Ystäväsuhteet pilaavat mahdollisen seurustelun?

Mä kertosin miehelle nettiystävistäni ihan avoimesti. Se, miten mies sen käsittää, on sitten hänen asiansa, ja jos siitä uhkaa tulla riitaa, niin sitten riidellään. Tunteenpurkaushan se riitakin vaan on, ja tunteiden rauhoituttua voidaan sitten jutella ihan järkevästi. Kun ei ole mitään peiteltävää, ei pitäis mitään peitelläkään. Saahan nyt ihmisellä ystäviä olla!
Vähän eri juttu jos olisivat suomalaisia. Sitten viestittelystä joutuis varmaan väkisinkin luopumaan, jo siksi, ettei ole enää aikaa samalla tavalla netissä lojumiseen, koska on poikakaveri. :)
Mä vain mainitsisin ystävilleni, että oon alkanu seukkaan ja jotain pinnallista, että hyvin menee ja oon kauheen onnellinen jne., mut en mä rupeis kertomaan niille sen enempää rakkauselämäni saloja, sillä mitä se niille kuuluu! Ystävyys ei velvota sentään avaamaan koko elämäänsä muiden kommentoitavaksi.
Ja jos sattus joskus tuleen tilanne, jossa menis sukset ristiin poikkiksen kans ja mä "itkisin" siitä ystävileni, niin kyllä mä sitten kertosin myös poikkikselle, jos esim. joku ystävä olis keksinyt sanoa jotain tosi järkevää sen parisuhdeongelman selvittämiseks. Muutoin mä ottaisin vaan vastaan ystävieni tsemppauksen, jotta jaksasin sit selvittää välit rakkaani kanssa ihan ite.
Eihän siinä ole mitään väärää, koska ystävät on nimenomaan tsemppaajia ja tukijoita, joihin sitä nojaa varsinkin kun elämässä tulee eteen joku kupru. Jos poikakaveri sanoo, ettei niin saa tehdä, on taustalla joku väärinkäsitys tms. ja se pitää selvittää.
Järki siis käteen. Totuus ei satuta ketään. Vain omat ennakkoluulot ja kuvitelmat satuttaa, jos on niin epävarma, että kokee kaikki muut ihmiset kilpailijoikseen. Ja tärkeetä muistaa sekin, että kun alkaa seukkaan, rakkaus on ykkönen ja ystävät jää kakkoseksi, eikä toisinpäin.

"...voisin miehen halutessa näyttää hänelle kaiken mitä heidän kanssaan olen jutellut ilman pelkoa."

Ystävyys vaatii luottamista ja näyttämällä teidän henk.koht. keskustelut toiselle, petät ystäväsi. Onko tuo todellakin tuon arvoista? Jos petät yhden luottamuksen, niin oletko luotettava edes potentiaalisen poikaystävän mielestä?

Eikö tuo nyt mene vähän turhan vaikeaksi, jos alat mitä tahansa ystäviä potkimaan pois yhden ihmisen mustasukkaisuuden takia? Jos poikkis on mustasukkainen, hän olkoon entinen poikkis, sillä hän ei määrää jutteluistasi, vaan sinä itse. Olet se, joka a) tietää asioiden todellisen laidan b) on vapaa juttelemaan kenelle haluaa. Et kai sinäkään päätä poikaystäväsi jutteluista ja ystävistä? Jos ette pysty luottamaan toisiinne siinä, ettei muita romanttisia suhteita ole vaan on pelkkiä ystäviä, ei teidän kannata seurustellakaan. Oletko mieluummin ilman ystäviä, kun/jos poikkiksen kanssa menee poikki? Mieti sitä! Itse en suostuisi moiseen, että kumman tahansa sukupuolen ystävät kielletään. Jos sanot poikaystävällesi, että muita suhteita ei ole, hänen tulee se uskoa tai jätät hänet.