaleissa kotisähköissäkin. Pääsulake on 25-35 A suuruinen tai jopa suurempikin ja normikäyttömälli 10A taikka 16A.
Kyllä piuhat hat kestävät kunhan ne pääsevät jäähtymään. Talon pääjohto taitaa olla jotain 20mm2 paksuinen ja jos katsot sulaketaulun sisälle, niin siellä paksummat ovat 4-6mm2 johtoja.
EI virta ole ongelma.

liikkuisiedesvähän kirjoitti:

Kyllä inverttereihin voi työntää vaikka satoja voltteja sisään. Ålä ajattele akkusähkökytkentöjä. Esim verkkoinvertterit toimivat helposti 800V sisäänmenojännitteellä ja ulos saadaan 230Vac. Tehot ovat sadoista vateista kilovatteivin, jolloin virrat pysyvät muutamassa kymmenessä amppeerissa.
Aika suuret virrat liikkuvat normaaleissa kotisähköissäkin. Pääsulake on 25-35 A suuruinen tai jopa suurempikin ja normikäyttömälli 10A taikka 16A.
Kyllä piuhat hat kestävät kunhan ne pääsevät jäähtymään. Talon pääjohto taitaa olla jotain 20mm2 paksuinen ja jos katsot sulaketaulun sisälle, niin siellä paksummat ovat 4-6mm2 johtoja.
EI virta ole ongelma.

Lue lisää

Omakotitalon kuparinen talojohto oli 70-80 luvuilla ain asamanlainen eli 3x6 6mm2.
sitten tuli uusia tuulia ja talojohtona alettiin käyttää 3x10 10 ja edelleen nykyisin on useinkin alumiinimaakaapeli vastaavassa kohdassa jo 4x 16 16 mm2 pääsulakkeiden ollessa 3 x 25 A.

sulakkeiden takana oleva talon valot ja pistoeasiart ovat 1,5 mm2 johtimia ja keittiön ja pesuhuoneen pistoasioille vedetään 2,5 mm2 johtimet ja sulakkeet ed main. ovat siis 10A ja 16A.

Eilen illalla etsein väsyksiin asti paneelisäätimiä ja mppt tyyppistä vastuskuormaan, mutta mitään en löytänyt !

Eli suomalainen talonpoika taitaa olla ensimmäinen mailmassa joka suunnitteleekaan lämmittää aurinsähköllä suoraan vesivastusta.

vielä pitää huomata, että paneelijännite kyllä voi pysyä melko vakiona paisteella ja varjolla, jos sen perässä on se ihmesäädin, mutta vastuksen eli kuorman navoissa esiintyvä jännite tietenkin muuttuu sen mukaan kuin on valoisaa tai varjoisaa.

siinä paneelin ja sen vakiokuorman välissä on se säätävä elin joka siitä pitää huolen.

ei mikään säädin potki ohmn lain ulkopuolelle!

säätämistäpiisaa kirjoitti:

Omakotitalon kuparinen talojohto oli 70-80 luvuilla ain asamanlainen eli 3x6 6mm2.
sitten tuli uusia tuulia ja talojohtona alettiin käyttää 3x10 10 ja edelleen nykyisin on useinkin alumiinimaakaapeli vastaavassa kohdassa jo 4x 16 16 mm2 pääsulakkeiden ollessa 3 x 25 A.

sulakkeiden takana oleva talon valot ja pistoeasiart ovat 1,5 mm2 johtimia ja keittiön ja pesuhuoneen pistoasioille vedetään 2,5 mm2 johtimet ja sulakkeet ed main. ovat siis 10A ja 16A.

Eilen illalla etsein väsyksiin asti paneelisäätimiä ja mppt tyyppistä vastuskuormaan, mutta mitään en löytänyt !

Eli suomalainen talonpoika taitaa olla ensimmäinen mailmassa joka suunnitteleekaan lämmittää aurinsähköllä suoraan vesivastusta.

vielä pitää huomata, että paneelijännite kyllä voi pysyä melko vakiona paisteella ja varjolla, jos sen perässä on se ihmesäädin, mutta vastuksen eli kuorman navoissa esiintyvä jännite tietenkin muuttuu sen mukaan kuin on valoisaa tai varjoisaa.

siinä paneelin ja sen vakiokuorman välissä on se säätävä elin joka siitä pitää huolen.

ei mikään säädin potki ohmn lain ulkopuolelle!

Lue lisää

Vihdoinkin joku, joka tajuaa mitä etsin. Aloin jo hiljalleen ajatella olevani tosi ääliö. Minulla on tuo sähköoppi hakusessa, mutta onneksi palstalta löytyy edes joku, joka pystyy ajattelemaan samansuuntaisesti. Eli ei takerru pikku virheisiin vaan katsoo kokonaisuuutta, josta on kyse.
Tuollaisen säätöpalikan rakentaminen ei ole käsittääkseni mikään ihmejuttu. Ihan puhdasta hakkuuripohjaista elektroniikkaa takaisinkytkennällä.
Itsekkin olen lukuisia sivustoja läpikahlannut ja ainoana ratkaisuna on verkkoinvertteri. Tämä taas haluaa verkkosähkön rinnalleen. Itse vuorostaan haluan vain aurinkosähköä vaikkakin pidemmän aikaa.

tässä yritetääntaaskerran jutussa on ajatusvirhe, ei ulostulossa esiinny 230 volttia vastuskuormaan, vaan juuri sen kokoinen jännite jolla syntyy se teho jhonk apaneeli kykenee tuottamaan, eli ikiliikkujaa ei todella mikään saadin saa aikaan.

mitään virran säätämistä ei tapahdu ilman että jännite seuraa sitä vastuskuorman ollessa kyseessä.

paneelin jännite pidetään optimissa, se on säätimen tehtävä, ei kuormaan menevää jännitettä paitsi akkulatureissa, ja juuri siinä on nyt takkua kun MPPT ei ole näköjään olemassa vastuskuormaan!

yhtäsäätämistäseon kirjoitti:

tässä yritetääntaaskerran jutussa on ajatusvirhe, ei ulostulossa esiinny 230 volttia vastuskuormaan, vaan juuri sen kokoinen jännite jolla syntyy se teho jhonk apaneeli kykenee tuottamaan, eli ikiliikkujaa ei todella mikään saadin saa aikaan.

mitään virran säätämistä ei tapahdu ilman että jännite seuraa sitä vastuskuorman ollessa kyseessä.

paneelin jännite pidetään optimissa, se on säätimen tehtävä, ei kuormaan menevää jännitettä paitsi akkulatureissa, ja juuri siinä on nyt takkua kun MPPT ei ole näköjään olemassa vastuskuormaan!

