Olen yrittänyt laskea tätä itse, mutta nyt on pakko pyytää viisaammilta neuvoja!
"Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on 5730 vuotta. Kuinka paljon 30 mg:sta tätä hiili-isotooppia on jäljellä 34380 vuoden kuluttua?"
Oikea vastaus on 0,47mg, mutta en pääse oikeaan lopputulokseen.
"Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on 5730 vuotta. Kuinka paljon 30 mg:sta tätä hiili-isotooppia on jäljellä 34380 vuoden kuluttua?"
Oikea vastaus on 0,47mg, mutta en pääse oikeaan lopputulokseen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
0.5 **(34380 / 5730 ) * 30 = 0.46875
Voi tietysti mennä sen e-kaavankin kautta, mutta silloin puoliintumisaika pitää muuttaa hajoamisvakioksi.
Taas meni väärin. Aloittaja kysyy "Kuinka monta isotooppia" ?
Aloittaja ei edes ymmärrä perustietojakaan. Protoniluku atomin ytimessä määrittää alkuaineen jaksollisessa järjestelmässä. Neutroniluku atomin ytimessä määrittää isotoopin. Neutroniluku ei voi olla mielivaltainen luku.
Ja tästä johtuu se, että eri isotoopeilla voi olla varsin erilainen radioaktiivisen hajoamisen puoliintumisaika koska ne ovat epästabiileja (sekunnin murto-osista miljardeihin vuosiin) .
Ja toiset isotoopit voivat olla varsin stabiileja eli pysyviä. Näissä ei tapahdu radioaktiivista hajoamista. Tietysti nämäkin voivat hajota fissioprosesssissa.
Radioaktiivinen hajoaminen tapahtuu epästabiileissa isotoopeissa spontaanina alfa-, beta- ja gammasäteilynä. Lopputuloksena stabiili, pysyvä, isotooppi.
Kaikkien alkuaineiden isotooppeja ei edes tunneta. Osa isotoopeista voi olla niin lyhytikäisiä epästabiileja, että hajoavat heti toiseksi, että tulee mittausteknisiä tunnistusvaikeuksia. (esim. sekunnin miljoonasosia)
Eli kysymykseen KUINKA MONTA isotooppia on, ei voi antaa yhtä vastausta. Kannattaa katsoa tuoreimpia isotooppitaulukoita.
Hiili-isotoopin puoliintumisnopeus eli liity kysymykseen "kuinka monta".
Kuinka monta kolikkoa sinulla on lompakossasi? Emme me voi sitä tietää, kun emme tunne sinun tuhlausnopeutta. Pihi voi olla tuhlaamatta, tuhlari tuhlaa kaikki yhdellä kertaa ja jää vielä velkaakin ja harkitseva voi katsoa mihin omat kolikot riittää.
Pitää ymmärtää mitä "kuinka monta" kysymys merkitsee.
Taas meni väärin itselläsi. Aloittaja kysyi: "Kuinka paljon 30 mg:sta tätä hiili-isotooppia on jäljellä 34380 vuoden kuluttua?"
Sinä taas et näköjään lue ketjun otsikoita. Otsikko oli "Kuinka monta isotooppia".
On aika turhaa ryhtyä selvittelemään hiili-isotoopin puoliintúmisaika laskelmia kun kysyjällä ei ole hallussa edes fysiikan alkeistiedot.
1. ensin pitää tietä mitä isotoopit ovat
2. sitten pitää tietää mitä se radiokatiivinen hajoaminen on
3. tämän jälkeen voiksin ryhtyä tarkempiin tehtäväanalyyseihin
Ja ennenkuin edes aloitetaan radiohiilitutkimukset on VARMISTETTAVA se, että näyte ei ole kontaminoitunut. Kontaminoituneen näytteen tutkimuksesta voisaa tehdä vääriä päätelmiä.
Kysyjän tieto oli: "Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on 5730 vuotta".
Väärin meni. Isotooppitaulukon mukaan hiilellä on useita istooppeja. Muunumuassa C-11 puoliintumisaika on 20.38 minuuttia ja C-15 puoliintumisaika on 2.45 sekuntia.
C-14 puoliintumisaika ontosiaankin tuo 5730 vuotta. C-12 on stabiili.
