Allaolevassa osoitteessa voi tarkastella Suomen eri paikkakuntien lämpötilapoikkeamia normaalista kuukausittain ja vuodenajoittain ja vuosittain alkaen vuodesta 1961:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
Poimin sieltä ihan vaan esimerkin vuoksi Helsingin viime vuoden lämpötilapoikkemat normaalista (eli vuosien 1981-2010 keskiarvosta):
Tammikuu 3,0
Helmikuu 5,5
Maaliskuu 3,6
Huhtikuu 1,4
Toukokuu -0,8
Kesäkuu -1,4
Heinäkuu -1,5
Elokuu 1,1
Syyskuu 2,1
Lokakuu -0,3
Marraskuu 4,0
Joulukuu 5,3
Noiden keskiarvo eli koko vuosi 2015 1,8
Eli vaikka muutama kuukausi oli hieman normaalia viileämpi, oli moni muu kuukausi oikein reilusti normaalia lämpimämpi, ja koko vuosi 1,8 astetta normaalia lämpimämpi.
Samasta osoitteesta voi jokainen kiinnostunut poimia monen muunkin paikkakunnan vastaavat tiedot. EIkä lämpenevät faktat siitä mihinkään muutu, tuossa yhteenveto tilastoista:
Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin ... Kulunut vuosi oli alustavien tietojen mukaan Suomen mittaushistorian lämpimin.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/129531054
http://yle.fi/uutiset/ennatys_saassa_suomen_vuosi_lahes_kaksi_astetta_pitkan_ajan_keskiarvoa_lampimampi/8563493
Mitähän kohtaa tästä kenties et kykene ymmärtämään Pierre?
http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
Poimin sieltä ihan vaan esimerkin vuoksi Helsingin viime vuoden lämpötilapoikkemat normaalista (eli vuosien 1981-2010 keskiarvosta):
Tammikuu 3,0
Helmikuu 5,5
Maaliskuu 3,6
Huhtikuu 1,4
Toukokuu -0,8
Kesäkuu -1,4
Heinäkuu -1,5
Elokuu 1,1
Syyskuu 2,1
Lokakuu -0,3
Marraskuu 4,0
Joulukuu 5,3
Noiden keskiarvo eli koko vuosi 2015 1,8
Eli vaikka muutama kuukausi oli hieman normaalia viileämpi, oli moni muu kuukausi oikein reilusti normaalia lämpimämpi, ja koko vuosi 1,8 astetta normaalia lämpimämpi.
Samasta osoitteesta voi jokainen kiinnostunut poimia monen muunkin paikkakunnan vastaavat tiedot. EIkä lämpenevät faktat siitä mihinkään muutu, tuossa yhteenveto tilastoista:
Vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin ... Kulunut vuosi oli alustavien tietojen mukaan Suomen mittaushistorian lämpimin.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/129531054
http://yle.fi/uutiset/ennatys_saassa_suomen_vuosi_lahes_kaksi_astetta_pitkan_ajan_keskiarvoa_lampimampi/8563493
Mitähän kohtaa tästä kenties et kykene ymmärtämään Pierre?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Luuletko tuolla selittäväsi kumoon tuolla toisessa ketjussa mainitut pitkän termisen kesän monet epäsuotuisat seuraukset?
Miksi sinulla Pierre ei ole näin aamuyöllä mitään parempaa tekemistä kuin tuo lapsellinen ja täysin idioottimainen denialismihihhulointisi?
Tarkoitatko Pierre, että et kyennyt ymmärtämään ketjun aloituksessa nimenomaan sinulle suunnattua sivistystä?
Ei näköjään kyennyt ymmärtämään, kun lässytti eilenkin tämän vuoden kylmästä tammikuusta, ja unohti samalla lämpimät helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun.
Näin. Vastauksesi oli mielenkiintoinen, koska se osoittaa, millaisella kaksois- tai kolmoisstrategialla denialisti kieltää epämiellyttävän totuuden:
1) Keskimääräistä lämpimämpi kuukausi kielletään viittaamalla ennätyslämpimään tai ainakin lämpimämpään kuukauteen v.1900-50.