Lue lisää

Eli minulla on ajatusvirhe, jota en ymmärrä.

Jos minulla on 100V vakiojännitelähde, jonka kytken 50 ohmin vastukseen vaikka 2A virralla. Sitten säädän 100V vakiojännitelähteen viran 1A suuruiseksi. Laskeeko vakiojännitelähteen jännite, jos virtaa pinentää?

väärinymmärtäjäkö kirjoitti:

Eli minulla on ajatusvirhe, jota en ymmärrä.

Jos minulla on 100V vakiojännitelähde, jonka kytken 50 ohmin vastukseen vaikka 2A virralla. Sitten säädän 100V vakiojännitelähteen viran 1A suuruiseksi. Laskeeko vakiojännitelähteen jännite, jos virtaa pinentää?

Lue lisää

Ei laske vielä siinä vaiheessa, mutta jos joku laite yrittää ottaa enemmän kuin sen 1 A, jännite laskee että haluttu 1 A ei ylittyisi. Vakiokuorman ollessa kyseessä virtaa voidaan rajoittaa vain jännitettä laskemalla.

sähköhallussa kirjoitti:

Ei laske vielä siinä vaiheessa, mutta jos joku laite yrittää ottaa enemmän kuin sen 1 A, jännite laskee että haluttu 1 A ei ylittyisi. Vakiokuorman ollessa kyseessä virtaa voidaan rajoittaa vain jännitettä laskemalla.

Lue lisää

Miten vakiojännitelähde sitten toimii? Jos vakiojännitelähteessä on vielä virranrajoitus, niin mistä ulkopuolinen kuorma saisi otettua enemmän virtaa kun virtalähde ei sitä anna eikä myöskään salli jännitteen vaihdella?
Voi olla, että minulla on sähköoppi täysin hakoteillä ja suureet metsässä, mutta ymmärrätkö mitä yritän saada aikaiseksi.
Eikö hommaa saataisi haltuu, jollain tyristoriohjauksella? http://eurotherm.fi/tuotesivut.php?p=2

Aurinksähkön käyttämiseen vastuskuormalle on vaihtoehtoja.

1. Anteron malli, jossa panelit suoraan kiinni vastukseen. Huonona puolena paneleitten jännitteen notkahtaminen kun paneliteho alenee säteilytehon pienentyessä paneleitten ominaiskäyrän ulkopuolelle.
2. Käytetään useita penempia vastuksia, joita kytketään jänniteohjatuilla releillä päälle sitä mukaa kuin panelijännite nousee. Ja vuorostaan kytketää pois kun saadaan vähemmän aurinkoa. Saadaan eri aurinkotehot paremmin hyödynnettyä.
3. Jos vastusportaita lisätää lähes ääretön määrä, saadaan liukuva säätö kaikille säteilytehomäärille. Periaatteessa tämän pitäisi onnistua helposti säätöelektroniikalla, jos tälläinen laite löytyisi.

Jos minulla on virtalähde, jossa voidaan säätää jännitettä ja virtaa ja säädän jännitteeksi 12V ja virraksi 1,2A ja kytken siihen vastuskuorman (ei säädettävän ).

Tapahtuu niin, että 15ohm vastuksella virta on alle säädetyn arvon ja vastuksen navoista voidaan mitata 12V jännite.

Nyt ei säädetä vastusta pienemmäksi, vaan säädetään virtalähteen virranrajoittimella virtaa pienemmäksi. Koska virtalähde on vakiojännitelähde pysyy jännite vakiona. Sama vastus on kiinni johdoissa.
Mitä tapahtuu?
Eikö vastuksen navoissa vaikuta vakiojännitelähteen automaattisesti 12V jännite ja vastuksen läpi kulkee maksimissaan se virta minkä virranrajoituksella varustettu virtalähde päästää lävitseen.

Älä yritä säätää vastusta. Jännitettäkään ei säädetä. Ainoastaan rajoitetaan virtaa, joka kulkee vastuksen läpi. Vastuksen läpihän voisi kulkea huomattavasti suurempi vista, mutta vvirtalähteen virranrajoitus ei anna enempää virtaa.

Eli minulla on tehokestoltaan 1000W vastus, joka on kytketty 230Vac ja sille annetaan aluksi vähän yli 4A virtaa. Vastus lämpiää 1000W teholla
Seuraavaksi tähän samaan vastukseen on edelleen kytketty 230Vac jännite, mutta virtalähteen virranrajoitin säädetään 1A virralle. Vastus saa siis vain 1A virtaa. Tällöinhän vastuksen teho laskee 200W. Eikö?

Selitä missä tämä ajatuskuvio menee pieleen.

"Seuraavaksi tähän samaan vastukseen on edelleen kytketty 230Vac jännite, mutta virtalähteen virranrajoitin säädetään 1A virralle. Vastus saa siis vain 1A virtaa. Tällöinhän vastuksen teho laskee 200W. Eikö?"

Eli sinulla on n. 53 ohmin vastus jolloin 1A virralla sen jännite on n. 53 volttia ja teho 53 wattia eikä 200W.

Jos sen jännite on 230v niin virta on n. 4,5 ampeeria.

P = U * I
U = R * I

nupitkaakkoon kirjoitti:

Jos minulla on virtalähde, jossa voidaan säätää jännitettä ja virtaa ja säädän jännitteeksi 12V ja virraksi 1,2A ja kytken siihen vastuskuorman (ei säädettävän ).

Tapahtuu niin, että 15ohm vastuksella virta on alle säädetyn arvon ja vastuksen navoista voidaan mitata 12V jännite.

Nyt ei säädetä vastusta pienemmäksi, vaan säädetään virtalähteen virranrajoittimella virtaa pienemmäksi. Koska virtalähde on vakiojännitelähde pysyy jännite vakiona. Sama vastus on kiinni johdoissa.
Mitä tapahtuu?
Eikö vastuksen navoissa vaikuta vakiojännitelähteen automaattisesti 12V jännite ja vastuksen läpi kulkee maksimissaan se virta minkä virranrajoituksella varustettu virtalähde päästää lävitseen.