Fysiikassa ja kemiassa pyritään täsmällisyyteen eli OLISI pitänyt kysyttäessä kysyä nimenomaan C-14 mukaista puoliintumisaikaa. Ja OLISI pitänyt kertoa miten luotettavasti on selvitetty ettei hiilinäyte ole kontaminoitunut löytöpaikalla tai kuljetuksessa laboratorioon. Suhteellisen kallista tutkimusta (mittausta) ei kannata tehdä huonosta näytteestä. Mittauksen ja laskennan hyötyarvo ei ole kovin korkea tutkimukselle.
Nimenomaan fossiilien radiohiili C-14 ajoituksessa pitää huolehtia näytteen kelvollisuudesta. Tässä tutkijat voivat tehdä huonoa epäammattimaista työtä.
Ei voida olettaa, että kaikki työ on tehty 100 %:n tarkasti parhaalla ammattitaidolla.
Eikä pidä unohtaa tutkimuslaitteistosta syntyviä virhemahdollisuuksia.
Miten hyvin tutkimuslaitteistoa on huollettu ja ylläpidetty.
Tämäkin liittyy mittaustarkkuuden arviointiin käytännön tasolla. Ja yleensäkin mittaustulosten arvioinnissa ei voida luottaa YHTEEN suoritettuun mittaukseen.
Jos näyte on kovin pieni siitä ei voida suorittaa useita mittauksia ja edessä voi olla vaikea luotettavuusarviointi yhdestä mittauksesta.
Tämä ei ole saivartelua vaan jokainen tutkimuslaboratorio ja tutkija vastaa omasta työstään. Mekaaninen tuijoittaminen laskukaavaan ei tässä ole se RATKAISEVA tekijä.
Ydin on mittaustarkkuuden ja tutkittavan näytteen edustavuuden arvioinnissa KOKO tutkimukselle. Jos tämä ei ole kunnossa niin virhepäätelmien tekeminen on lähellä.
Joo, mutta avaajalla oli osuva nimimerkki.
Yleensä kyllä isotoopista C-14 käytetään tuttavallisesti nimitystä "radiohiili".
On se saivartelua. Kyse oli teoreettisesta esimerkistä, ei käytännön mittasuongelmasta.
Lisäksi tiedän Vietnamin sikataloudesta seuraavaa...
Yleensä kyllä. Mutta jos aiotaan olla täsmällisiä niin käytetään tätä C-14 ilmaisua koska hiilellä on muitakin radioaktiivisesti hajoavia isotooppeja. (mm. C-11 ja C-15)
Osaan olla tarkka vielä muutaman ison tuopin jälkeenkin. Ja mittatarkkuuskaan ei häviä muutaman ison tuopin jälkeenkään aivan kokonaan. Kyllä käden koordinaatio vielä löytää isot tuopin pitkän illan kuluessakin.
Meikäläiselle kahdeksan isotooppia illassa on ehdoton maksimi.
Sanoilla röplentäjät iski jälleen. Ja opettavaesta tarinoo nuo suoltoovat!
Eikköön tuo alottaja meinannu kysyä että paljoko isotooppia?
Olisi sitten kysynyt, eikä muuta höperehtinyt.
Jospa tuo ei ossoo suomee kovin hyvin?
Vuan selivisihän se ite tehtävästä mitä tuo ajo takkoo.
Olin kauan sitten enklannin intensiivikurssilla. Opettajan joku isoisoisä tai-äiti oli suomalainen ja siksi hän oli Suomessa opettamassa enklanninkieltä tai paremminkin ameriikkaa.
Hänen mukaansa oikeaa englantia puhuu parisataatuhatta ihmistä Oxfordin kirkon ympäristössä. Honkogissa laitetaan kuulemma englanninkielisiä sanoja perusmuodossa peräkkäin ja varioidaan niitä niin kauan, että vastapuoli ymmärtää.
Osa palstalaisista tuntuu olevan oxfordilaisia, mutta kyllä heidän tulisi suuressa ymmärtäväisyydessään sallia myös honkongilaiset.
Ps. Kyseinen opettaja omaksui suomen kielen melko hyvin puolessa vuodessa. Itse olen tahkonnut enklannin lisäksi ruotsia, saksaa ja jopa vähän venäjää, mutta kun ei tartu niin ei tartu. Kadehdittaa ja harmittaa.
