Kannabiksella on todennäköinen yhteys psykooseihin. Asiantuntijan mukaan riskistä tiedottaminen on parempi vaihtoehto kuin odottaa täyttä varmuutta.
MIKKO PULLIAINEN
Kolmekymmentä vuotta sitten eurooppalaiset psykiatrit kohtasivat uuden potilasryhmän: harhoista kärsivät perusterveet teini-ikäiset. Ilmiö oli suuri mysteeri, sillä kyseessä olivat niinsanotut kunnon nuoret ilman altistavia taustatekijöitä.
”Perheet ja ystävät pohtivat usein, johtuiko sairaus kannabiksenpoltosta”, muistelee psykiatri Robin Murray esseessään Appraising the Risks of Reefer Madness vuonna 2015.
”Me vakuutimme kannabiksen olevan turvallinen huume.”
Vakuutteluiden aika on ohi. Yhdeksi maailman johtavista psykoositutkijoista noussut professori, sir Robin Murray on nyt osa sitä kasvavaa tutkijoiden joukkoa, joiden mukaan aika on kypsä kertoa kannabiksen ja psykoosin yhteydestä tarvittaessa jopa globaaleilla tiedotuskampanjoilla.
Huhtikuun Biological Psychiatry -julkaisussa Murray kirjoittaa, että todistusaineistoa vaarasta on nyt tarpeeksi, ja sairauksien ehkäisy on tehokkaampaa kuin niiden hoito.
Psykoosin lisääntynyt riski näyttää liittyvän erityisesti teini-iässä aloitettuun runsaaseen käyttöön.
Kansainvälisten arvioiden mukaan psykooseista voitaisiin estää 8–24 prosenttia jo kannabiksen liikakäyttöön puuttumalla.
Asiasta kertoi ensimmäisenä brittilehti The Guardian.
Tarkka tilastointi ja syy-yhteyden vedenpitävä osoittaminen on kuitenkin vaikeaa.
– Kannabikseen liittyvä psykoosi näyttää aivan samanlaiselta kuin muutkin psykoosit, aivan samoin kun tupakoitsijan sydänkohtaus ja tupakoimattoman henkilön sydänkohtaus muistuttavat toisiaan. Kyse on riskistä, Murray kertoo Lännen Medialle.
Hän kannattaa kannabiksen dekriminalisointia, mutta laillistamisen vaikutuksia pitäisi hänen mielestään vielä pohtia.
– Jos kannabis laillistettaisiin samalla tavalla kuin alkoholi ja tupakka, niin suuryhtiöt pääsisivät edistämään liikakäyttöä.
Kannabis tunnetaan myös Suomen psykiatrisen erikoissairaanhoidon puolella, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari .
– Kyllähän siellä näkyy, että on enemmän nuoria ihmisiä, jotka ovat käyttäneet runsaasti kannabista.
Suvisaaren mukaan psykoosi on tyypillinen kansantauti, eli sen perimä on monimutkainen, eikä sairastumisalttiutta voi selittää yksittäisten geenien perusteella.
– Kansainvälisessä tutkimuksessa kyllä ajatellaan, että runsas kannabiksen käyttö etenkin teini-iässä olisi ihan itsenäinen psykoosien riskitekijä.
THL:n mukaan Suomessa väestöstä noin 3,5 prosenttia sairastuu psykoosiin jossakin elämänsä vaiheessa. Nykyisestä 5,5 miljoonasta suomalaisesta sen kokee vajaat 200 000 henkeä. Runsas kannabiksen käyttö nuoruusiässä kaksinkertaistaa psykoosiin sairastumisen riskin.
Kansanterveydellisesti ongelma on suuri siksikin, että sairaus koskettaa voimakkaasti myös potilaan lähipiiriä, kertoo Helsingin pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskuksen ylilääkäri Jussi Niemi-Pynttäri .
– Esimerkiksi sairastuneen perheenjäsenten masennusriski on merkittävästi suurempi. Psykoosi on aivan valtava inhimillinen tragedia. Sillä on myös valtava kustannusvaikutus työkyvyn menettämisen vuoksi, Niemi-Pynttäri perustelee.
Hänen mukaansa asiasta kannattaisi puhua, sillä yhteiskunnan asenteet muuttuvat hitaasti.