Älä yritä säätää vastusta. Jännitettäkään ei säädetä. Ainoastaan rajoitetaan virtaa, joka kulkee vastuksen läpi. Vastuksen läpihän voisi kulkea huomattavasti suurempi vista, mutta vvirtalähteen virranrajoitus ei anna enempää virtaa.

Eli minulla on tehokestoltaan 1000W vastus, joka on kytketty 230Vac ja sille annetaan aluksi vähän yli 4A virtaa. Vastus lämpiää 1000W teholla
Seuraavaksi tähän samaan vastukseen on edelleen kytketty 230Vac jännite, mutta virtalähteen virranrajoitin säädetään 1A virralle. Vastus saa siis vain 1A virtaa. Tällöinhän vastuksen teho laskee 200W. Eikö?

Selitä missä tämä ajatuskuvio menee pieleen.

Lue lisää

Se menee pieleen siinä kun yrität erottaa ohmin laista osatekijöitä erilleen.

ei niitä voi erottaa, eli ei ole mitään sellaista ihmesäädintä jolla voitaisiin vakiovastukseen syöttää samalla jännitteellä erilaisia virtoja.

virran putoaminen kertoo vain jännitteen putoamisesta vastuksen navoissa.

jännitejavirta kirjoitti:

"Seuraavaksi tähän samaan vastukseen on edelleen kytketty 230Vac jännite, mutta virtalähteen virranrajoitin säädetään 1A virralle. Vastus saa siis vain 1A virtaa. Tällöinhän vastuksen teho laskee 200W. Eikö?"

Eli sinulla on n. 53 ohmin vastus jolloin 1A virralla sen jännite on n. 53 volttia ja teho 53 wattia eikä 200W.

Jos sen jännite on 230v niin virta on n. 4,5 ampeeria.

P = U * I
U = R * I

Lue lisää

Eli minulla on vastus, jolloin 1A virralla sen jännite on 53V vaikka piirin navoilla on 230V jännite. Eli vastus pudottaa piirin jännitettä omalla kohdallaan?

Kuinka tehonsäätimet sitten toimivat? Esim. hehkulampuissa on resitiivinen kuorma ja niiden valaistustehoa voidaan säätää ylös ja alas.
Jos ajatellaan, että verkosta ei saataisikaan koko aikaa samaa sähkötehoa vaan sähköteho olisi välillä pienempi kuin kuorma, niin minkälaisella laitteella kuorma voitaisiin kytkeä sähköverkkoon, jotta sähköverkko ei ylikuormittusi.
Kysytään nyt asiaa näin päin, sillä en näköjään pääse selville sähkötekniikan perusteista.

ultralyhytoppimäärä kirjoitti:

Eli minulla on vastus, jolloin 1A virralla sen jännite on 53V vaikka piirin navoilla on 230V jännite. Eli vastus pudottaa piirin jännitettä omalla kohdallaan?

Kuinka tehonsäätimet sitten toimivat? Esim. hehkulampuissa on resitiivinen kuorma ja niiden valaistustehoa voidaan säätää ylös ja alas.
Jos ajatellaan, että verkosta ei saataisikaan koko aikaa samaa sähkötehoa vaan sähköteho olisi välillä pienempi kuin kuorma, niin minkälaisella laitteella kuorma voitaisiin kytkeä sähköverkkoon, jotta sähköverkko ei ylikuormittusi.
Kysytään nyt asiaa näin päin, sillä en näköjään pääse selville sähkötekniikan perusteista.

Lue lisää

Tehon säätö säätää keskimääräistä tehoa, hetkellinen teho on kuitenkin ns. täysteho. Valonsäädin esim. pätkii sadasosa sekunnin pituisessa perusjakossa osan ajasta tehoa päällä ja osan ajasta pois päältä. Tällöin esim. 50/50% päällä/pois ohjaus, näkyy keskimääräisessä virrassa 50% vähennyksenä ja jännitettä ei tarvitse laskea. Joku ohjauskytkentä kuormanohjauksen ja invertterin välillä pitää kuitenkin olla.

missään vaiheessa tässä ei ole kysymys mistään autoista tai akuista JOTEN VOITTEKO TUNKEA PERSEESEENNE KAIKKI KYSEISET VIESTIT MITKÄ EI KUULU TÄHÄN AIHEESEEN. KIITOS.

nytvittuoikeasti kirjoitti:

missään vaiheessa tässä ei ole kysymys mistään autoista tai akuista JOTEN VOITTEKO TUNKEA PERSEESEENNE KAIKKI KYSEISET VIESTIT MITKÄ EI KUULU TÄHÄN AIHEESEEN. KIITOS.

Älä viitsi, kaveri yrittää auttaa vaikkakin periaatteessa olet oikeassa.

inpertille vastataan että sellainen älykäs invertti astetaan toimimaan vain yhteen tiettyyn kuormaan jolle sillä älyinpertillä on pseksit asetettuna.

ei se ole jokapaikan höylä sellainen. jokapaikan laitteissa ei tarvita muuta älyä kuin rajoittaa ylikuormaa ja sen se tekee katkaisemalla kaikki kaikkipoikki eli sinne meni ruutusta uutiset ja jääkaapit alkaa lämmetä.
niin se menee.

Eli triakkisäätöinen tehonrajoitus, jossa on takaisinkytkentä joka seuraa piiriin tulevan tehon suuruutta? Säätöeletroniikalla huijataan otttotehon olen pienempi kuin se onkaan.

Aurinkosähkölle pitäisi olla sma invertteri triakkisäädöllä ja takaisinkytkennällä, joka säätää ulostulotehoa sen mukaan kuinka paljon tehoa saadaan paneeleista ja tämä kytketään siihen boilerin vesivastukseen. Tällöin saadaan lähes saman verran lämmitystehoa boileriin kuin aurinkopanelit pystyvät kulloisessakin tilanteessa tuottamaan.
Mistä näitä saa ostaa ja jos ei saa, niin miksei? Luulisi palikalle olevan tarvetta. Veikkaan näitä kyllä löytyvän ammattielektroniikan tehonhallintapuolelta, mutta mämä on tehty vähän eri käyttöympäristöön.

ps. Jos pieni mies ei jaksa nostaa yhtä isoa kiveä kuin suuri mies, niin kivi kannattaa halkaista jo nostaa osissa. Tästähän tässä on kyse. Jos teho ei riitä, niin käytetään homman tekemiseen vähän pidemmän aikaa, jolloin päästään samaan lopputulokseen.

säädötkohtatehty kirjoitti:

Eli triakkisäätöinen tehonrajoitus, jossa on takaisinkytkentä joka seuraa piiriin tulevan tehon suuruutta? Säätöeletroniikalla huijataan otttotehon olen pienempi kuin se onkaan.