Eiköhän se ole niin että otsikko voi olla mitä vaan, tärkeätä on esittää itse kysymys täsmällisesti. Ja jos todetaan: "Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on 5730 vuotta.", siinä viitataan yksiselitteisesti hiili-14 isotooppiin. Niin että turhat saivartelut voi jättää sikseen.
"jos todetaan: "Radioaktiivisen hiilen puoliintumisaika on 5730 vuotta.", siinä viitataan yksiselitteisesti hiili-14 isotooppiin. Niin että turhat saivartelut voi jättää sikseen."
Jos ja jos..... jossittelua. JOS näyte todetaan kontaminoituneeksi ei mittausta kannata edes suorittaa koska tuloksella ei ole juuri mitään hyötyarvoa.
Laboratoriotyössäkin pitää olla sentään joku tolkku. JOS ei ole varaa maksaa radiohiilitutkimuksia niitä ei kannata edes pyytää suoritettavaksi.
Ja JOS laboratorion henkilökunnalta puuttuu tarvittava osaaminen ei niitä kannata käyttää ko. työhön. (itse en tähän työhön määräisi betonilaboranttia enkä peruskoulun tai lukion kemian tunnilla olevaa opiskeliaa enkä terveyskeskuksen laboratorion henkilöstöä)
Olet tainnut ymmärtää asian aivan väärin. Aloittajan tarkoituksena on vain laskea teoreettinen lasku. Kyseessä ei ole laborantti joka todellisuudessa tekee noita hiilimäärityksiä. Ja eiköhän noille laboratoriotoiminnoille löydy sopivampi keskustelupalsta.
Tätä samaa yksinkertaisten laskutehtävien vääntelyä ja kääntelyä täällä tapahtuu eri palstoilla aika lailla. Joskus jutut vieraantuvat ihan täysin pois aiheesta.
Merkillistä on, että tästäkin esimerkistä jotkut ovat vaivautuneet kirjoittamaan pitkän sepustuksen joka ei mitenkään vastaa alkuperäiseen kysymykseen. Jos olisi vain lyhyt herja sen voisi ymmärtää pelkkänä viisasteluna mutta kun joku näkee niinkin paljon vaivaa tällaisiin sepustuksiin kuin mitä usein näillä palstoilla näkyy niin kaipa sellainen kirjoittaja on jopa ihan tosissaan!
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Voi pyhä yksinkertaisuus!
Tieteessä ei riitä yksi mittaus. Jokainen vähänkin tiedettä tajuava ymmärtää, että tutkimuksissa tarvitaan useampia mittaukisia.
"Yhden mittauksen" tekniikkaan sisältyy virhe mahdollisuus. Tiede arvostaa toistettavissa olevia havintoja ja koesarjoja.
Kouluteoreetikko ei voi ymmärtää käytännön työhön liittyviä ongelmia. Käytännön työssä pitää huomioida myös mahdollisten laiterikkojen aiheuttamat väärät mittausarvot.
Tosi on edelleen se, että jokaiseen tutkittavaan näytteeseen voi sisältyä virheen tuottaaisen mahdollisuus. Jokainen näyte on arvioitava sen mukaan edustaako se todella tutkittavaa "hyöty" arvoa. Väärät mittausarvot eivät kerro oikeastaan mitään.
Tilastollisissa tutkimuksissa pyritään eliminoimaan pois virhetekijät. Ongelmaksi voi tulla liian suuri hajonta ja päättely voi mennä aivan pieleen. Yksi mittausarvo ei todellakaan riitä.
Mitäpä tästä kukaan välittää kunhan saamme jänniä unelma teorioita.
Voi pyhä Sylvi. Kyseessä on teoreettinen laskutehtävä, ei tiedettä eikä labrakoe. Laskutehtäviä tehdään koulussa, jotta saataisiin harjoitusta ilmiön laskemiseen ja samalla alettaisiin ymmärtää ilmiötä. Yleensä tehtävänannossa ongelmaa vielä yksinkertaistetaan. Jos Kallella on viisi omenaa ja hän antaa Villelle niistä kaksi, niin ei tarvitse tietää omenalajiketta voidakseen laskea, että Kallelle itselleen jää kolme omenaa.