– Tupakan vaarallisuudesta on yritetty puhua kymmeniä vuosia. Vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana viesti on alkanut mennä perille. 1970-luvulla suuri osa ihmisistä sanoi tuntevansa jonkun ikänsä ilman ongelmia polttaneen vaarin, eikä asiaa otettu todesta.
Kannabis saattaa myös laukaista psykoosin aiemmin kuin se muuten olisi puhjennut. Lisäksi sen vaikutus on petollinen.
– Mikäli skitsofreniasta kärsivä ihminen polttaa kannabista, välitön vaikutus saattaa lievittää ahdistusta, mutta kahden-kolmen tunnin viiveellä aistiharhat lisääntyvät, Niemi-Pynttäri kertoo.
MIKKO PULLIAINEN
Kolmekymmentä vuotta sitten eurooppalaiset psykiatrit kohtasivat uuden potilasryhmän: harhoista kärsivät perusterveet teini-ikäiset. Ilmiö oli suuri mysteeri, sillä kyseessä olivat niinsanotut kunnon nuoret ilman altistavia taustatekijöitä.
”Perheet ja ystävät pohtivat usein, johtuiko sairaus kannabiksenpoltosta”, muistelee psykiatri Robin Murray esseessään Appraising the Risks of Reefer Madness vuonna 2015.
”Me vakuutimme kannabiksen olevan turvallinen huume.”
Vakuutteluiden aika on ohi. Yhdeksi maailman johtavista psykoositutkijoista noussut professori, sir Robin Murray on nyt osa sitä kasvavaa tutkijoiden joukkoa, joiden mukaan aika on kypsä kertoa kannabiksen ja psykoosin yhteydestä tarvittaessa jopa globaaleilla tiedotuskampanjoilla.
Huhtikuun Biological Psychiatry -julkaisussa Murray kirjoittaa, että todistusaineistoa vaarasta on nyt tarpeeksi, ja sairauksien ehkäisy on tehokkaampaa kuin niiden hoito.
Psykoosin lisääntynyt riski näyttää liittyvän erityisesti teini-iässä aloitettuun runsaaseen käyttöön.
Kansainvälisten arvioiden mukaan psykooseista voitaisiin estää 8–24 prosenttia jo kannabiksen liikakäyttöön puuttumalla.
Asiasta kertoi ensimmäisenä brittilehti The Guardian.
Tarkka tilastointi ja syy-yhteyden vedenpitävä osoittaminen on kuitenkin vaikeaa.
– Kannabikseen liittyvä psykoosi näyttää aivan samanlaiselta kuin muutkin psykoosit, aivan samoin kun tupakoitsijan sydänkohtaus ja tupakoimattoman henkilön sydänkohtaus muistuttavat toisiaan. Kyse on riskistä, Murray kertoo Lännen Medialle.
Hän kannattaa kannabiksen dekriminalisointia, mutta laillistamisen vaikutuksia pitäisi hänen mielestään vielä pohtia.
– Jos kannabis laillistettaisiin samalla tavalla kuin alkoholi ja tupakka, niin suuryhtiöt pääsisivät edistämään liikakäyttöä.
Kannabis tunnetaan myös Suomen psykiatrisen erikoissairaanhoidon puolella, kertoo THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari .
– Kyllähän siellä näkyy, että on enemmän nuoria ihmisiä, jotka ovat käyttäneet runsaasti kannabista.
Suvisaaren mukaan psykoosi on tyypillinen kansantauti, eli sen perimä on monimutkainen, eikä sairastumisalttiutta voi selittää yksittäisten geenien perusteella.
– Kansainvälisessä tutkimuksessa kyllä ajatellaan, että runsas kannabiksen käyttö etenkin teini-iässä olisi ihan itsenäinen psykoosien riskitekijä.
THL:n mukaan Suomessa väestöstä noin 3,5 prosenttia sairastuu psykoosiin jossakin elämänsä vaiheessa. Nykyisestä 5,5 miljoonasta suomalaisesta sen kokee vajaat 200 000 henkeä. Runsas kannabiksen käyttö nuoruusiässä kaksinkertaistaa psykoosiin sairastumisen riskin.
Kansanterveydellisesti ongelma on suuri siksikin, että sairaus koskettaa voimakkaasti myös potilaan lähipiiriä, kertoo Helsingin pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskuksen ylilääkäri Jussi Niemi-Pynttäri .