Aurinkosähkölle pitäisi olla sma invertteri triakkisäädöllä ja takaisinkytkennällä, joka säätää ulostulotehoa sen mukaan kuinka paljon tehoa saadaan paneeleista ja tämä kytketään siihen boilerin vesivastukseen. Tällöin saadaan lähes saman verran lämmitystehoa boileriin kuin aurinkopanelit pystyvät kulloisessakin tilanteessa tuottamaan.
Mistä näitä saa ostaa ja jos ei saa, niin miksei? Luulisi palikalle olevan tarvetta. Veikkaan näitä kyllä löytyvän ammattielektroniikan tehonhallintapuolelta, mutta mämä on tehty vähän eri käyttöympäristöön.

ps. Jos pieni mies ei jaksa nostaa yhtä isoa kiveä kuin suuri mies, niin kivi kannattaa halkaista jo nostaa osissa. Tästähän tässä on kyse. Jos teho ei riitä, niin käytetään homman tekemiseen vähän pidemmän aikaa, jolloin päästään samaan lopputulokseen.

Lue lisää

"Eli triakkisäätöinen tehonrajoitus..."

Ja mitenköhän se kuorma siellä invertterin perässä käyttäytyy sitten siinä kohtaa kun invertteri alkaa rajoittamaan lähtevää tehoa? Ei kai kukaan invertterillä lämpövastuksia ohjaa?

inpertteri kirjoitti:

"Eli triakkisäätöinen tehonrajoitus..."

Ja mitenköhän se kuorma siellä invertterin perässä käyttäytyy sitten siinä kohtaa kun invertteri alkaa rajoittamaan lähtevää tehoa? Ei kai kukaan invertterillä lämpövastuksia ohjaa?

Lue lisää

Millä ohjaisit lämpövastuksia, jos samalla pitäisi seurata, että aurinkopaneleitten jännite ei notkahda auringon säteilytehon heiluttaessa saatavaa tehoa edestakaisin?

Löytyykö tälläistä PWM menetelmällä toimivaa sääditä, jolla voi ohjata vvastuskuormaa seuraamalla panelijännitettä?

Tuon laitteen kun vielä saisi euroopasta ja valmiiksi koteloituna jäähdytyslevyineen sekä normitettuna eu standardeilla. Mahtaako noita löytyä rapakon tältä puolelta.
Laitteen kortti ei hirveästi maksa, mutta kun sen sääsuojakoteloi kunollisilla läpivienneillä ym. niin hintaa saadaan kyllä lisää.
Ihme ettei noita ole valmislaitteina missään mynnissä.

Ei käsittääkseni toimi kytkettynä vain paneleitten ja vastuksen väliin.

Ei käy haettuun tarkoitukseen. Kuinka kytket vain paneleitten ja vastuksen kanssa?

Muuten hyvä, mutta taitaa olla tarkoitettu Amerikan jännitteille. Saisiko 230V ulos kun laittaa enemmän paneleja sarjaan?

hyvävehje kirjoitti:

Muuten hyvä, mutta taitaa olla tarkoitettu Amerikan jännitteille. Saisiko 230V ulos kun laittaa enemmän paneleja sarjaan?

Ei ole tarkoitettu vain ameriikan jännitteille. On aivan universaali laite.
Aurinko paistaa ameriikassa samoihin paneleihin kuin suomessakin ja tuosta tulee vastuksella samaa sähkö kuin tarvitaan. Laite ohjaa vastuksen jännitettä kulloisen auringonpaisteen tehon mukaan. Spekseissä kerrotaan tyypillisen virran olevan 8A ja jännitteen vaihtelevan 70-170V.
Koska laitteen sähköinen suojaus on vähän huono, pitää panelisto ja käytettävä vastus sovittaa toisiinsa. Muussa tapauksessa laite saattaa ylikuumeta ja tuhoutua taikka sitten hyötysuhde tulee huonoksi.
Tuo sovittaminen minua arveluttaa eniten ja sitä kannattaa kysyä valmistajalta tarkemmin. Esim. Jos boilerin 3kW kolmivaihevastuksesta jättää verkkosähkölle kaksi vaihetta eli 2kW ja kytkee tuon yhden vaiheen 1kW vastuksen aparaattiin. Itselle ei oikein auennut miten tuo sopisi eikä savua tulisi aivan mahdottomasti

sovittaminen kirjoitti:

Ei ole tarkoitettu vain ameriikan jännitteille. On aivan universaali laite.
Aurinko paistaa ameriikassa samoihin paneleihin kuin suomessakin ja tuosta tulee vastuksella samaa sähkö kuin tarvitaan. Laite ohjaa vastuksen jännitettä kulloisen auringonpaisteen tehon mukaan. Spekseissä kerrotaan tyypillisen virran olevan 8A ja jännitteen vaihtelevan 70-170V.
Koska laitteen sähköinen suojaus on vähän huono, pitää panelisto ja käytettävä vastus sovittaa toisiinsa. Muussa tapauksessa laite saattaa ylikuumeta ja tuhoutua taikka sitten hyötysuhde tulee huonoksi.
Tuo sovittaminen minua arveluttaa eniten ja sitä kannattaa kysyä valmistajalta tarkemmin. Esim. Jos boilerin 3kW kolmivaihevastuksesta jättää verkkosähkölle kaksi vaihetta eli 2kW ja kytkee tuon yhden vaiheen 1kW vastuksen aparaattiin. Itselle ei oikein auennut miten tuo sopisi eikä savua tulisi aivan mahdottomasti

Lue lisää

"Spekseissä kerrotaan tyypillisen virran olevan 8A ja jännitteen vaihtelevan 70-170V."
Meikäläisillä jännitteillä pitää vastuksen koko huomattavast ylimitoittaa että päästään antovirrassa tuohon 8 A. Esim. 1 kW vastus toimii maksimissaankin vain 500 W teholla.
Teknsesti 3-v. vastuksesta yhden vastuksen erottaminen aurinkokäyttöiseksi ei ole ongelma, mutta kuitenkin sähköturvallisuusmääräysten vastainen.

hyvävehje kirjoitti:

"Spekseissä kerrotaan tyypillisen virran olevan 8A ja jännitteen vaihtelevan 70-170V."
Meikäläisillä jännitteillä pitää vastuksen koko huomattavast ylimitoittaa että päästään antovirrassa tuohon 8 A. Esim. 1 kW vastus toimii maksimissaankin vain 500 W teholla.
Teknsesti 3-v. vastuksesta yhden vastuksen erottaminen aurinkokäyttöiseksi ei ole ongelma, mutta kuitenkin sähköturvallisuusmääräysten vastainen.

