Terve,
Minulla on siniaaltoinvertteri, jonka hetkellinen huipputeho on 500W. Haluaisin käyttää kahta laitetta yhtä aikaa ja yhden laitteen hetkellinen latausteho on 370W. Onko niin ettei tämä invertteri kestä kuormitusta, eli pitääkö hankkia invertteri jossa on huipputeho vähintään 800W?
-Rami
Minulla on siniaaltoinvertteri, jonka hetkellinen huipputeho on 500W. Haluaisin käyttää kahta laitetta yhtä aikaa ja yhden laitteen hetkellinen latausteho on 370W. Onko niin ettei tämä invertteri kestä kuormitusta, eli pitääkö hankkia invertteri jossa on huipputeho vähintään 800W?
-Rami
Vastaukset 21
Vanhimmat
No onpa sekava kysymys, huipputeho 500W, mikä on jatkuva teho? Kaksi laitetta, yksi 370W, entä se toinen? Mikä "latausteho"?
Yritän vähän selkeyttää... Eli minulla on kaksi salamalaitetta, yhden hetkellinen latausteho on 370W ja kaksi pitäisi ladata saman aikaisesti (jatkuvalla teholla ei kai ole tässä tapauksessa merkitystä, ohjausvalot on pois päältä?). Kuvausten aikana salama saattaa latautua ja purkautua parin sekunnin välein, eli onko vaarana että invertteri kärähtää tai ylikuumenee?
Invertterisi kyllä ylikuormittuu aika pahasti tuolla tehonotolla. Tuskinpa tuo ehtii kuumeta, mutta on muutoin kovilla ja saattaa laukaista ylikuormitussuojatkin aina välillä.
Oletko täysin varma siitä, että laitteesi tuottaa puhdasta siniaaltoa? Itselleni on tullut vastaan monia inverttereitä jotka todellisuudessa tuottaa epäpuhdasta siniaaltoa.
Näitä on katseltu oskilloskoopilla eri kuormituksilla.
Ei mikään siaaltoinvertteri synnytä analogisesti aitoa siniaaltoa. Siniaalto tehdään PWM-tekniikalla pätkimällä jännitettä, ja siitä sitten vähän kuristimilla ja konkilla siloittelemalla.
https://www.google.fi/search?q=pwm&biw=1280&bih=622&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwi7y5rYk9TLAhUJkXIKHSghAQcQsAQIKg
Höpöhöpö. Siniaaltoa on tuotettu ainakin sata vuotta täysin analogisilla inverttereillä. Isoimpien jatkuvat tehot ovat megawattiluokassa.
Miksi et suostu tutkimaan asiaa oskilloskoopilla. Tämä kertoo suoraan tuottaako invertteri puhdasta siniaaltoa vai ei.
Minä ainakin käytän invertterien tutkimisessa oskilloskooppia. Jotkut elektroniset laitteet häiriintyy epäpuhtaasta vaihtovirrasta eli näitä ei voi syöttää aivan millä tahansa invertterilaitteella.
Enkä nyt tarkoita näillä laitteilla tavallisia sähkötyökaluja joille näytää kelpaavan huonolaatuinen vaihtovirtasähkökin.
Aloittajan kysymyksen kannalta siniaallon puhtaus on täysin epäoleellinen seikka.
Invertteri tuskin kuumenee liikaa, koska ainakin niissä inverttereissä, joita olen nähnyt, on jonkinlainen ylikuormitussuoja. Tietenkin invertteri pitäisi mitoittaa maksimikuorman mukaan, vaikka se todennäköisesti vähän ööveriä kestäisikin.
Eiköhän sinne invertterin sisään katsomalla selviä paremmin onko siinä PWM-tekniikka. Jos olisi analogiatekniikka, se kyllä ilmenisi polttavan kuumana ulkopintana. Mutta eipä sitä kannata akkukäytössä sähköä tuhlata.
Herkkien elektroniikkalaitteiden kohdalla siniaallon puhtaus voi olla varsin oleellinen asia.
Itse kyllä valitsisin tietokoneläppärin käyttöön verkkosähkön katkojen aikana sähkögeneraattorin joka tuottaisi mahdollisimman hyvää siniaaltoista sähköä.
Tietokoneen oma akunlataussysteemi ei aina tykkää hyvää huonosta vaihtosähköstä.
Näin olen toiminut mökilläni joka sijaitsee "korvessa" ja jossa ajottain on pitkiä verkkosähkökatkoja. Näinä aikoina on "pakko" käyttää omaa aggregaattia jotta tietokonehommat sujuu.
Ja matkalla autossa joutuu käyttäämään HYVIN valittua invertteriä läppärin lataamisessa. Ainakin tietokoneen akku on tykännyt tästä hyvästä valinnasta.
En käytä siis mitä tahansa "halpis" invertteriä vaan sellaista joka tuottaa mahdollisimman puhdasta siniaaltoa.
Kaikki invertterit eivät ole laadultaan samanlaisia.
Onko todella kyse salamalaitteiden lataustehohuipusta vai purkaustehosta? Nimittäin purkaus on paljon nopeampi kuin lataus. Jos salamointi tapahtuu parin sekunnin välein, niin tämä aika voi olla juuri laitteen latausaika, eikä siinäkään tehohuippu ole kokoaikainen läheskään.
