kuinka korkean tornin voisi rakentaa? Mikä on ensiksi rajoittava tekijä? Loppuuko maapallolta matriaali, että tornin alaosa olisi riittävän kantava? Mihin korkeuteen voi teoriassa ylettyä? Pitäisikö tornin paikkaa miettiessä ottaa jotain huomioon jotain, navoille, päiväntasaajalle? Pitääkö varmistaa ettei kuu kiertäessään osu torniin, onko sellaista kuulta suojattua paikkaa edes?
Korkea torni
kuha_kysy
46703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Onhan sitä suunniteltu että tehdään grafeenista tms hyvin lujasta materiaalista kiinteä yhteys geostationääriradalle 36000 km korkeuteen. Silloin täytyy viedä vielä korkeammalle vastapaino joka kumoaa maan vetovoiman keskeisvoiman ansiosta.
Ainoa rajoitin on RAHA. Eikös se määrää aika paljon.. Ei ole ongelma tehdä 7km korkeaa tormia jos vain nappulaa on riittävästi. Hinta nousee nopeammin kuin korkeus. Lujan tyven tekeminen maksaa niin paljon. Jos tekee esim kivikasan maksaa sekin paljon.. koska lopussa kuutioita tulee kasaan niin paljon suhteessa yhden metrin korotukseen.
Jos raha olisi oikea este, olisi pyramiditkin jääneet tekemättä.
Olisi jäänyt pyramidit tekemättä, jos olisi varojen käyttöä hallinnut jokin muu taho kuin jumalkuningas.
Kyllä se raha on.. Nykytekniikalla olisi helpohko rakentaa moisia vaikka jätekivestä, eipä vaan tehdä. Pitäisi kysyä Siilinjärvellä olevalle kipsikasalle lupa, että saako siellä tehdä kunnon vuoren :D Tavaraa ainakin on. mutta satametriä ei tulisi sielläkään korkeudeksi. Kun loppuisi tavara kesken. Mutta valkoinen kasa olisi komea nähtävyys (komea jonkun mielestä, ei kaikkien)
Raha on keinotekoinen este rakentamiselle. Työvoima on se joka ratkaisee. Osa populasta on varattava tarpeellisten hyödykkeiden ja palveluiden tuottamiseen.
Jos on pätäkkää, saa tekijöitä ihan just niin paljon kun tarvitsee.
Raha se on usko jo.
Paljonkohan maksettiin pyramidin rakentajille tunnilta?
Kommenttina tuohon Siilinjärven kasaan. Olin v. 1968 VR:llä tekemässä pistoraidetta Siilinjärvi-Juankoski -radalta silloisen Rikkihappo Oy:n tehtaalle. Kyllä oli maisema toisennäköinen - ei kylläkään mikään silmänilo, vaan sekalaista pusikkoa. Eikös joku kaavaillut kipsikasan siirtämistä Tahkolle suunnitellun lentomäen täytteeksi? Sekin suunnitelma kyllä raukesi, eikä siitäkään mitään Baabelin tornia olisi tullut.
Kyllä sitä kasaa haaveiltiin sinne Tahkolle siirrettävän muistaakseni pumppaamalla. Mutta ei siitä mitään tullut,, RAHA näes eikä se mäkikään olisi minusta mikään hulppea ollut. Noista kaikista lentomäistä ei taida olla kuin yhteensä parit isommat kisat vuodessa. Sen takia ei kannata ja nyt suomen mäen laskukin menettänyt arvostuksensa.
Muista 70-80 luvulla kasa oli kokonaan valkea. mutta nyttemmin se maisemoidaan suhteellisen vauhdikkaasti ettei se valkeus näy niin kauaksi. tavaraa siellä kyllä olisi. siellä on myös suuria sivukivi kasoja ympäri aluetta.
Hierarkian alempien tasojen rakentajille ei tarvinnut maksaa mitään elossa pitämisen lisäksi. Jossain kohtaa hierarkiaa lienee tultu tasolle, jossa ruoskanheiluttajille maksettiin.
Joo, onhan näitä valtakuntia vieläkin, joissa rakennetaan suurta, vaikkei rahallista varallisuutta suuremmin ole.
