Paikallinen sopiminen

"...että kyse on oikeasti paikallisesta palkkojen alentamisesta ja työehtojen heikentämisestä."

Ei se ihan yksiselitteisesti sitä ole, eikä varsinkaan kaikkien osalta. Paikallinen sopiminen on sitä, että työnantaja vaientaa nämä työntekijäporukkansa sosiaalisen hierarkian huippua edustavat tyypit palkankorotuksilla. Heihin kuuluu AY-aktiivit tärkeimmät ammattiosaajat, suulaat työpaikkakiusaajat jne..

Muut saavat sitten jäädä nuolemaan näppejään, sillä nämä vahvat tyypit kaveeraavat mieluummin työnjohdon, kuin muun rupusakin kanssa. Menettely tulee työnantajalle edulliseksi, sillä nämä porukan hyväosaiset eivät ole kiinnostuneita lähteä joukkovoimalla rupusakin etuja ajamaan. Tämä on se työmailla yleinen käytäntö, josta AY-liike mieluusti vaikenee. Kaikki epäkohdat selitetään työnantajan syyksi, kun ei voida myöntää, että oman edun ajaminen on yhtä yleistä työntekijäporukan keskuudessa, kuin kaikkien muidenkin ihmisryhmien parissa tulotasoista riippumatta. Huono-osaisiksi julistautuneet osaavat sortaa itseään huonompi osaisia, siis toisia työläisiä.

Kummastuttaa tämä höpötys paikallisesta sopimisesta. Itse olen ollut yli 30 vuotta teollisuudessa, sekä tunti- että kk-palkalla. Ikinä en ole tehnyt ns. kirjapalkalla töitä, vaan palkkani on sovittu joko henkilökohtaisesti tai paikallisen urakkasopimuksen mukaisesti. Vuorolisät ja pyhäkorotukset, arkipyhäkorvaukset ja lomapalkat yms. ovat tietysti tuleet maksuun lain tai työehtosopimuksen mukaan, mutta varsinainen palkka on aina ollut paikallisesti sovittu. Tuntuu siltä, että paikallisesta sopimisesta kuorolaulua harjoittavat haluasivat sivuuttaa työelämästä kaiken laillisuuden ja korvata sen mielivallalla.

Mikähän sitten olisi EU-feminismin eufemismi?

Entä kiertoilmaus sille, kun lämpöpattereita ilmataan kiertämällä niissä olevaa ilmausventtiiliä tarkoitukseen varatulla avaimella?