Lue lisää

Miksi kerrot koko ajan mitä ei voi tai saa tehdä?
Eitkö voisi kertoa kuinka homma toteutetaan järjevästi ja määräysten mukaisesti?
Olisi paljon hedelmällisempää jakaa tietoaan ja esittää ratkaisu.

Etkä lukenut selostetta?
Kennoja kytketään siten, että saadaan vähintään 48V. Sen jälkeen aletaan kytkeä kennoja lisää sarjakytkennällä.
Esim kytketään neljä 12v kennoa rinnan. Tosin tällöin teho on liian pieni.
Esim kaksi 250W on hyvä ja sitten kolme 250W sarjaan ym. Korkeintaa 1250W. Kennojen kytkennässä jännite ei saa kuormittamattomana ylittää 250V. Kuormitettuna max200V ja max 10A virta.
Suurin ongelmakytkennässä on käsittääkseni rajoitinpiirin puuttuminen, jolloin vastus/paneleitten määrä on mitoitettava sopivaksi, ette laitteen tehokivi sula. Lisäksi tuota ei saa missään nimessä kytkeä yhdessä verkkosähkön kanssa. Pitää olla erillinen vastus tai sitten kontaktori, joka erottaa ennen kuin kytkee uudestaan.
Eli ei ihan valmis tuote ja vaatii ainakin minun tapauksessa vähän liikaa osaamista. Pitäisi tilata muutama laite, jotta niitä voisi poltella kokeiluissa.

ei sovellu suoraan paneliin kytkettäväksi.

Löytyykö valmista tuotetta koteloituna ja eu leimalla?
Korteista itse viritettynä tule kaiken maailma ongelmia, jotka ratkeavat kortteja poltellen. Taltoo tulla itseviritetty kalliimmaksi kuin tehdastekoinen testattu ja luokiteltu peli.
Et ole itse siirtynyt suorakytkennätä tämänkaltaiseen laitteeseen?

Olin yhteydessä valmistajaan muutaman epäselvän jutun takia.

Ohjeista en osannut arvioida minkälainen panelisto ja vastuksen mitoitus sopisi eikä laite ylikuumenisi.
Laite ei sovellu kunnolla suomalaiselle kolmivaihevastukselle 230V järjestelmässä. Yhden 1000W vastuksen kytkeminen ei säätimeen onnistu. Säädin kärähtää. Laite toimii parhaiten 240V / 4500W jenkkivastuksen kanssa. Tällöin 750W panelistolla laite säätää jännitettä 70-170V välillä virran ollessa 8A.
Vastuksen ohmiluku pitääi olla suuri, jotta virta ei kasva liian suureksi ja kivet kärähdä.
Periaatteessa laitteen voisi modifioida sopimaan 1000W ja 240V suunnitellulle vastukselle, mutta minun rahkeet eivät siihen riitä. Minulla on boilerissa tila vain yhdelle vastukselle, joten boileri pitäisi vaihtaa, jotta siihen saisi oman vastuksen auringolle. Tämä ei kannata.

Eli pitäisi löytää valmis laite, jonka suojaukset ovat tehokkaammat. Nyt ainakin tietää mitä etsii. Joku palstalainen varmasti pystyisi laitteen suunnittelemaan ja rakentamaan, sillä se on tavallista säätöelektroniikkaa.

etsintäjatkuu kirjoitti:

Olin yhteydessä valmistajaan muutaman epäselvän jutun takia.

Ohjeista en osannut arvioida minkälainen panelisto ja vastuksen mitoitus sopisi eikä laite ylikuumenisi.
Laite ei sovellu kunnolla suomalaiselle kolmivaihevastukselle 230V järjestelmässä. Yhden 1000W vastuksen kytkeminen ei säätimeen onnistu. Säädin kärähtää. Laite toimii parhaiten 240V / 4500W jenkkivastuksen kanssa. Tällöin 750W panelistolla laite säätää jännitettä 70-170V välillä virran ollessa 8A.
Vastuksen ohmiluku pitääi olla suuri, jotta virta ei kasva liian suureksi ja kivet kärähdä.
Periaatteessa laitteen voisi modifioida sopimaan 1000W ja 240V suunnitellulle vastukselle, mutta minun rahkeet eivät siihen riitä. Minulla on boilerissa tila vain yhdelle vastukselle, joten boileri pitäisi vaihtaa, jotta siihen saisi oman vastuksen auringolle. Tämä ei kannata.

Eli pitäisi löytää valmis laite, jonka suojaukset ovat tehokkaammat. Nyt ainakin tietää mitä etsii. Joku palstalainen varmasti pystyisi laitteen suunnittelemaan ja rakentamaan, sillä se on tavallista säätöelektroniikkaa.

Lue lisää

Eipä kannata vielä heittää kirvestä kaivoon. 240V 4500W vastuksen ohmit ovat 12,8 ohmia. Vastaava 230V vastus olisi 4133W, sellaista tuskin löytää, mutta lähelle pääsee kun ottaa 6000W kolmivaihevastuksen ja kytkee siitä kaksi 2000W vastusta rinnankytkentään. Ei se varmaan ihan tarkkaa ole, ei aurinkokaan vakioteholla aina paista.

hyvävehje kirjoitti:

Eipä kannata vielä heittää kirvestä kaivoon. 240V 4500W vastuksen ohmit ovat 12,8 ohmia. Vastaava 230V vastus olisi 4133W, sellaista tuskin löytää, mutta lähelle pääsee kun ottaa 6000W kolmivaihevastuksen ja kytkee siitä kaksi 2000W vastusta rinnankytkentään. Ei se varmaan ihan tarkkaa ole, ei aurinkokaan vakioteholla aina paista.