Ainaski täältä kuuhun.
Eikös olisi helpompi tehdä avaruusraketti, joka veisi riittävän pitkän vaijerin painoineen kiertoradalle, metri metriltä voisi rakennella vaijeria sitten siitäkin pidemmälle, kun maapallon painovoima olisi jo ylitetty.
Idea on avaruushissi, scifikirjallisuuden peruskauraa.
Ei ole riittävän vahvaa materiaalia toistaiseksi.
Vastaus riippuu myös siitä, mitä tässä tornilla tarkoitetaan, eli onko kyseessä tasapaksu vai kartiomainen rakennelma. Materiaalin puristuskestävyyden on kestettävä oma painonsa. Korkeuden kasvaessa on huomioitava maapallon pyörimisestä johtuvat sivuttaisvoimat. Näillä mitoilla on paras rakentaa navoille. Kun mennään avaruushissi-tyyppiseen rakennelmaan, sen on myös kestettävä vastapainon veto. Tässä mittakaavassa rakennetaan päiväntasaajalle.
Nanoputkirakenne taitaa olla nykyisin kestävin tunnettu. Teräsvaijerikaan ei taida kestää kovin montaa kilometriä omaa painoaan.
"Teräsvaijerikaan ei taida kestää kovin montaa kilometriä omaa painoaan."
No ei kai jos tekee liian ohuen. Jos vaikka tekee metrin paksun vaierin niin varmasti kestää.
Miljoonan denierin teräsvaijeria?
"Teräsvaijerikaan ei taida kestää kovin montaa kilometriä omaa painoaan."
No ei kai jos tekee liian ohuen. Jos vaikka tekee metrin paksun vaierin niin varmasti kestää."
eipä siihen kestävyyteen vaijerin halkaisija taida vaikuttaa ;)
Jos tekee paksumman niin tulee painavampi ja taas pitää tehdä paksumpi ja tulee painavampi jne.
Halkaisijasta ja kestävyydestä: Jos teräslanka tehdään vetämällä, kuten esimerkiksi kielisoittimien teräskielet, on ohuempi yleensä jonkin verran kestävämpää. Jos vaikka kanteleen kieli tuppaa herkästi katkeamaan, asiaa saa autetuksi vaihtamalla ohuemman kielen.
Kyseessä on eriaine tai aine muokkautuu lujemmaksi. Sanomattakin selvää että paksumpi kestää enemmän vetolujuutta, jos muuten on samaa tai samalla tavalla käsiteltyä materiaalia. Turha väittää muuta.
Eriasia esim lauta ei kestä katkematta kuin lastu voi samassa kohtaa vain taipua mutta säilyä silti ehyenä.
Siis jos 1mm terästanko katkeaa esim 1,7km pituisena omasta painostaan tekee saman vaikka tanko oli 40mm paksua. Vaikka vetolujuus on suurempi, oma paino on vastaavasti myös suurempi jolloin sama pituusmitta katkaisesi tangon.
missä vaiheessa painottomuus alkaa vaikuttaa?
Yöksi pitää vasara pultata lattiiaan kiinni, ettei lennä avaruuteen?
Kalliit työkalut lähtevät jostain syystä lätkimään sieltäkin, missä painovoiman ansiosta niiden luulisi jäävän jätetyille sijoilleen. Pulttaamiseen ja jemmaamiseen on totuttu.
Onko Mount Everest luonnon muovaama torni, vai pitääkö tornin olla ontto?
Taitaa jo tornin perusvaatimus olla, että se on ihmisen rakentama.
Jos maapallo sahataan puoliksi ja toisen puolikkaan materiaaleista kasataan jäljelle jäävän puolikkaan päälle pohjapinta-alaltaan samankokoinen kartio, niin kuinka korkea siitä tulisi verrattuna nykyiseen pallon muotoisen "huippuun", joka sijaitsee siis 0-tasossa?
Tuplasti
Nimenomaan tuplasti säde, eikä tuplasti 0.. tuleeko siitä silloin vajaa 6500 km (nyky)merenpinnan yläpuolella oleva nyppylä. Luultavasti sen korkeampaa ei pystytä maapallolle tekemään.
