Maikkarin seitsemän uutisissa oli juttu kuinka ESA suunnittelee pysyvää tukikohtaa kuuhun.
Toimittaja jutun yhteydessä kertoi jotenkin näin että, rakennusmateriaalit on mahdollista valmistaa kuussa sen sijaan että ne vietäisiin satelliitin kyydissä.
Toimittaja jutun yhteydessä kertoi jotenkin näin että, rakennusmateriaalit on mahdollista valmistaa kuussa sen sijaan että ne vietäisiin satelliitin kyydissä.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Satelliitti on taivaankappaletta sen kiertoradalla kiertävä laite, kutsutaan myös tekokuuksi.
Johtuisikohan kenties siitä, että tavalliselta keskiverto-yleistoimittajalta ei voi odottaa kaikkien tieteenalojen erikoistietämystä. Enemmän minua ihmetyttää se, että et kyennyt ymmärtämään sitä, vaan esitit tuon melkoisen hölmön ja turhan kysymyksesi.
Tavallisen keskiverto-yleistoimittajan ei tulisi kirjoittaa asioista, joita ei ymmärrä.
Uutisankkurilla edes odottaisi olevan sen verran yleissivistystä että tietäisi mikä on niin tavallinen asia kuin satelliitti.
On toimittajalla yleissivistystä satelliitin verran ja pikkasen enemmänkin. Muut mahdollisesti mielessä käyneet termit on vaan olleet tilanteeseen nähden sopimattomia, kuulostaneet omasta mielestä oudoilta ja olisivat aiheuttaneet ehkä vieläkin suurempaa ihmetystä kuin "satelliitti", joka kieleen vakiintuneena kuitenkin on asiayhteyden perusteella ymmärrettävissä.
Mitä sanaa itse olisitte käyttäneet? Onko Kuuhun rahtia kuljettavalle laitteelle yleiskieleen vakiintunutta kansantajuista nimitystä?
Raketti, kuualus... Satelliitti se ei ole missään tapausessa.
Jaa, kuualus kuulostaakin hyvältä. (Raketista tulee mieleen nuo uudenvuoden paukut ja hätäraketit - siksi se hiukan epäilyttää.) Kiitos.
Raketista tuli mullekin mieleen uudenvuoden paukut. kuualus.. Mikäs sitten ajelee siellä kuun pinnalla.. Missä kohtaa kuualus muuttuu kuualukseksi, kun se vasta kiihdyttelee ilmakehässämme.
Jos päämäärän mukaan niin silloin lentokone olisi ameriikan kone kun menossa ameriikkaan. No Teneriffan konetta käytetään kun kysytään esim porttia kys koneelle.
Aiheellisia kommentteja minusta. Kuu-kulkijasta kirjoitettiin aikanaan, mutta sillä tarkoitettiin kai lähinnä robottia. Kuu-kulkuneuvo oli termi, jota käytettiin joskus uutisissa, mutta ei tainnut yleistyä, kun 'kuulostaa' aika vieraalta ja Kuuautolla ymmärretään varmaan lähinnä Apollo-ohjelman aikaisia ajopelejä. Jos Kuun pinnalla aletaan enemmän ajella, niin joku raflaava nimitys yleistynee aika äkkiä.
PS. Anteeksi, jos tuli kirjoitusvirheitä. Yhdyssanat on meikäläiselle vaikeita hahmottaa erityisesti harvinaisempien termien kohdalla.
Suomessa puhutaan tietyistä laivoista Ruotsinlaivoina. Ruotsissa ihan samat ovatkin Finlandsbåtar.
Siitä voimme päätellä, että Ruotsi on suomeksi Finland.
Vai oliko se nyt päinvastoin?
Kysykää maikkarin uutistoimitituksesta, älkääkä niiltä uutisten lukijoilta.
Uutisankkurit työskentelevät uutistoimituksessa, ei heidän tehtävänsä ole vain lukea uutisia muutama minuutti päivässä, se on vain pieni osa heidän työstään.
otv=orbital transfer vechile olisko suomeksi kiertoratojen välinen rahti alus...hyvä sit satelliitti on kiertolainen...selkeästikkin....esim kuu on maapallon satelliitti
Rahtialus on yhdyssana.
emme keskustelleet oikeinkirjoituksesta
sen huomaa
Tyypillistä maikkarin uutisten tavaajien tietotasoa ja sivistystä.
Ainoa vähän älykkäämpi tuntuu olevan eräs Nyman.
Muut ovat täysiä tonttuja.
ESA:n sivuiltakin voi lukea asiasta:
http://www.sciencealert.com/europe-plans-to-build-a-moon-village-by-2030-space-agency-announces
Ei ne ollutkaan Esan sivut
ESAn uutisissa:
http://www.esa.int/spaceinvideos/Videos/2016/02/ESA_Euronews_Moon_Village
Satelliitti on siis kiertolainen, kuten joku jo kertoikin.
"Satelliitti on taivaankappaletta sen kiertoradalla kiertävä laite, kutsutaan myös tekokuuksi."
Periaatteessa voisi tietenkin ajatella, että Maasta kiertoradalle laukaistun satelliitin kiertorata planeetan ympäri olisi erittäin soikea. Niin soikea, että se risteää etäisimmässä pisteessään Kuun radan kanssa ja tämä satelliitti tekee vain puolet kierroksestaan Maan ympäri päätyen Kuuhun:)
No nyt oli 7.4 torstaina HämeenSanomissa juttu, jutun mukana kuva, jossa kuvateksti:
"Euroopan avaruusjärjestö ESAn havainnekuvassa näkyy satelliitti matkalla Marsiin."