Lue lisää

Minula on uusi bileri 3kW vastuksella eli 3 x 1kW. On vain yksi vastuspaikka, joten toista vastusta ei saa rinnalle. Boileriin kyllä saisi 6kW vastuksen ja sitä voisi sitten kytkeä 2x2kW ja pitää yhden kilovatin verkkosähkössä. Ei ihan huona vaihtoehto.
Tuo aparaatti vain on ilmeisen huonosti suojattu, joten kortin lmpöjä pitäisi seurata tarkasti. Lisäksi yhden termarin kanssa on vähän vaikeaa.
Löysin toisen mielenkiintoisen laitteen. Aika valmis paketti omalla termostaatilla ja eu leimoilla. http://nectarsun.com/nectar_sun/

parempi kirjoitti:

Minula on uusi bileri 3kW vastuksella eli 3 x 1kW. On vain yksi vastuspaikka, joten toista vastusta ei saa rinnalle. Boileriin kyllä saisi 6kW vastuksen ja sitä voisi sitten kytkeä 2x2kW ja pitää yhden kilovatin verkkosähkössä. Ei ihan huona vaihtoehto.
Tuo aparaatti vain on ilmeisen huonosti suojattu, joten kortin lmpöjä pitäisi seurata tarkasti. Lisäksi yhden termarin kanssa on vähän vaikeaa.
Löysin toisen mielenkiintoisen laitteen. Aika valmis paketti omalla termostaatilla ja eu leimoilla. http://nectarsun.com/nectar_sun/

Lue lisää

Laite maksaa saksassa alle 500e.
Tässäkin on ilmeisesti se ongelma, että laite käyttää joko verkkoa tai aurinkoa lämpötilan saavuttamiseen. Itse haluaisin nostaa lämpötilaa boilerissa80 asteeseen aina kun aurinkoa saadaan ja muutoin verkkosähkö saisi pitää lämmöt 55 asteessa. Eli osa vastuksista omalla termarilla auringosta ja boilerin omalla termostaatilla verkkosähköstä.

eitäydellinen kirjoitti:

Laite maksaa saksassa alle 500e.
Tässäkin on ilmeisesti se ongelma, että laite käyttää joko verkkoa tai aurinkoa lämpötilan saavuttamiseen. Itse haluaisin nostaa lämpötilaa boilerissa80 asteeseen aina kun aurinkoa saadaan ja muutoin verkkosähkö saisi pitää lämmöt 55 asteessa. Eli osa vastuksista omalla termarilla auringosta ja boilerin omalla termostaatilla verkkosähköstä.

Lue lisää

Laitteen taitaakin pystyä ohjelmoimaan ottamaan huomioon eri lämpötilat. Täytyy selvittää lisää.

etsintäjatkuu kirjoitti:

Olin yhteydessä valmistajaan muutaman epäselvän jutun takia.

Ohjeista en osannut arvioida minkälainen panelisto ja vastuksen mitoitus sopisi eikä laite ylikuumenisi.
Laite ei sovellu kunnolla suomalaiselle kolmivaihevastukselle 230V järjestelmässä. Yhden 1000W vastuksen kytkeminen ei säätimeen onnistu. Säädin kärähtää. Laite toimii parhaiten 240V / 4500W jenkkivastuksen kanssa. Tällöin 750W panelistolla laite säätää jännitettä 70-170V välillä virran ollessa 8A.
Vastuksen ohmiluku pitääi olla suuri, jotta virta ei kasva liian suureksi ja kivet kärähdä.
Periaatteessa laitteen voisi modifioida sopimaan 1000W ja 240V suunnitellulle vastukselle, mutta minun rahkeet eivät siihen riitä. Minulla on boilerissa tila vain yhdelle vastukselle, joten boileri pitäisi vaihtaa, jotta siihen saisi oman vastuksen auringolle. Tämä ei kannata.

Eli pitäisi löytää valmis laite, jonka suojaukset ovat tehokkaammat. Nyt ainakin tietää mitä etsii. Joku palstalainen varmasti pystyisi laitteen suunnittelemaan ja rakentamaan, sillä se on tavallista säätöelektroniikkaa.

Lue lisää

Siis yrittääkö laite pitää paneelijännitteen 70-170v välillä vai mitä. Ei voi vastuksille ainakaan antaa 170v sillä 4,5 kw vastus 8amppeerilla tuottaa 2,3 kw jos paneeli teho 750w niin ei onnistu. Voi olla että meni yli hilseen kun en ole nyt perehtynyt ko värkkiin

parempi kirjoitti:

Minula on uusi bileri 3kW vastuksella eli 3 x 1kW. On vain yksi vastuspaikka, joten toista vastusta ei saa rinnalle. Boileriin kyllä saisi 6kW vastuksen ja sitä voisi sitten kytkeä 2x2kW ja pitää yhden kilovatin verkkosähkössä. Ei ihan huona vaihtoehto.
Tuo aparaatti vain on ilmeisen huonosti suojattu, joten kortin lmpöjä pitäisi seurata tarkasti. Lisäksi yhden termarin kanssa on vähän vaikeaa.
Löysin toisen mielenkiintoisen laitteen. Aika valmis paketti omalla termostaatilla ja eu leimoilla. http://nectarsun.com/nectar_sun/

Lue lisää

Mielestäni sen 3x1 kW vastuksen kolme vastusta voisi kytkeä rinnan, jolloin yhteisohmit olisi 17,6 ohmia. 750 W paneeleilla jännite vastuksille olisi enintään 115V ja virta 6.55A. Eli laite lämpiäisi jopa vähemmän.

2000a kirjoitti:

Siis yrittääkö laite pitää paneelijännitteen 70-170v välillä vai mitä. Ei voi vastuksille ainakaan antaa 170v sillä 4,5 kw vastus 8amppeerilla tuottaa 2,3 kw jos paneeli teho 750w niin ei onnistu. Voi olla että meni yli hilseen kun en ole nyt perehtynyt ko värkkiin

Lue lisää

Laite pitää virran vakiona eli paneleilta saatavan 8A ja säätää jännitettä sitä mukaan kun aneleitten tehot muuttuvat. Eli jos paneleilta tuee 750W tehoa ja 8A vistaa niin jännite pidetään noin 90V.

hyvävehje kirjoitti:

Mielestäni sen 3x1 kW vastuksen kolme vastusta voisi kytkeä rinnan, jolloin yhteisohmit olisi 17,6 ohmia. 750 W paneeleilla jännite vastuksille olisi enintään 115V ja virta 6.55A. Eli laite lämpiäisi jopa vähemmän.