Toiselle navallehan tuo pitäisi bygata, koska muuten saattaisi alkaa ikävästi ravistamaan, kun boltsi ei olisi enää tasapainossa.
Jos saa valita, niin tehkää mielummin etelänavalle, niin ei vaikuta täällä pohjoisessa tavalliseen arkeen niin paljoa..
Kannattaa ensin yrittää rakentaa kilometrin korkuinen radiomasto jollekin yli 8 km:n korkuiselle vuorelle. Saa jotain esimakua rakentamisen vaikeuksista. Ilman kylmyys, valtavat lämpötilan vaihtelut, tuuli, pilvisyys, lumi, jäätyminen, vähähappisuus, materiaalien nosto. Ja ne kaikki ongelmat vain pahenevat jyrkästi tornin korkeuden kasvaessa.
Eli mitään teoreettistakaan mahdollisuutta rakentaa merenpinnan tasolle yli 10 km:n tornia lujimmastakaan titaaniseoksesta. Vaikka tuon miten tahansa älykkäästi suunnittelisi nosturi-hissi-robotiksi, rakentamisaika kasvaisi vuosikymmeniksi. Tai oikeastaan vuosisadoiksi useiden epäonnistumien vuoksi.
Ja jos valjastaa koko ihmiskunnan rakentamaan valtavaa yli 10 km:n korkuista täyttömäkeä, niin maankuoren painuminen yhdessä eroosion yms kanssa on jostakin korkeudesta alkaen suurempi kuin mitä uutta maamassaa saadan lisättyä.
Ei painuminen ole merkittävää kekomaisella vuorella. Jos ajattelee maankuoren paksuutta suomessa noin 50km ei siinä esin 15km leveä keko jonka korkeus on 7,5km tunnu vielä sadanmetrin painumisena. enemmän itse kasa painuu kuin kamara alla.
Ja mitä tulee Mount Everstille kasattavaan I km torniin kaatu se siellä infran puutteeseen. Helpompi tasaisella rakentaa kuin everstille sinne vuoristoon!
Mutta taas tullaan siihen RAHA ja sen puute. Se estää kaikki tuollaiset hankkeet.
Ihan turha etsiä lujuus tai muita verukkeita.. rahalla saisi kierrettyä kaikki ongelmat, materiaalien tai työvoiman putteet.
"Ja mitä tulee Mount Everstille kasattavaan I km torniin kaatu se siellä infran puutteeseen. Helpompi tasaisella rakentaa kuin everstille sinne vuoristoon!" Paljonko maksaa rakentaa jonnekin tasaiselle maalle (ylängölle) torni 8 km:n korkeuteen? Ja paljonko maksaa lähettää retkikunta helpoimmalle 8 km:n huipulle selvittämään korkealle rakentamiseen liittyviä ongelmia? Kumpi on nopeampaa ja helpompaa. Kummasta on jo kokemuksia? (Ja jos ei vieläkään aukea, niin eihän kyse ollut mistään rakentamisesta, vaan enemmänkin rakentamatta jättämisestä erilaisten sinulle tuntemattomien ongelmien vuoksi.)
- arabit rakentelevat tuulella huojuvia piikkejä - kyllä se parenpi on jos kerran 1km korkeutta tavotellaan ,että talo on neljän tolpan varassa ,eli yhdistetään neljä tornitaloa 4ha alueella , mä olen näitä joutunut niin paljon suunnitteleen ja kasaan työssäni ,mutta pienemmässä mitta kaavassa.
Miksi juuri neljän tolpan varaan ?
Kolme tai useampi on kai riittävä, jäykkyys, joka on kriittisempi kuin staattinen lujuus on sitä suurempi, mitä kauempana tolpat on toisistaan, ja materiaalisäästön kannalta edullisin mahdollisimman monta ympyrän muotoon.
Jos perustassa ei leveyssuuntaan ole riittävästi tilaa, tai halutaan rakennuksesta kapea ilman harustuentaa, joudutaan suunnittelemaan erillisrakenteita värähtelyn vaimentamiseksi ym. tiettyyn rajaan , ennen kuin kriittinen korkeus ylittyy.
