Nainen oli juuri laskeutunut Ruskeasuolla bussista Mannerheimintielle. Hän seisoi hetken pysäkkialueella tarkistaakseen kännykän reittioppaasta mihin suuntaan pitäisi lähteä. ”Jalkani ehkä käväisi pyörätien puolella”, hän kertoo.
Lyönnin jälkeen 30–40-vuotias urheiluvaatteisiin pukeutunut mies jatkoi matkaansa saman tien. Nainen ei tehnyt rikosilmoitusta, mutta jakoi kokemuksensa Facebookissa. Kommenteissa moni muukin kertoi törmänneensä vaarallista vauhtia kaahaaviin ”Tour de France -ääliöihin”, joilla on allaan kallis pyörä ja yllään virtaviivainen pyöräilyasu.
Artikkeliin liittyvät
HS:n testillä voit selvittää, miten pärjäisit kuljettajatutkinnon teoriakokeessa.
Saisitko ajokortin? Testaa, pärjäätkö autokoululaisen teoriakokeessa 22.6.2015
Kommenteissa todettiin pyöräilijän syyllistyneen pahoinpitelyn lisäksi myös tieliikennelain rikkomiseen.
Komisario Heikki Kallio vahvistaa, että tieliikennelain mukaan polkupyöräilijän on annettava pyörätiellä esteetön kulku ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuville ja siihen nouseville matkustajille, silloin kun pyöräilijä sivuuttaa pysäkille pysähtyneen linja-auton tai raitiovaunun. Se, että pyöräilijä lyö jalankulkijaa, on kuitenkin Kallion mukaan harvinaista.
”Tunteet käyvät välillä kuumina puolin ja toisin, kun autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat pitävät omista oikeuksistaan kiinni. Enimmäkseen aggressio jää kuitenkin suunsoittoon”, Kallio toteaa.
Liikennepsykologian professori Heikki Summala arvioi, että väkivaltaisen käytöksen taustalla on ”vanha kunnon frustraatioaggressiohypoteesi”.
”Jos tulet minuun kaistalleni, hidastat minun etenemistäni, enkä minä tykkää siitä”, Summala kuvaa.
Pyöräilijän käytöstä selittää Summalan mukaan tarve puolustaa omaa reviiriä, mutta vielä enemmän tarve ylläpitää tiettyä vauhtia. Tavallinen, huvikseen ajeleva sunnuntaipyöräilijä ei Summalan mukaan juuri koskaan toimi näin aggressiivisesti.
”Ei voi yleistää, mutta voi olla, että kun kyse on tyypistä, jolla välineetkin ovat ihan viimeisen päälle, niin aggressiolla voi olla yhteyttä jonkinasteiseen narsismiin. Sellaiseen ajatteluun, että älä tule minun eteeni, minulla on oikeus ajaa kovaa”, Summala toteaa.
Hän viittaa autoilijoista tehtyyn pitkäaikaiseen seurantatutkimukseen, jossa ilmeni, että kovempaa ajavat kuljettajat ovat usein päällikköasemassa. ”He ovat tottuneet pitämään oikeuksistaan kiinni ja kokevat, että heille on sallittua jokin sellainen, mikä ei muille ole.”
HELLY HANSEN Seaside 2 Jacket W
99
90
XXL-hinta
149€
-33%
NIKE Revolution 3
29
90
XXL-hinta
49.9€
-40%
HALTI Hiking 3
59
90
XXL-hinta
99.9€
-40%
HELLY HANSEN Seaside 2 Jacket
99
90
XXL-hinta
149€
-33%
Miten sitten tämän kaltaiset yhteentörmäykset voitaisiin välttää?
Komisario Kallion vinkki nopeille pyöräilijöille on etsiä rauhallinen reitti vaikka hiukan kauempaakin. Näin pyöräilevä komisario kertoo tekevänsä itsekin.
Liikennepsykologi Summalan keino on yksinkertainen: Pidetään kiinni säännöistä.
”Ketään ei saa motata eikä kenenkään päälle saa ajaa. Kenenkään läheltä ei myöskään saa ajaa kovalla vauhdilla”, hän sanoo.