– Esimerkiksi sairastuneen perheenjäsenten masennusriski on merkittävästi suurempi. Psykoosi on aivan valtava inhimillinen tragedia. Sillä on myös valtava kustannusvaikutus työkyvyn menettämisen vuoksi, Niemi-Pynttäri perustelee.
Hänen mukaansa asiasta kannattaisi puhua, sillä yhteiskunnan asenteet muuttuvat hitaasti.
– Tupakan vaarallisuudesta on yritetty puhua kymmeniä vuosia. Vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana viesti on alkanut mennä perille. 1970-luvulla suuri osa ihmisistä sanoi tuntevansa jonkun ikänsä ilman ongelmia polttaneen vaarin, eikä asiaa otettu todesta.
Kannabis saattaa myös laukaista psykoosin aiemmin kuin se muuten olisi puhjennut. Lisäksi sen vaikutus on petollinen.
– Mikäli skitsofreniasta kärsivä ihminen polttaa kannabista, välitön vaikutus saattaa lievittää ahdistusta, mutta kahden-kolmen tunnin viiveellä aistiharhat lisääntyvät, Niemi-Pynttäri kertoo.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholipsykoosin sairastaneiden kuolleisuus oli 20-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna, THL tiedottaa. Tutkimuksen mukaan kuolleisuus oli huomattavasti korkeampi, 12-kertainen, verrattuna myös niihin alkoholiriippuvuudesta kärsiviin, joille ei koskaan ollut kehittynyt alkoholipsykoosia. Tutkimuksen kahdeksan vuoden seuranta-aikana alkoholipsykoosin sairastaneista oli kuollut 37 prosenttia.
Alkoholipsykoosilla tarkoitetaan runsaan alkoholinkäytön laukaisemia aistiharhoja, harhaluuloja ja sekavuutta, jotka kestävät muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Alkoholipsykoosin yleisyyttä selvitettiin Psykoosit Suomessa -tutkimuksessa, joka on osa laajaa Terveys 2000-väestötutkimusta.
Lähes kaksi prosenttia 45–54-vuotiaista miehistä on sairastanut alkoholipsykoosin. Se on selvästi yleisempi miehillä kuin naisilla. Koko väestöstä alkoholipsykoosin on tutkimuksen mukaan sairastanut noin puoli prosenttia. Alkoholipsykoosin taustalla on usein jo nuorena alkanut alkoholin väärinkäyttö tai alkoholiriippuvuus. Alkoholipsykoosiin liittyy yleensä vakava päihdeongelma, vaikka itse psykoositilasta usein toivutaankin muutaman viikon kuluessa. Alkoholipsykoosin sairastaneilla on runsaasti fyysisiä terveysongelmia, jotka useimmiten ovat seurausta runsaasta alkoholinkäytöstä.
Tuore tutkimus on ensimmäinen väestötason selvitys alkoholipsykooseista Suomessa. Tutkimus julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa British Journal of Psychiatry -lehdessä.
Alkoholipsykoosilla eli juoppohulluudella viitataan delirium tremens -oireyhtymään, joka voi kehittyä jopa vain kolmen päivän alkoholinkäytön jälkeen. Yleensä se ilmaantuu alkoholinkäytön lopettamista tai vähentämistä seuraavina päivinä. Tila on vakava ja edellyttää sairaalahoitoa.
JAUHAT PASKAA TIETÄMÄTÖN TOLLO
Paljon enemmän tulisi olla huoli alkoholin vaikutuksista. On pelkkää prokakandaa ja tietämättömyyttä syyttää kannabista kaikesta. Katsoppa tilastoja: Suomessa kuolee alkoholin käytön seurauksena yli 3000 ihmistä vuodessa ja valtio saa alkoholin myynnistä 1,4 miljardia vuodessa, mutta haittojen hoitoon kuluu 4,5 miljardia.
Kuinka monta tappoa ja muuta väkivallan tekoa alkoholi aiheuttaa, montako perhehelvettiä? Päivittäin saa lehdistä lukea mitä pahaa on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena.
Tuo se pääsi pensaasta ja avarra maailmankatsomustasi, hae tosiasiat esiin. Kannabiksen polttoon ei ole koskaan kukaan kuollut ja tilastojen valossa se on kaikista vähähaittaisin huume. Alkoholi on kaikissa mittareissa kaikista pahin huume ja se tulisi lailla kieltää.