Jos tämä ei ole mahdollista, silloin yritetään kiistää mittaustulokset.
2) Keskimääräistä lämpimämpi vuodenaika kiistetään puhumalla epäsuotuisasta kasvukaudesta tai normaalia kylmemmästä kuukaudesta.
Tuo viittaus kasvukauteen on erityisen absurdi, koska lämpö ja satisuus ovat eri asioita. Kasvukausi voi olla huono, vaikka se olisi ennätyspitkä tai hyvä, vaikka se olisi hyvin lyhyt. Edes lämpösumman suuruus ei välttämättä korreloi suoraan hyvän satokauden kanssa, vaikka on niin, että pieni lämpösumma tietää huonoa kasvukautta.
Suomalaiset ovat suurimmaksi osaksi maalaisia, (puutarhaharrastajiakin on paljon), joten jokaisen kasvukaudesta kirjoittavan pitäisi edes ymmärtää perusasiat kasvukaudesta. Kasvukauden alku ja loppu perustuvat lämpösummaan, joka määrittyy viiden asteen ylityksestä. Vaikka kasvukausi alkaisi ennätysaikaisin, se voi olla huono, jos väärällä hetkellä on kylmää tai satista. Kun kylvöaikana sataa vettä, hoplaa, kasvukausi on huono. Tällä huonoudella ei ole välttämättä mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa.
3) Keskimääräistä lämpimämmän vuoden kiistäminen tapahtuu käyttäen em. strategioita. Ja koska aina löytyy vuodesta normaalia kylmempiä jaksoja, epätoivoinen denialisti viittaa näihin hetkiin ja väittää muiden hetkien olevan mittausväärennöksiä.
Hupaisa keksintö oli kuukausien arviointi sillä perusteella, onko se normaalia lämpimämpi tai kylmempi. Koska suhde oli hetken tasan, sitä käytettiin todisteena lämpenemistä vastaan. Inttäjä tietysti "unohti", että lämpimät kuukaudet olivat erittäin lämpimiä ja normaalia kylmemmät vain hieman kylmempiä.
Kesät ovat erityinen herkkupala. Jos kesä on normaalia kylmempi tai sateisempi, silloin koko vuosi on kylmä tai huono, mikä on sama asia denialistin "logiikassa".
Ja tietenkin yksi stategia on viitata normaalia kylmempään vuoteen vuonna X ja todistella, että tämän takia lämpenemistä ei tapahdu.
Tiedättekö denialistit, miksi olette niin epäuskottavia? Koska ette pysty myöntämään edes ilmiselviä faktoja todeksi. Esim. viime joulukuu oli erittäin lauha, mutta siitäkin kitisitte aivan järjettömästi. Ette kykene myöntämään, että nykyisin lähes jokainen vuosi on normaalia lämpimämpi. Kukaan ei näitä asioita vääristele, vain oma mielikuvituksenne vääristelee tilastoja.
Voisitteko isot miehet tulla järkiinne ja puhua edes faktoista.
Lyhyesti: sinua(kin) harmittaa suunnattomasti, että ennätysaikaisen termisen kevään ja pitkän termisen kesän merkitys naurettiin suohon osoittamalla lukuisia epäsuotuisia seurauksia.
Hölmöyksien lukeminen harmittaa joskus, useimmiten säälittää.
Termisen kasvukauden alku ja loppu, sekä lämpösumma ovat suoraan ilmaston lämpenemiseen liittyviä asioita. Perustuu siis ihan samaan kuin muutkin lämpötilan mittaukset. Huonolla kasvukaudella ei tällaista suoraa yhteyttä lämpötilaan välttämättä ole: vain pieni osa huonoista kasvukausista on lämpösummaltaan pieniä.