Summala kertoo yrittäneensä markkinoida periaatetta, että pyöräilijä ei ohittaisi jalankulkijaa metriä lähempää. Jos vauhti on kova ja tiellä liikkuu lapsia ja koiria, turvavälin pitäisi Summalan mukaan olla ainakin kaksi metriä.
Summala arvostaa sitä, että esimerkiksi Hollannissa pyöräilijät ja jalankulkijat osaavat liikkua ruuhkassakin sujuvasti. Hänen havaintojensa mukaan tämän tyyppinen taito leviää Suomessakin.
”Esimerkiksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteisellä ulkoilutiellä jo hämmästyttävän moni jalankulkija katsoo rutiininomaisesti taakseen poiketessaan kaistalta. Pyöräilijät puolestaan soittavat kelloa ja varoittavat jalankulkijoita”, Summala toteaa.
Nyrkistä saaneen naisen kokemus on toisenlainen. ”Tuntuu, että yleinen ilmapiiri ruokkii nyt huonoa käyttäytymistä ja raivoa. Ajatellaan, että mitä aggressiivisempi ihminen on, sen parempi”, hän sanoo.
Hänen olkapäässään on nyt iso mustelma. Eniten nainen sanoo kuitenkin pelkäävänsä kolmivuotiaiden kaksostensa puolesta.
”Asumme Keskuspuiston lähellä, mutta en juurikaan uskalla ulkoilla lasten kanssa puiston ulkoiluteillä. Pelkään, että jos lapsi yhtäkkiä lähtee vaikka tavoittelemaan jotakin käpyä, hän jää tällaisen Tour de France -ääliön alle.”
Lyönnin jälkeen 30–40-vuotias urheiluvaatteisiin pukeutunut mies jatkoi matkaansa saman tien. Nainen ei tehnyt rikosilmoitusta, mutta jakoi kokemuksensa Facebookissa. Kommenteissa moni muukin kertoi törmänneensä vaarallista vauhtia kaahaaviin ”Tour de France -ääliöihin”, joilla on allaan kallis pyörä ja yllään virtaviivainen pyöräilyasu.
Artikkeliin liittyvät
HS:n testillä voit selvittää, miten pärjäisit kuljettajatutkinnon teoriakokeessa.
Saisitko ajokortin? Testaa, pärjäätkö autokoululaisen teoriakokeessa 22.6.2015
Kommenteissa todettiin pyöräilijän syyllistyneen pahoinpitelyn lisäksi myös tieliikennelain rikkomiseen.
Komisario Heikki Kallio vahvistaa, että tieliikennelain mukaan polkupyöräilijän on annettava pyörätiellä esteetön kulku ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuville ja siihen nouseville matkustajille, silloin kun pyöräilijä sivuuttaa pysäkille pysähtyneen linja-auton tai raitiovaunun. Se, että pyöräilijä lyö jalankulkijaa, on kuitenkin Kallion mukaan harvinaista.
”Tunteet käyvät välillä kuumina puolin ja toisin, kun autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat pitävät omista oikeuksistaan kiinni. Enimmäkseen aggressio jää kuitenkin suunsoittoon”, Kallio toteaa.
Liikennepsykologian professori Heikki Summala arvioi, että väkivaltaisen käytöksen taustalla on ”vanha kunnon frustraatioaggressiohypoteesi”.
”Jos tulet minuun kaistalleni, hidastat minun etenemistäni, enkä minä tykkää siitä”, Summala kuvaa.
Pyöräilijän käytöstä selittää Summalan mukaan tarve puolustaa omaa reviiriä, mutta vielä enemmän tarve ylläpitää tiettyä vauhtia. Tavallinen, huvikseen ajeleva sunnuntaipyöräilijä ei Summalan mukaan juuri koskaan toimi näin aggressiivisesti.
”Ei voi yleistää, mutta voi olla, että kun kyse on tyypistä, jolla välineetkin ovat ihan viimeisen päälle, niin aggressiolla voi olla yhteyttä jonkinasteiseen narsismiin. Sellaiseen ajatteluun, että älä tule minun eteeni, minulla on oikeus ajaa kovaa”, Summala toteaa.