Lue lisää

Niin voisi kytkeä rinnan, mutta silloin boileri lämpiäisi vain auringolla. Haluan myös lämmintä vettä kun ei paista.
Katso tuo toinen laite. Se on paljon toimivampi valmis paketti eu leimoilla.

näinymmärrän kirjoitti:

Laite pitää virran vakiona eli paneleilta saatavan 8A ja säätää jännitettä sitä mukaan kun aneleitten tehot muuttuvat. Eli jos paneleilta tuee 750W tehoa ja 8A vistaa niin jännite pidetään noin 90V.

Lue lisää

Onkohan jossai toiminut hyvin. Juuri virtamäärä on vähäisempi kun on huono paiste voiko se saada nostettua virtamäärää. Itse kun suorakytkennässä huonolla paisteella mittaan niin virta on sama jos työntää yhteen tai kahteen vastukseen mutta jännite joko nousee tai laskee mutta voi olla että toimii , en ole paljon perehtynyt.

2000a kirjoitti:

Onkohan jossai toiminut hyvin. Juuri virtamäärä on vähäisempi kun on huono paiste voiko se saada nostettua virtamäärää. Itse kun suorakytkennässä huonolla paisteella mittaan niin virta on sama jos työntää yhteen tai kahteen vastukseen mutta jännite joko nousee tai laskee mutta voi olla että toimii , en ole paljon perehtynyt.

Lue lisää

Aurinkoisena päivänä säteilyn vaihdellessa säätimellä saadaan noin viidesosa enemmän tehoa. Pilvipoudatta tehontuotto moninkertaistuu, sillä panelit ovat muuten täysin kaput, liian suuren kuorman takia. Säädin pitää paneelijännitteen mahdollisimman korkeana ja rajoittaa vastuksen tehonottoa pudottamalla jännitettä.
Aurinkosähkössä kaikki saatava teho pitää saada ulos paneeleista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Teho pitää saada myös käytetyä mahdollisimman tarkkaan. Sen takia olen suunnitellut nostavani aurinkosähköllä lämmöt tappiin ja verkkosähköllä ylläpidetään ja lämmitetään vain tarpeen mukaan.

kustannustehokkaasti kirjoitti:

Aurinkoisena päivänä säteilyn vaihdellessa säätimellä saadaan noin viidesosa enemmän tehoa. Pilvipoudatta tehontuotto moninkertaistuu, sillä panelit ovat muuten täysin kaput, liian suuren kuorman takia. Säädin pitää paneelijännitteen mahdollisimman korkeana ja rajoittaa vastuksen tehonottoa pudottamalla jännitettä.
Aurinkosähkössä kaikki saatava teho pitää saada ulos paneeleista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Teho pitää saada myös käytetyä mahdollisimman tarkkaan. Sen takia olen suunnitellut nostavani aurinkosähköllä lämmöt tappiin ja verkkosähköllä ylläpidetään ja lämmitetään vain tarpeen mukaan.

Lue lisää

Ymmärrän tämän teho asian hyvin
mutta tätä edellistä kun puhuttiin 8a virrasta max, niin pilvisenä ei tule kuin esim 3a. Tämä säädin siis pitää paneelijännitteen niin ylhäällä kuin mahdollista. No periaatteessa normaali mppt säädin joka on akkuihin tarkoitettu toimii jos vain olisi säädin joka olisi tarkoitettu esim 120v akkuihin amppeeri määrä saisi olla vaikka vain 10a mutta niitä ei taida olla.Sitten vastus vain sopivaksi kyseisille paneeleille ja jännitteille.esim 4kw vastuksesta saisi 1000w. Joskus kokeilin pilvisäällä yhteen polttimoon mppt säätimellä ja myös suoraan paneelilta niin valo oli paljon paljon kirkkaampi mppt säätimellä ja tämä kokeilu oli ilman akkuja.

kylmätulee kirjoitti:

Niin voisi kytkeä rinnan, mutta silloin boileri lämpiäisi vain auringolla. Haluan myös lämmintä vettä kun ei paista.
Katso tuo toinen laite. Se on paljon toimivampi valmis paketti eu leimoilla.

Lue lisää

Näyttäisi tuo toinen laite aika vakuuttavalta. Käyttää näköjään verkkosähköä automaattisesti kun aurinko ei riitä. Vastuksena käytetään hieman hämäävästi isompitehoista vastusta silloin kun paneelimäärä on pienempi. Se on ymmärrettävää kun jännite on silloin pienempi.

2000a kirjoitti:

Ymmärrän tämän teho asian hyvin
mutta tätä edellistä kun puhuttiin 8a virrasta max, niin pilvisenä ei tule kuin esim 3a. Tämä säädin siis pitää paneelijännitteen niin ylhäällä kuin mahdollista. No periaatteessa normaali mppt säädin joka on akkuihin tarkoitettu toimii jos vain olisi säädin joka olisi tarkoitettu esim 120v akkuihin amppeeri määrä saisi olla vaikka vain 10a mutta niitä ei taida olla.Sitten vastus vain sopivaksi kyseisille paneeleille ja jännitteille.esim 4kw vastuksesta saisi 1000w. Joskus kokeilin pilvisäällä yhteen polttimoon mppt säätimellä ja myös suoraan paneelilta niin valo oli paljon paljon kirkkaampi mppt säätimellä ja tämä kokeilu oli ilman akkuja.

Lue lisää

Pelkkä mppt säädin ei riitä, sillä vastus repii paneleista enemmän tehoa kuin ne pystyvät pilvisellä tuottamaan. Sen takia tarvitaan jonkilainen takaisinkytkentä, joka alkaa rajoittaa vastukselle syötettävää tehoa suhteessa paneleitten jännitetasoon.
Eli paneelijännite pidetään ominaiskäyrän maksimin lähellä ja vastukselle annattavaa tehoa rajoitetaan vastuksen jännitettä muuttamalla. Tällöin vastus ei imee virtaa ohmin lain suhteessa.
Ymmärrän aisan osittain, mutta sen selittäminen toiselle oikeita termejä käyttäen jää jonkun asioista enemmän perillä olevan harmiksi.

hyvävehje kirjoitti:

Näyttäisi tuo toinen laite aika vakuuttavalta. Käyttää näköjään verkkosähköä automaattisesti kun aurinko ei riitä. Vastuksena käytetään hieman hämäävästi isompitehoista vastusta silloin kun paneelimäärä on pienempi. Se on ymmärrettävää kun jännite on silloin pienempi.

