tiedän kyllä siis että sarjassa lasketaan yhteen jne. mut osaisiko joku kertoa, miten tämä kuuluu ratkaista ??
1,0 µF:n ja 2,0 µF:n kondensaattorit on kytketty sarjaan ja samoin 3,0 µF:n ja
4,0 µF:n kondensaattorit. Nämä saadut yhdistelmät kytketään rinnan.
a) Määritä koko systeemin kapasitanssi.
b) Kuinka suureen jännitteeseen systeemi
voidaan kytkeä, kun jokaisen kondensaattorin läpilyöntikestävyys on 500 V?
1,0 µF:n ja 2,0 µF:n kondensaattorit on kytketty sarjaan ja samoin 3,0 µF:n ja
4,0 µF:n kondensaattorit. Nämä saadut yhdistelmät kytketään rinnan.
a) Määritä koko systeemin kapasitanssi.
b) Kuinka suureen jännitteeseen systeemi
voidaan kytkeä, kun jokaisen kondensaattorin läpilyöntikestävyys on 500 V?
Vastaukset 4
Vanhimmat
unohtu vielä
c) mikä on piirin resonanssitaajuus
Laske ensin kummankin haaran kapasitanssi. Kapasitanssien sarjaankytkennässä lasketaan käänteisarvojen (1/C) summa ja otetaan summasta käänteisarvo (samoin kuin konduktanssien summa, konduktanssi on resistanssin käänteisarvo)
C = 1 / (1/C1 1/C2)
Laske haarojen summa normaalisti yhteenlaskulla.
Kummatkin haarat muodostavat jännitteenjaon. Kondensaattorin yli on samassa suhteessa jännite, kuin sen reaktanssi on suhteessa haaran kokonaisreaktanssiin
Uc = Xc/Xsumma * U
Tuosta voi päätellä että koska reaktassi on kääntäen verrannollinen kapasitanssiin
Uc = (1/C) / (1/Csumma) * U => U = 500 V / {(1/C) / (1/Csumma)}
Xsumma ja Csumma on kyseisen haaran kokonaisreaktanssi ja -kapasitanssi.
Resonanssitaajuutta ei ole (laskettavissa) koska ei ole (tiedossa) induktanssia.
Jospa tuo resonanssitaajuuden kysyminen oli kompa.
Niinpä, kun ei ole kysymys resonanssipiiristä.
Ihmetyttää tällaiset aloitukset.
Eikö ole hedelmällisempää lukea se sähköopin kirja aihetta käsittelevästä kohdasta?
Kyse kuitenkin on aivan alkeista.