Olen varma siitä, että kykenen teitä paremmin kiistämään yksittäisen pitkän kasvukauden merkityksen satoisuudelle kuin te. Mutta te ette vieläkään ymmärrä tätä asiaa. Sillä tuleeko hyvä sato ei yksittäistapauksessa ole suoraa yhteyttä kasvukauden alkuun tai loppuun.
Mutta jos tarkastellaan kasvukauden pituuksia tilastollisesti, silloin pidennyt kasvukausi tuottaa suurempi satoja. Saksassa sadot ovat isompia kuin meillä jne.
Kasvukausi voi mennä piloille myös liiallisen kuumuuden tai eritoten kuivuuden takia. Tällaisetkin kasvukaudet yleistyvät ilmaston lämmetessä. Myös hyönteistuhot tai kasvitaudit todennäköisesti yleistyvät lämpenemisen myötä.
Ei ihme, että Pierren ilmasto "kylmenee", kun hän muistaa viime vuodelta vain nämä kuukaudet:
Toukokuu -0,8
Kesäkuu -1,4
Heinäkuu -1,5
Lokakuu -0,3
Ja on täydellisesti unohtanut nämä kuukaudet:
Tammikuu 3,0
Helmikuu 5,5
Maaliskuu 3,6
Huhtikuu 1,4
Elokuu 1,1
Syyskuu 2,1
Marraskuu 4,0
Joulukuu 5,3
Eipä siihen voi sanoa mitään muuta kuin hohhoijaa.
Pierreä on näköjään syytä muistuttaa taas tästäkin.
Miksi sinulla ei ollut lauantaina aamuyöllä klo 2:06 mitään parempaa tekemistä kuin raapustaa tuokin lapsellisuutesi tälle tiedepalstalle?
Kas, ylläpito on poistanut lapsellisen häirikön lapsellisuuksia. Hyvä hyvä!
Ja Pierreä on TAAS syytä muistuttaa tästä aiheesta.
On kai se pakko jo minunkin myöntää, että lämpeneehän se.
No miksi sitten raapustit taas hetki sitten iänikuista typerää denialismilässytystäsi?
"ja koko vuosi 1,8 astetta normaalia lämpimämpi"
Jaa? Mikähän se NORMAALI lämpötila sitten mahtaa olla? Kuule poju, sitä ei tiedetä. Jos olisi edes 5000 vuoden mittaukset, niin voitaisiin jotain arvella mutta tietä ei oikein sittenkään.
Voit toki pyhittää elämäsi jollekin, mille tahansa. Älä kuitenkaan tee itseäsi naurunalaiseksi.
Et aivan selkeästi ymmärrä yhtään mitään palstan aiheesta ja ilmastotieteestä, eli vain sinä teet täällä itsesi naurunalaiseksi.
Kai te huomasitte että aloittajan "mittaukset" perustuvat hila aineistoon
eli mallinnukseen CO2 fudge factorilla.
Kyseessä on siis Pöljä Petterin vesivärisuttaus jolla ei ole mittausarvoa.
"Esitetyt arvot perustuvat ns. hila-aineistoon, jonka lukemat voivat hieman poiketa havaintoasemien arvoista.".
https://wattsupwiththat.com/2016/01/21/failed-math-in-1997-noaa-claimed-that-the-earth-was-5-63-degrees-warmer-than-today/
Mutta mutta, Talvivaarakin on konkurssikypsä koska käyttivät samaa menetelmää
saadakseen haluamansa tulokset, eikä nikkelipitoisuus siintä kasvanut.
Ei se lämpene vaikka kuinka väärentäisi!
Pierreä pitää näköjään taas muistuttaa tästä.
Omituista on hänen lyhyt ja valikoiva muistinsa.
Ja TAAS kerran. Omituista on.
Taas eilenkin Pierre lässytti jotain denialismiroskaansa, unohtaen täysin nämä lämpenevät faktat.
Ja taas hetki sitten tänä yönäkin. Aivan käsittämätöntä on Pierren looooooooooooputon roskanlässytys!