Eli... siis... voisiko sanoa niin että tämä ei välttämättä ole väärinkään. Sen pari kierrosta kun tämä "himmeli" ottaa vauhtia maata kiertäen, se on satelliitti. Matkansa aikana jokin muu (luotain? alus?) ja jälleen sopivasti tehtyjen polttojen jälkeen se on jälleen satelliitti, nyt Marsia kiertämässä.
Mjaa... En minä tiedä... Aamu yhdeksältä lähden kauppaan autolla soutamalla, kun en jaksa kävellen mennä fillarilla.
Ei avaruusaluksia ole koskaan kutsuttu satelliiteiksi, vaikka niillä onkin tapana lennoillaan myös lentää kierroksia Maan, Kuun, Marsin tai jonkun muun taivaankappaleen ympäri, eikä Spacelab, tai Mir, tai ISS-avaruusasemiakaan ole kutsuttu satelliiteiksi vaikka nehän sentään ovat kiertäneet vain Maata vuosikausia, samoin avaruusukkulat kävivät vain Maata kiertävällä radalla.
Joku edellä arvasi oikein eli yksi mahdollisuus päätyä kuuhun tai marsiin on kohottaa satelliitin lentorataa, kunnes rata leikkaa kuun painovoimakentän juuri sopivassa kohdassa. Ratojen leikkauskohdassa (intersect) kuu kaappaa satelliitin kiertolaisekseen.
Tätä menetelmää on käytetty moneen otteeseen esim. juuri Esan Smart-1 (tai jokin) satelliitti nostettiin kuun kiertoradalle hitaasti kasvattamalla satelliitin lentoradan korkeutta suhteessa maahan. Hitaasti kiiruhtaen matka kuuhun voi kestää satelliitilta jopa kuukausia. Satelliitin moottori on ionimoottori, joka käyttää hyvin vähän polttoainetta ja antaa hyvin vähän työntövoimaa mutta moottoria voidaan käyttää hyvin pitkän aikaa.
Työntöä saadaan ionimoottorista sen verran, että lentoradan korkeimman kohdan (apogee) korkeus kasvaa ja lopulta kuu kaappaa satelliitin. Lentorataa muutetaan siis pyöreästä soikeammaksi aivan kuten joku edellä tiesi.
Marsiin lennettäessä käytetään ns. Hohman-kiertorataa (Hohman transfer orbit), jossa satelliitti tai raketti ikäänkuin laitetaan ensin kiertämään aurinkoa. Sopivasti ajoitettuna aurinkoa kiertävä rata leikkaa Marsin painovoimakentän ja Mars kaappaa satelliitin kiertolaisekseen.
Ratojen fysiikan oppiaine on orbitaalimekaniikka, josta löytyy hyviä linkkejä paljon.
Aloittajan ihmettelyn aiheenahan oli juttu rakennustarvikkeiden viemisestä kuuhun, joten tuon systeemin luulisi olevan jopa paras. Rakennustarvikkeet kun eivät pitkästy matkalla, eivätkä tarvitse elintarvikkeita ja happea:)
Moni maa suunittelee pysyvää tukikohtaa Kuuhun. Mm Esa, Nasa, Venäjä, Kiina, Intia, Japani...
Luultavasti Esa ja Venäjä tekee tässäkin yhteistyötä ja saa sellaisen aikaan ensimmäisenä!
Siiten seuraa ehkä Kiina, USA tuskin haluaa sellaista einakaan Nasan tiimoilta.
USA suuntaa vastaavaa marsiin. Jos hollantilainen TV-yhtiö ei kerkiä ennemmin :)
Kuun tutkiminen on kumma juttu, Miksi Kiina halusi tutkia aluetta jossa olosuhteet on suoraan helvetistä? Miksi USA törmäytti yhden satenliitin tiettyyn kohtaan kuussa?
Mitä kuussa haluttaisiin tutkia, jos avaruutta tulisi tukikohdan olla kuun takana.
Jos mineraaleja, olisi se kuun tälläpuolella. vedentakia ehkä navoilla.
Kiina on ainakin suunitellut että kuussa vois rakentaa tähtialuksia! alukset tietenkin koottaisiin kiertoradalla, mutta materiaalitehtaa olisi kuussa, koska sieltä on niim paljon helponmapaa hallita materiaali kuljetuksi, kuin maasta.
Kiinassa siis on suunnitelma Kuukaupunkista! Jopa yli tuhannen hengeä.
Kiinassa uudestaan ja uudestaan pompaa tähtialus suunitelmat esiin, vaihka se ei kuulu viralliseen ohjelmaan. Kiina haluaa oikean tähtialuksen, jolla voi kulkea ainakin lähiavaruudessa.
Kiina ja myös Venäjä on suunitellut kuuhun laskeutuvia sukkuloita. Venäjä suunittelee uudentyyppistä avaruuasema, joka on mahdollisuus asetta myös kiertään kuuta.
Kiina lähettää tänävuonna uuden kuu mönkijän. nyt eri alueelle.
Venäjä taas on suunitellut kyvää kuuverkon toistimet. Jotta visetinta kuusta olisi vakaa myös pimeänpuolen osalta.
Kuusa voi säästää kallista polttoainetta, koska on mahdollista linkolla ampuen saada alus kuu-pakonopeuteen! Ihan vaan sähköllä!