Hän viittaa autoilijoista tehtyyn pitkäaikaiseen seurantatutkimukseen, jossa ilmeni, että kovempaa ajavat kuljettajat ovat usein päällikköasemassa. ”He ovat tottuneet pitämään oikeuksistaan kiinni ja kokevat, että heille on sallittua jokin sellainen, mikä ei muille ole.”
HELLY HANSEN Seaside 2 Jacket W
99
90
XXL-hinta
149€
-33%
NIKE Revolution 3
29
90
XXL-hinta
49.9€
-40%
HALTI Hiking 3
59
90
XXL-hinta
99.9€
-40%
HELLY HANSEN Seaside 2 Jacket
99
90
XXL-hinta
149€
-33%
Miten sitten tämän kaltaiset yhteentörmäykset voitaisiin välttää?
Komisario Kallion vinkki nopeille pyöräilijöille on etsiä rauhallinen reitti vaikka hiukan kauempaakin. Näin pyöräilevä komisario kertoo tekevänsä itsekin.
Liikennepsykologi Summalan keino on yksinkertainen: Pidetään kiinni säännöistä.
”Ketään ei saa motata eikä kenenkään päälle saa ajaa. Kenenkään läheltä ei myöskään saa ajaa kovalla vauhdilla”, hän sanoo.
Summala kertoo yrittäneensä markkinoida periaatetta, että pyöräilijä ei ohittaisi jalankulkijaa metriä lähempää. Jos vauhti on kova ja tiellä liikkuu lapsia ja koiria, turvavälin pitäisi Summalan mukaan olla ainakin kaksi metriä.
Summala arvostaa sitä, että esimerkiksi Hollannissa pyöräilijät ja jalankulkijat osaavat liikkua ruuhkassakin sujuvasti. Hänen havaintojensa mukaan tämän tyyppinen taito leviää Suomessakin.
”Esimerkiksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden yhteisellä ulkoilutiellä jo hämmästyttävän moni jalankulkija katsoo rutiininomaisesti taakseen poiketessaan kaistalta. Pyöräilijät puolestaan soittavat kelloa ja varoittavat jalankulkijoita”, Summala toteaa.
Nyrkistä saaneen naisen kokemus on toisenlainen. ”Tuntuu, että yleinen ilmapiiri ruokkii nyt huonoa käyttäytymistä ja raivoa. Ajatellaan, että mitä aggressiivisempi ihminen on, sen parempi”, hän sanoo.
Hänen olkapäässään on nyt iso mustelma. Eniten nainen sanoo kuitenkin pelkäävänsä kolmivuotiaiden kaksostensa puolesta.
”Asumme Keskuspuiston lähellä, mutta en juurikaan uskalla ulkoilla lasten kanssa puiston ulkoiluteillä. Pelkään, että jos lapsi yhtäkkiä lähtee vaikka tavoittelemaan jotakin käpyä, hän jää tällaisen Tour de France -ääliön alle.”
Vastaukset 15
Vanhimmat
yleistäjät on kaikkein hulluimpia ja vaarallisimpia.
tässä vuosi pari sitten oli oikein buumi jalankulkijoilla hakata pyöräilijöitä ja toisia jalankulkijoita. uhreissa oli paljon lapsia ja naisia. ei ollut viikkoa jolloin ei olisi ollut tällaista uutista.
silt jokainen normaali ihminen tajuaa ettäi kaikki jalankulkijat eivät ole hulluja.
kaiken huipuksi aloittaja lainasi vielä uutista (mainoksineen..), jossa nimenomaan painotetaan tällaisen väkivallan poikkeuksellisuutta ja että agressioita esiintyy kaikissa kulkijaryhmissä.
Eivätkö narsistit rakastakaan pyöriään enemmän kuin ihmisiä? Onko heillä fyffendaalia ostaa aina uusi pyörä joka törmäilyn jälkeen?