" mä olen näitä joutunut niin paljon suunnitteleen ja kasaan"
Veikkaisin kyllä että liioittelet hieman kertoessasi suunnitelleesi näitä.
Vaatimustaso kun on vähän suurempi kuin luonnos Klubi-askin kanteen.
- neljän pilarin talo sopii hyvin suurten teiden risteys alueelle ,kukin tolppa omalle lohkolleen ja sillat sopivasti yhdistäis ne kaikki vaikka aina 50 m välein ,niin kyllä ostareita riittäs kaikille ,- täällä sähköyhtiössä me ollaan se patentoitu. - kahdeksalla siivellä jos vaikka design halutaan -kustannusarvio noin 10 mrd -20 mrd.
Mikä siinä on patentoitu :D Aika hukkaa meni nekin rahat.
Niin enkös ihan alussa sanonut että raha rajoittaa kuten tuonkin. Ikävää olla aina oikeassa ;)
Oletko ajatellut logistiikkaa ollenkaan ennekuin kirjoitit?
Jos on suurten teiden risteys. esim kolme kaistaa suuntaansa ym varoalueet.
Aika kaukana on ostarit toisistaan? Vertaa motarin yli menevää lasiputkea, tuleeko käytyä tien takana ostoksilla? Ideassasi on matkat huomattavasti suuremmat. siinä kiikuttaa mielellään ostoksiaan puolikilometriä, eikös.
Kerran asiakas käy kaikissa ihan mielenkiinnosta ostaen kahvit joka nurkassa. mutta sitten käy vain yhdessä kulmassa.
huokaus,, ikävää olla aina oikeassa :(
Raha...
- eikä sitä ole köyhille suunnattu, vaan tonne arabiaan johki ,missä on sitä joutavaa rahaa.
eikä siellä kiikuta ,hissit ja vaunut siellä kulkee joka suuntaan.
keittiöjakkarasta saanut intuition ja piiretty
Korkeampiakin torneja kyllä v o i rakentaa, esimerkiksi näkötorneiksi tai tv-mastoiksi. Mutta joitakin vuosia sitten luin jostakin lehdestä, että on olemassa eräs hieman yllättävä tekijä, joka käytännössä ratkaisee, kuinka korkeita toimistopilvenpiirtäjiä k a n n a t t a a rakentaa.
Nimittäin: Mitä korkeampi toimistopilvenpiirtäjä on, sitä suurempi osa sen kerrospinta-alasta on varattava hissejä varten, jotta hissiä ei tarvitsisi odottaa liian kauan. Eikä hissillä kuljeta vain alimmasta kerrokselta eli katutasolta eri kerroksiin ja takaisin, vaan varsin paljon myös kerrosten välillä muulloinkin kuin taloon tultaessa ja sieltä poistuttaessa. Tarpeellisten hissien lukumäärän on väitetty jopa kasvavan suhteessa nopeammin kuin kerrosten lukumäärän. Lopulta hyvin korkeissa toimistopilvenpiirtäjissä hissikuilut veisivät jo suurimman osan kunkin kerroksen pinta-alasta. Jossakin kohdassa jo sitä ennen on raja, jossa yhden kerroksen lisääminen edellyttäisi niin monen hissin lisäämistä, että niiden edellyttämien kuilujen yhteenlaskettu pinta-ala kaikissa alemmissa kerroksissa ylittäisi sen ylimmän, lisätyn kerroksen pinta-alan. Siinä lehtijutussa väitettiin, että tämä raja olisi noin sadan kerroksen kohdalla. Ne entiset World Trade Centerin tornit New Yorkissa, ennen kuin ne tuhoutuivat iskuissa, olisivat siis tämän mukaan olleet jo useamman kerroksen verran "liian" korkeita.
Hyvää päättelyä. Tornit tarvitsevat tietyn hissipinta-alan. On järjetöntä rakentaa tornia jonne ei pääse lainkaan maasta käsin.