Lue lisää

Minustakin tuo nectarsunin läte on aika lähellä mitä haetaan.

En oikein ymmärrä asennusohjeen juttua, pitää syöttökaapeli vastukselle mahdollisimman lyhyenä.Mikä tässä onideana? Alkaako laite mahdollisesti tietyissä tapauksissa värähtelemään ja tuhoaa itsensä . Lyhyillä kaapeleilla värähtelytaipumusta ei tapahdu niin helposti. Vai onko kyseessä ainoastaan tehon katoaminen liian ohuisiin piuhoihin. Eli riittävän paksuilla piuhoilla ei tule ongelmaa. Sama asia oli tuon jenkkipelin kanssa eli spekseissä pyydettiin pitämään laitteen ja boilerin väliset johdot mahdollisimman lyhyinä.

Tämä nectarsunin laite ei ole ihan täydellinen, Jos boilerin lämpö saadaan päivän ollessa vasta puolessa täyteen, nin ylijäämäsäkö jää käyttämättä. Eli pitäisi saada rakennettua järjestelmä, joka lämmittää boilerin ensin täyteen ja sitten verkkoinvertteri ottaa loput talon muuhun käyttöön.

Itse kytkisin boilerin yksivaiheiseksi eli 2000W ja tämä vaatii aliteen esitteen mukaan 6x250W panelit. Boilerin normaalilämpö pidetään 55 asteessa ja aurinkoa nostaa lämmön sitten 80-90 asteeseen. Hyvällä kelillä keskikesällä saan kuuden tunnin ajan 1500W tehoja eli 9kWh. Jos lämmintä vettä on käytetty vähän, niin muutama kilovatti jää tällöin käyttämättä. Tämäkin olisi hyvä raada edes osittain talteen. Nectarsunin laite ei tähän pysty.

Jos laitan paneelit ja verkkoinvertterin, niin 500W panelisto riittää päiväkulutukseen, mutta veteen saisi varastoitua enemmänki.

Jos laitan 1500W paneliston ja nectarsunin laitteen, niin veden saa tulistettua, mutta veikkaa muutamien kilowattien jäävän suuren paneelitehon takia käyttämättä.

Eli nektarsunin laitteessa tulisi olla vielä verkkoinvertteri, jonka kautta loputkin saadaan käyttöön. Toisaalta tuleeko tämä sitten sen verran kalliksi, ettei kustannusta saada kuoletettu muutaman kilowatin lisätuotolla. Pohjakulutus talossa on 500W luokkaa tuntia kohden kesäaikana. Syksyllä ja keväällä enemmän, mutta tällöin myös aurinko tuottaa vähemmän.

Aika vaikeaa on optimoida tuottoa ja kulutusta. Mitenkähän nuo alan ammattilaiset saavat laskettua 10% tuoton sijoitukselle. Jotenkin tuntuu siltä, etteivät hekään asiaa täysin ymmärrä.

selitykseselitetty kirjoitti:

Pelkkä mppt säädin ei riitä, sillä vastus repii paneleista enemmän tehoa kuin ne pystyvät pilvisellä tuottamaan. Sen takia tarvitaan jonkilainen takaisinkytkentä, joka alkaa rajoittaa vastukselle syötettävää tehoa suhteessa paneleitten jännitetasoon.
Eli paneelijännite pidetään ominaiskäyrän maksimin lähellä ja vastukselle annattavaa tehoa rajoitetaan vastuksen jännitettä muuttamalla. Tällöin vastus ei imee virtaa ohmin lain suhteessa.
Ymmärrän aisan osittain, mutta sen selittäminen toiselle oikeita termejä käyttäen jää jonkun asioista enemmän perillä olevan harmiksi.

Lue lisää

Miksi se repii enemmän kuin pilvisellä pustyy antamaan?ne johdot jotka muuten kytketään akkuun niin nyt kytketään vastukseen, ellei akkukaan romahduta paneelijännitettä vaikka sinne kyllä menis enempikin virtaa,miksi vastus niin tekee.Eikö mppt säädin juuri sitä säädä ettei paneelien jännite laske vaan pitää sen maximi pisteessä.testaan sen vielä johonkin 12v suureen vastukseen suurempaan kun paneelien tuotto.Tosin sitten se on turhaa ellei esimerkiksi löydy 120v mppt säädintä

2000a kirjoitti:

Miksi se repii enemmän kuin pilvisellä pustyy antamaan?ne johdot jotka muuten kytketään akkuun niin nyt kytketään vastukseen, ellei akkukaan romahduta paneelijännitettä vaikka sinne kyllä menis enempikin virtaa,miksi vastus niin tekee.Eikö mppt säädin juuri sitä säädä ettei paneelien jännite laske vaan pitää sen maximi pisteessä.testaan sen vielä johonkin 12v suureen vastukseen suurempaan kun paneelien tuotto.Tosin sitten se on turhaa ellei esimerkiksi löydy 120v mppt säädintä

Lue lisää

http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals/REPS-MPPT-lataussaadin-ABC.pdf

Tuossa aika hyvää teoriaa. Ei taida löytyä normisäätimiä kuin 48V. Ammattielektroniikan puolelta saataa löytyä.

Ootpas tyhmä, jos osaisit ohmin lain niin tietäisit et 4kw vastuksesta tulee 1kw vastus kun jännite tippuu puoleen.

heh_heh_heee kirjoitti:

Ootpas tyhmä, jos osaisit ohmin lain niin tietäisit et 4kw vastuksesta tulee 1kw vastus kun jännite tippuu puoleen.

anteron paneeleissapa jännitteet ei tipu pilviselläkään säällä

Ei tipu ei kun kuormaa säädetään tuoton mukaan niin että jännite pysyy kokoajan 25-30 voltissa paneelia kohti.

täysiä_tulee kirjoitti:

Ei tipu ei kun kuormaa säädetään tuoton mukaan niin että jännite pysyy kokoajan 25-30 voltissa paneelia kohti.

MINÄ LAITOIN AURINKOPANEELIT AUTO TALLIIN SISÄLLE JA TÄYDET TUOTOT SAAN YÖLLÄKIN KUN SÄÄDIN SÄÄTÄÄ. ANTEROA KIITÄN TÄSTÄ KONSTISTA. JA HELSINGISSÄASUN