Tämä ei kuitenkaan estä sitä, että invertteri voisi käydä ylärajoillaan.
Oskilloskoopilla voisi tietysti mitata, mikä on huippujännite antennin huipussa kun on analogisesella invertterillä tehty teho on megawatti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Radio_Luxembourg
Nyt sekoilet jonkin verran. Oskilloskooppeja on analogisia ja digitaalisia. Minulla on nämä molemmat. Analoginen oskilloskooppi on jo vanha ja tämä uudempi on digitaalinen.
Näissä molemmissa on tietysti rajoituksena suurin mitattavissa (näytettävissä) oleva taajuus. Eroa voi olla kymmeniä tai satoja megahertsejä. Joissakin tutkimuksissa tarvitaan jopa useisiin gigahertzeihin kykeneviä oskilloskooppeja.
Pientaajuusvahvistin testauksiin riittää jopa 20-40 mHz oskilloskooppi, tosin hyvä olisi jos yltäisi 100 mHz saakka.
Vitunko väliä sillä on, onko oskilloskooppi analoginen vai digitaalinen. Kummallakin voi miata jännitettä.
mHz on millihertsi.
Mihin sinä pientaajuusvahvareita testataksesi tarvitset 20 MHz:n taajuuksia? Tosin kaikki nykyskoopit taitavat mennä tuon yli.
No, kun se on se vanha analoginen oskilloskooppi. Ihmisen kuulokynnys taitaa rajoittua sinne n. 20 Khz taajuksille ja hyvä pientaajuusvahvistin kyllä tekee "viivasuoraa toistoa" pitkälle tänän ylikin.
Katsos kun niitä harmonisia ylätaajuuksiakin on olemassa ja vahvistin toistaa myös niitä vaikka korva ei niitä kuule.
Hyvälaatuisissa vahvistimissa voidaan ohittaa basso- ja diskanttisäätimet, näin ainakin testausvaiheessa on hyvä tehdä.
Todellinen musiikin kuunteleminen on sitten jo eri juttu. Tarkkoja teknisiä mittauksia tehdään signaaligeneraattorin ja oskilloskoopin kanssa. Olen rakennellut joitain pientaajuusvahvistimia itse (elektroniputkilla ja transistoreilla).
Itse tehtynä laitteet voivat olla "parempia" kuin tuhansia euroja maksavat "high end" laitteet kaupasta ostettuna. Osaavalle säästö se on tässäkin säästöä.
Nykykalustooni olen aika tyytyväinen vaikka parannusta voisi vieläkin tehdä tässä kokonaisuudessa: musiikin lähteet vahvistimet kaiuttimet kuuntelu huoneen akustiikka.
Jos valmista laitteistoa ei saa niin sitten on laitteistoa itse tehtävä. Ja tässä on apuna tietyt välttämättömät mittalaitteet. Ja tähän kelpaa vallan hyvin myös "vanhat analogiset" mittalaitteet. (äänitaajuusgeneraattori eli signaaligeneraattori ja oskilloskooppi)
Ei sillä olekaan väliä. Näitähän voi ostella oman varallisuuden ja tarpeen mukaan.
Mitäs sille voi jos myynnissä on halpoja ja hyviä vanhoja analogisia oskilloskoopppeja.
Moni ammattilainen on vaihtanut mittauskalustonsa digitaaliseksi ja panneet myyntiin vanhemman analogisen laitteen. Harrastelijalla on nyt mahdollisuus ostaa näitä vanhoja vielä kelvollisia laitteita itselleen ihan sopuhintaan.
MIKÄ tässä on ongelma joka alkaa v***taa? Hörhöt näkee joka paikassa v***tuksen aiheita.
Vahvistin voidaan kyllä tehdä lineaariseksi melko laajalle taajuusalueelle. Heikon lenkki taitaa olla kjarit. Ne eivät toista myöskään niitä harmoonisia ainakaan korkeimpien taajuuksien synnyttämiä.
Pentodejako käytät putkivahvistimissa pääteputkina? Ne aiheuttavat itsessään signaaliin vääristymää, mutta sellaista jonka korva kokee miellyttävänä.
"musiikin lähteet vahvistimet kaiuttimet kuuntelu huoneen akustiikka"
Nykyään ehdottomasti heikoin lenkki tuossa ketjussa on mp3-äänilähde. Mutta jos se riittää, niin ei siten ola tarpeen satsata ketjun muihin lenkkeihin juurikaan, melkein mikä tahansa toosa kelpaa.
Elektronisen äänentoiston ylitsepääsemätön ongelma on vaihesiirto, jota aina syntyy laitteistoissa. Korva on erittäin herkkä vaihe-eroille. Siihen perustuu äänen suunnan tunnistus. Aitoa luonnollisten soittimien live-konserttia ei voida sähköisesti toistaa.
"Aitoa luonnollisten soittimien live-konserttia ei voida sähköisesti toistaa."
Totta, kyllä tuon tietää jokainen kunnon hifistelijä. Aina silti voi tavoitella parempaa äänentoistoa myös näissä teknisissä leluissa.
Kyllä minä käyn live-konserteissakin vaikka kotona hifistelen näillä leluillani.
Onpa kotona joitain soittovehkeitäkin kun oma "liveily" kiinnostaa. Kyllä hifistelijäkin voi olla myös kotimuusikko. (en ole ammattimainen musiikintuottaja)