Osaako kukaan kääntää järkevällä tavalla jälkimmäisestä virkkeestä alkaen "av ordet" edelleen loppuun saakka:
Namnledet "skvätta" är mer osäkert vad det syftar på. Mest troligt är att det kommer av ordet "spritta" som skulle syfta på stenskvättans vana att "niga" och klippa med stjärten.
Kyseessä on kivitasku-nimisen linnun ruotsinkielisen nimen stenskvätta merkityksen selvitys. Ja koko teksti löytyy fageln.se-sivustolta.
Namnledet "skvätta" är mer osäkert vad det syftar på. Mest troligt är att det kommer av ordet "spritta" som skulle syfta på stenskvättans vana att "niga" och klippa med stjärten.
Kyseessä on kivitasku-nimisen linnun ruotsinkielisen nimen stenskvätta merkityksen selvitys. Ja koko teksti löytyy fageln.se-sivustolta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kivitasku katsotaan rastaslintuihin , trastfågel. Rastaille tyypillinen ääni Suomessa on raksutus, räkätys ja tämä on ruotsiksi skvatter, skvattret, Verbi on skvattra. Mutta vastaava sana kivitaskun nimessä on skvätta eikä esim skvatta.
Pirahdusta, tilkkasta tarkoittaa skvätt. Verbi skvätta on pirahtaa intransitiivisena ja transitiivisena pirahduttaa.
Voisi ajatella että kivitaskun antama ääni on ajallisesti lyhempi kuin muitten rastaslintujen. Viserrykseksihän sitä ei voi sanoa, vaan tosiaan sen tapainen kun leikitään "kivitaskua" pitämällä kämmenet koppina vastakkain ja iskemällä "kämmentaskua" polveen, niin että kuuluu lyhyt äänenpirahdus, jota tosiaan on vaikea kuvata.
No, mutta miten tuo liittyy kyseisen ruotsinkielisen virkkeen loppuosaan jossa puhutaan niiamisesta ja "pyrstöllä leikkaamisesta".
Katselin itse sanoja netistä. Skvätta, spritta, rycka i kroppen.
Olisko tässä jonkinlainen kivitaskun tapa tärskytellä pyrstöään ja niiailu, tosin miten lintu niiaa. Tosin itse en ole tärskyttelyjä nähnyt.