Tuleekohan kuinka monen kohdalla tuo tieraivo siitä, että joutuu valitsemaan pakostakin fillarin kun kaikki moottoriliikenne on tehty Suomessa niin tehokkaaksi ja nimenomaan moniosaiseksi, hautaan asti jatkuvaksi rahastukseksi?
Heh heh. Maantiepyöräilijät ei kylläkään millään hiekka ulkoiluteillä ajele. Ja miksi pitää viljellä tuota termiä "Tour de France" pyöräilijä kun sillä ei ole todellakaan mitään tekemistä asian kanssa. Tätä voisi jo pitää jonkinlaisena kiihottamisena tietyn urheilulajin harrastajia vastaan, mikä on täysin edesvastuutonta ja lisää turhaa vastakkainasettelua. Yksittäinen kahjo tai hullu se on ollut.
Pyörätiet ei ole urheilukilpailuja varten,Jos ne ei ole valvottuja ja suljettu muulta liikenteeltä.
Pysykää Kortsupukuiset pois meidän pyöräteiltä,Tai pitäkää vauhti samassa kuin pääosa kulkijoista.
Muuten menee etupinnojen väliin keppi vauhdissa.
Laissa on porsaanreikä, kun mahdollistetaan jalankulku pyörätiellä. Lain mukaan jalankulkijan tulee toki kulkea pyörätien reunaa, mutta pääosa jalankulkijoista ei joko tiedä tai ei välitä tästä. Paras vaihtoehto turvallisuuden kannalta on, että jalankulku pyörätiellä kielletään yksiselitteisesti. Silloin ei tule tilanteita, joissa pyöräilijä joutuu väistämään pyörätiellä toikkaroivaa typerää jalankulkijaa.
Samalla kannattaa korjata yhdistettyjä kevyenliikenteenväyliä koskeva lainsäädäntö alkuperäiseen muotoon, jossa jalankulkijan tulee käyttää aina väylän vasenta reunaa. Muutos lisää sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden turvallisuutta. Nykyisin jalankulkija saa kulkea kumpaakin reunaa, mikä usein tarkoittaa, että toikkaroidaan holtittomasti siinä keskellä.
Mikä ihmeen tyyli jalankulkijoilla on pyörätiellä kävellessään kävellä keskellä pyörätietä ja varsinkin jos kaksi jalankulkijaa kävelevät pyörätiellä, niin kävellään rinnakkain niin, että tukitaan koko pyörätie.
Jalankulkijat ovat kaikkein hitaimpia liikkujia pyörätiellä ja jalankulkijan paikka on kulkea tien reunassa, ei keskellä tietä.
Sitten valitetaan, että säikähtää, kun pyöräilijä kaahaa niin läheltä ohi.
Jos soitat kelloa, niin kävelijä reagoi niin, että kävelijä saattaa pyörähtää ympäri ja haahuilee vielä keskemmälle tietä.
Kun siinä tilanteessa kävelijän pitää siirtyä välittömästi sille puolelle tietä, jossa tien reuna on lähimpänä.
Ei missään tapauksessa lähteä ylittämään pyörätietä, jos kävelee vasemmalla puolella, niin siirtyy tien yli oikealle puolelle.
Monesti saa todeta, jalankulkijoiden käyttäytymistä:
Kun jalankulkija kävelee oikealla puolella ja siirtyy vasemmalle puolelle johtavalle tielle, niin jalankulkija ei viitsi vilkaista taakse, kun ylittää pyörätien. Jalankulkijan tulee katsoa taakseen, ennen pyörätien ylittämistä, koska on hitain liikkuja ja takaa voi tulla polkupyörä.
Minä katson aina taakse, kun ylitän pyörätien, vaikka ajan pyörällä, koska takana voi olla toinen pyöräilijä, joka saattaa olla juuri siinä vaiheessa lähdössä ohittamaan tai takaa voi tulla skootteri tai mopo.
Kerrankin kaksi kesk-ikäistä henkilö kävelivät pyörätiellä ja toinen pyöri ympäri ja katsoi taaksepäin, jolloin varmasti näki, että takaa on tulossa pyöräilijä ja olettaisi, että siinä tilanteessa siirtyy reunemmalle, mutta mitä vielä, ei aikonutkaan siirtyä, vaan kävellä laahusti samaan malliin keskellä tietä.