Olet yhtä fossiili kuin vanhanpolven metsästäjäsukupolvi, kanahaukka on kaiken pahan alku ja juuri. Ne on tapettava sukupuuttoon ja saatava tapporaha kylkeen.
Lahtelaismies joutui sairaalaan vaarallisen rajuista seksileikeistä - syyttäjä vaatii naiselle vankeutta
Perjantai 29.4.2016 klo 11.04
Kolmen promillen humalassa ollut mies joutui sairaalaan seksileikkien seurauksena. Syyttäjä hakee nyt hovioikeudesta linjausta.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi seksileikkien seurauksena nostetut syytteet.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus hylkäsi seksileikkien seurauksena nostetut syytteet. (ESKO TUOVINEN)
Juttu koskee lahtelaista pariskuntaa, jossa nainen pisteli aktin aikana miesystäväänsä veitsellä lisänautinnon saamiseksi.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus käsitteli viikko sitten juttua, jossa syyttäjä vaati naiselle rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä. Nainen oli aiheuttanut veitsellä miehen olkavarteen ja rintaan keuhkojen kohdalle parin sentin syvyisiä, sairaalahoitoa vaatineita haavoja.
Käräjäkäsittelyssä syyte meni nurin, kun seksiaktin osapuolet kertoivat, että veitsellä pistelyllä haetaan lisänautintoa yhteisellä sopimuksella.
Oikeudessa törkeästä pahoinpitelystä syytetty nainen ei muistanut tapahtumasta mitään. Molemmat olivat olleet seksileikin aikana humalassa. Miehen promillemääräksi oli mitattu yli 3 promillea.
Tapaus sattui naisen asunnolla tämän vuoden tammikuussa. Nainen soitti hätäkeskuksesta apua paikalle.
Syyttäjä vaati 60-luvulla syntyneelle naiselle törkeästä pahoinpitelystä yli kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.
Naisella on entisestä tuomiosta jäljellä jäännösrangaistusta, jota syyttäjä vaati myös täytäntöön pantavaksi.
Mies ei vaatinut naiselle rangaistusta. Oikeudessa mies kertoi veitsipistelyn tuomasta lisänautinnosta.
Syyttäjä vie käräjillä nurin menneen jutun hovioikeuteen ja hakee linjausta sille kuinka rajuihin tekoihin voi antaa suostumuksen.
RISTO LASILAUhri kuoli yhteen nyrkin iskuun - 2,8 promillen humalassa olleelle lyöjälle ehdollinen tuomio
Torstai 28.4.2016 klo 06.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 25-vuotiaan miehen vuoden ja viiden kuukauden ehdolliseen tuomioon törkeästä kuolemantuottamuksesta ja pahoinpitelystä.
Tapaus sattui heinäkuussa 2015 Turussa, kun 25-vuotias mies löi toista miestä nyrkillä kasvoihin. Uhri kaatui lyönnin seurauksena selälleen maahan asfalttiin ja löi takaraivonsa tien pintaan.
Lyöjä oli tekoaikaan 2,8 promillen humalassa.
Lisää viinaa kansalle.
Kannbis on vaarallinen huume
Onhan niitä pari esimerkki tapausta tälläkin kylällä joilla aivot menneet pilalle ja silti uskovat että se on terveellistä
Ajatella,pitävät sitä terveellisenä,vaikka aivot on mennyt vihreäksi kaaleksi
sepä ei juuri pellolaiselle menetystä tiijä
tullee sykoosi pelholaisille
Olikhaan se kyvääri mies joka muuanvuosi sitten heilu pellossa mukana siinä aivojen mentys hommassa kun ei näy enään kylillä??
Eiköhä kohta taas pamahtaa,sellaiset merkit ilmassa,ollaan oltu partioimassa tässä ampumaradan piilokämpällä josta on hyvä tarkkailla toimintaa,ei muuta taphtumaa,audi vaan oli ojaan ajettu talvella.Partio vaihtuu klo 19.tämän kylän nuoriso alkaa katteleen tilannetta ja tietää salapaikat,hyä ei ole sitä haukkuja koiraa enääm
eikö omassa elämässä tapahdu mitään kun joudat toisten elämää kyttäämään..se se vasta sairasta toimintaa on..ei kannate kajota sellaiseen mikä ei sinulle kuulu..onko jännä olo
poiki rikosilmoituksen. kiitos ip:stä
pellolaiset syntymätötsyissään