Auton akun latauksesta

Karkeasti noihin jännitearvoihin voi luottaa.
Virta pienenee akun varautuessa siksi, että kun laturi tuuppaa vakiojännitettä ja akun jännite nousee, jännite-ero, joka ajaa virtaa, pienenee. Sellainenkin nyrkkisääntö on, että jos latausvirta ei vuorokauden latauksenkaan jälkeen laske alle 1,5 A:n, akku alkaa olla kohta finaalissa.

Ei se riitäkään. Varautumisessa on jokin hyötysuhde, joka on ykköstä pienempi. Eikä akun ampeerituntimäärästäkään voi vetää noin yksioikoisia laskelmia. Se määritellään tietyllä virralla, joka on huomattavasti starttausvirtaa pienempi. Voit ehkä saada 100 Ah:n akusta suunnilleen 100 h 1 A:n virtaa, mutta et varmasti saa sataa ampeeria tunnin ajan.

Nyt kyllä sekoilet. Lyijyakusta puhuttaessa on muistettava se tosiasia, että yhden kennon jännite on 2 voltin luokkaa. Kytkemällä näitä rinnakkain saadaan erilaisia käyttöjänniteitä esim. 3 kennoa x 2 V = 6 Volttia, 6 kennoa x 2 V = 12 Volttia jne.

Akun napajännitettä ja laturin ulostulojännitettä ei pidä sekottaa toisiinsa. Lyijyakkua voidaan yliladata eli se happoliuos alkaa tuottaa vetyä ja sitten se lämpötila nousee. Akun todellinen lataustila mitataan siitä happoliuoksen ominaispainosta. Liian alhaisen happoliuoksen ominaispainon takia akku voi myös jäätyä eli se happoliuos tulee kiinteäksi ja tällöin akku ei kykene antamaan riittävästi virtaa. (toki kaikilla akuilla on omanlainen pieni "vuotovirtahäviö" jossa lataus purkautuu itsestään ajan kanssa)

Akun toiminta edellyttää sitä, että varautuneet ionit kykenevät virtaamaan happoliuoksessa akun navasta toiseen. Latausjännitteen on oltava aina suurempi kuin akun napajännite. (tämä tulee akun sisäisestä vastuksesta jota ei tässä pysty yksityiskohtaisesti kertomaan)

Laturin säätimen tarkoituksena on rajoittaa latausjännitettä ja latausvirtaa. Tuo 30 voltin jännite tuntuu kovin suurelta, ehkä kuorma-autoissa joissa on 24 V järjestelmä se voi ollakin. Mutta henkilöauton 12 V järjestelmässä se on aivan liian korkea lukema. Säädin on varmasti viallinen.

Laturimen säädintä epäilinkin syylliseksi. Mutta reilua 30 volttia se jännitemittari todellakin näytti. Mittasin jännitteen akun navoista siis auton virran ollessa suljettuna. Mainittakoon että akku kihisi jo aika mukavasti, ja sekä akku että laturi lähtivät välittömästi vaihtoon silloin.

EU kieltää kaiken järkevän. Pian saunominenkin on kiellettyä paitsi silloin kun sauna liittyy keski-eurooppalaiseen ilotaloon (bordelliin).
EU ei vie tätä iloa pois saksalaisilta ja itävaltalaisilta.

Keski-Euroopassa matkailleena tiedän moneen "sauna" kilven taakse liittyvän bordellipalveluita.

Niistä ei voikaan mitata ominaispainoa. Ne ovat rakennettu "kertakäyttöiseksi" , kun toimintakyky latauksessa ja purkauksessa heikkenee tai tulee mahdottomaksi akku on yksinkertaisesti vaihdettava uuteen.
Ideana on akun elämän pituus "elinkaari" malli ajatteluna.

Näillä akuilla on omanlainen elinkaari. Eihän nykyisille lyijyakuille muutenkaan tehdä sähkökemiallista elvytystä. Tämä akun elvytysprosessi on neuvottu ainakin vanhemmissa akkukirjoissa. Joskus aiemmin akkuhuolloissa jopa vaihdettiin yksittäisiä viallisia akkulevyjä kennoissa, nykyään ei näitä toimia enää tehdä.

Akuilla on nyt oma elinkaarensa, korjauksia ja suuria huoltoja ei edes tehdä. Tämä johtuu ositain osaamisen puutteesta, nykyään akkuja vaan myydään ei korjat eikä huolleta.
Eikä uusimpia lyijyakkuja voikaan korjata kotikonstein, koska akkulevyissä on sellaisia materiaaleja kuin antimonia ja kalsiumia. Uusissa akuissa ei juuri enää tavata puhtaita "lyijyoksidilevyjä". Ja se rikkihapon kanssa työskentelykin on hankalaa.
Kalsium-lyijyakkuihin ei aina voi edes lisätä tislatua vettäkään koska huoltoaukkoja ei ole. Viallinen akku on vaihdettava uuteen, muuta ei voi tehdä.