Kävelijät näemmä vain kääntävät päätään, mutta eivät huomioi pyöräilijää. Hiljensin hieman vaihtia, mutta ajoin hyvin läheltä ohi, että vähän säikähti kävelijä. Pitääkö niitä pyöräitien tukkivia kävelijöitä jatkossa aina vähän säikäyttää, jolleivät siirry tien reunaan, kun soittaa pyörän soittokelloa.
Eihän jalkakäytävälläkään saa pyöräillä, joten sama laki pitäisi olla pyörätielläkin, ettei pyörätiellä saa kävellä.
Kävelijät pysykööt jalkakäytävillä, eikä tulla sinne pyörätielle kävelemään, kun ei osata edes sääntöjen mukaan kävellä, kävellään yleensä keskellä pyörätietä, kuin siellä ei ketään muita liikkuisikaan.
Jalankulkijoiden on aivan turha valittaa jos pyöräilijä ajaa kovaa pyörätiellä ja häiritsee jalankulkijaa.
Pyörätiet on pyöräilijöitä varten ja pyörätiellä saa ajaa pyörällä niin kovaa, kuin pyörällä pääsee.
Vanha kunnon runkopumppu on hyvä apu kateellisia, hyökkäileviä jalankulkijoita vastaan. Pari hyvin tähdättyä napakkaa iskua taltuttaa kyllä agressiivisesti käyttäytyvän, holtittamasti etenevän jalankulkijan. Oppii kyllä viimeistään muutaman käsittelyn jälkeen kulkemaan siellä missä kuuluu, eikä keskellä väylää.
"”Jalkani ehkä käväisi pyörätien puolella”, hän kertoo."
Eli kyseessä on todellisuudessa joku ääliö, joka poukkoilee bussista noustuaan holtittomasti pyörätiellä. Pyöräilijältä todennäköisesti suojausrefleksi, eikä suinkaan lyönti.
Täytyy myös muistaa että koko tarina saattaa olla täysin keksitty ja tarkoitushakuinen. Rikosilmoitusta siitä ei tehty.
Muistetaan myös että, törttöilijöitä löytyy myös jalankulkijoista.
Törttöilijöitä on juuri jalankulkijoissa ja erityisesti koiran ulkoiluttajissa. Heistä vähemmistö osaa liikennesäännöt tai välittää niistä.
Kolme km pyöräillen kauppakeskukseen on oltava kokoajan varppeilla ihmisten liikennekäyttäytymiseen.Lapset kun tulevat hyppään pyörän kyydistä vallan pois.Miehet ovat rohkeita kun luikkivat lujaa kilpapyörillään,näyttää että autotkin joutuvat niitä väistämään.Monet miespyöräilijöistä ovat liian itsevarmoja.
Amsterdamissa kaikki pyöräilijät ajavat lujaa ja aina pyörätien puolella, jolloin jalankulkijoiden ei tee mieli kulkea pyörätien puolella. Reipas ajonopeus ja suuri pyörien määrä pitää kyllä jalankulkijat omalla puolellaan.
Voi hyvänen aika kuitennii. Suomessa on niin vähän liikkujia pyöräteillä, että luulis nyt hyväihme mahtuvan. Mutta ne, jotka ovat pöljiä, niin ovat kyllä sitten tosipöljiä. Jos ja kun siinä pyörä-ja jalankulkutiellä "seurustelee" pari, kolme helevetin leveeperseistä ämmää koirineen, pentuineen, kännyköineen, niin sehän on heille aivan uutta ja ihmeellistä, että siinä nyt vaan sattuu olemaan muitakin kulkijoita, hyvä ihme. Eikö sitä pikkusen voi sitä persettään siirtää ja ajatella että muillakin liikkujilla on käyttöoikeus samaan väylään? Se on vain ja pelkästään heitä varten tehty ja keksitty. Niin kai ne ajattelee.