Miksi tornin ylimpiin kerroksiin pääsy edellyttäisi avaruusrakettia? Geostationaarille paikalle rakennettu satelliitti ei ole torni. (oliko se nyt 36 000 km?)
Nämä tornin rakentelijat eivät taida olla fysiikasta tietoisia.
Merkillistä jos ei malteta hissiä odottaa kun bussia ja ratikkaa odotetaan tai omalla autolla liikenne valoa :D
Helppo ratkaisu aikataulut hisseihin. Tiedät että parittomilla minuuteilla 45 sek yli tulee hissi alaspäin ja 15sek ylöspäin.. Kävelet hissille ja pim hissin ovet avautuu.
Aika luotettavaksi saa aikataulut kun ei ole keliongelmia.
Myös hissin kutsunappi voidaan asentaa joka toimistoon. josta kellotetaan aika hissille ja hissi tulee kuin tilattuna juuri kun olet siellä hissin ovella. Odotusaika käytettiin jo liikkumiseen hissiä kohti, eikä siihen että odotellaan siinä hissilla sitä hissiä.
Totta hissit vie tilaa, mutta yleensä ongelma on ratkaistu pikahisseillä ja toiset hissit syöttää välikerroksia. Jos on jokin korkea rakennus on pohjapinta-ala sen verran suuri juurestaan ettei hissit vie kuin pienen osan. Hissejä kun ei juuri kalusteta. Kunhan uutuuden viehätys menee ohi rakennuksessa, alakerroksissa on suurin väkimäärä ja siellä on myös eniten hissejä ja siellä on tilaa hisseille.
Raha se on rajoittava tekijä edelleen korkeissa tornitaloissa ja torneissä.
Olisit nyt lisänyt tähän myös järjen puutteen. Ei raha ole ainoa rajoittava tekijä.
Jos kaavoittaja ei salli korkeita rakennuksia niin niitä ei sitten myöskään rakenneta.
Suomessa kunnilla on kaavoitusmonopoli.
Aina ei toteudu rakennuttajan omat toiveet. Suomessa kaavamääräykset voivat olla ehdottomia eli niistä ei voi juurikaan poiketa ilman, että poiketaan harmailla rahoitusmarkkinoilla.
Kyllä moni omakotirakentaja tietää miten tiukkaa rakennusbyrokratia on. Vain joillakin grynderirakentajilla on enemmän "vapauksia".
Tutustukaa enemmän tähän rakennusbyrokratian kukkasiin.
Tornin voi rakentaa suurinpiirtein ,kunnes kielet sekoittuvat ja joku keksii alkaa laskemaan kuinka arvokas on erikielinen. Kysymys sinänsä on relevantti. Harmi ettei asiasta ole skifin lisäksi jotain oikeita suunnitelmia. Ennemmin tai myöhemmin olemme avaruushissin rakentamassa. Päätön ajatus olis jos jäätäis tänne odottamaan loppua. Ja jos taas haluamme siirtyä on ainoa tie jokin muu kuin raketti. Raketti on siinä muutossa sama kuin yrittäis pöytätuulettimella kuskata omat kamansa suomesta kiinaan ilman että saa sähköä väliltä.
Jokaiseen unelmaan, kätkemme palan kuolemaa. Jaettuamme sen saamme tulokseksi rakkauden. Tehkäämme hissi menkäämme pois, siinä unelmamme vissi yhteinen ois. Mitä se vaatiikaan sen ajan tajustamme saamme. Sata cuotta oli sataatuhatta suurempaa. Antakaa siis jatkaa meidän ajattelevien yhtä matkaa. Kerromme aikanaan siitä mitä nyt omana taikanaan pitävät nuo joiden luo lie kenenkään ei toivo vie
Kuu kiertää kehää noin 3000km litteänmaailmamme yläpuolella. Eli yli sen korkuista rakennelmaa ei voi rakentaa, koska silloin Kuu tai Aurinko saattaisivat törmätä torniin. Jos Aurinko törmäisi torniin ja sammuisi niin meillä alkaisi jääkausi ja aina olisi pimeää. Olettaen että Aurinko myös sammuisi tippuessaan alas taivaalta.