Sinulla taitaa viirata melko pahasti.
Mitä mittauksiin tulee, olet siinäkin väärässä. Tieteessä riittää yksikin mittaus, jos mittausjärjestely on riittävän huolellinen ja teoria tukee tulosta. Useimpien ilmiöiden osalta mittaus voidaan kuitenkin toistaa ja niitä toistetaankin rutiininomaisesti. Vasta kun törmätään anomaliaan, aletaan etsimään mittausjärjestelmästä virhettä tai ulkoista tekijää, jonka takia mittaus poikkeaa oletetusta.
Esimerkiksi nuoren maan kreationistit tarttuvat vain anomalioihin ja ohittavat tuhat odotetun arvon antavaa mittausta. UFO-hörhöt taas riehaantuvat jokaisesta uutisesta, jossa puhutaan valonnopeuden ylittämisestä, vaikka ne kaikki ovat aina osoittautuneet ankoiksi.
"Kuinka monta isotooppia
Olen yrittänyt laskea tätä itse, mutta nyt on pakko pyytää viisaammilta neuvoja!"
Koko aloitus on täysin pielessä, koska :
1. ensin kysytään "kuinka monta isotooppia ?" ja sitten yhtäkkiä siirrytäänkin
2. Radiohiilen eli C-14 puoliintumisajan laskemiseen?
Nämä molemmat ovat aivan eri kysymyksiä, ensin kysytään kuinka monta isoooppia (voi olla tai tunnetaan) ?
Ja sitten ollaankin yhden tunnetus isotoopin C-14 laskutehtävän kimpussa?
Tämmöisiä nämä teoreettiset sekavat koulutehtävät voivat olla. Ei edes osata muotoilla kysymyksiä riitävän selkeiksi eli johdonmukaisiksi.
Koulutehtävien tarkoituksena pitäisi olla myös logiikan kehittäminen oppilaiden päihin. Kun looginen ajattleu herää opikselijän päässä niin ne annetut tehtävätkin on helpomin ratkaistavissa. Miksi tehtävään pitää liittää sellaista MIKÄ ei siihen edes kuulu.
Radiohiilen C-14 laskentaan ei liity lainkaan "kuinka monta isotoopia" voi olla olemassa tai kuinka monta niistä tunnetaan.
Kas kun tehtävään ei liitetty: kuinka vanha aloittaja on? Tai kuinka vanha Kekkonen oli kuollessaan?
Annettujen tehtävien rajaukset on oltava loogisia mikäli aiotaan opetustyössä kehittää oppilaiden taitoja. Sekavat tehtävät ei ainakaan tässä ole avuksi.
Lopuksi kysynkin:
Kuinka monta kertaa laskit tuon tehtävän väärin ennenkuin sait oikean laskutuloksen?
Kehtaatko ilmoittaa väärin tehtyjen suoritusten lukumäärän?
Eiköhän alkuperäisessä tehtävässä ole lukenut "kuinka monta milligrammaa hiili 14 isotooppia..." Taisi kysyjä vaan oikaista otsikossaan. Tuskin yhdessäkään oppikirjassa ihan tuon luokan virhettä on.
Eiköhän logiikka heitä nikillä kuinka monta. Viestin otsikolla on rajoitettu mitta eikä siinä voi esittää varsinaista kysymystä yksikäsitteisesti. Varsinainen kysymys on esitetty yksikäsitteisesti viestin tekstissä. Vaatii sen verran lukutaistoa että pystyy ymmärtämään koko viestin.
Tämähän se alku oli:
Kuinka monta isotooppia
Olen yrittänyt laskea tätä itse, mutta nyt on pakko pyytää viisaammilta neuvoja!"
Onko joku lukenut tuonkin väärin. Hankkikaa parempi luetun tekstin ymmärrystaito.
Kuinka monta sanaa te ymmärrätte yhdessä lauseessa?
Alkuaineiden isotooppien ilmoitetaan taulukossa NTP:ssä. Eli normaali lämpötila japaine.20°C ja yksi ilmakehä. Jos ne muuttuvat sen 34800 vuoden aikana ( mikä on todennäköistä), edellä oleva laskelma ei pidä paikkaansa.
Eipä ollut tolkkua tuossa viestissä yhtään enempää kuin aloituksessakaan.