Kirkonkylän vanhimmat talot?

No joo, olipa tuokin vastaus. Ei täällä voi asiallisesti mitään keskustella.

Aloittelijalle vihje! Laita kysymys Wanha Muonio sivustolle tai Muonio-villimpi homma sivustolle, niin voipi saada asiallisia vastauksia.

Ei niitä paljon ole,kirkko,ullakko ja muutama aitta.

Alapäässä kylää ovat olleet Alaniemen veljesten (Oskari ja Eino?) talot. Toinen, tullin vieressä (eteläpuolella) ollut, Oskarin talo, on purettu pois ja toinen on Sinisalon talo. Ylipäässä kylää oli nuo edellä mainitut kolme taloa sekä Einari Kitkiöjoen kotipaikka nykyisen Erkki Vuollon talon ja Muotkan talon välissä eli ns. Emppi-tätin paikka, jotka säilyivät. Emppi-tätin paikka paloi joskus 80-90-lukujen vaihteessa.

Lisäksi on jäänyt muutama aitta ja sauna, joista osa on vielä jäljellä.

Reuhalanmaan ullakko on myös jäänyt. Tosin sitä oli vaurioitettu.

Sivukylillä on sitä vastoin säilynyt aika paljon rakennuksia. Ylimuonion eteläpää (itäpää) on poltettu, mutta muuten kylä on kai säilynyt.

Jaa että Einarin talo olis niin vanha,empä sitäkään tiennyt. Tuo Vuorion talo oli kanssa yllätys ,että ennen sotia tehty.

Kaikkeoppii kirjoitti:

Jaa että Einarin talo olis niin vanha,empä sitäkään tiennyt. Tuo Vuorion talo oli kanssa yllätys ,että ennen sotia tehty.

Sotien jälkeen Einarin paikassa on toiminut Kansanhuollon konttori. Sehän toimi kai aina 50-luvulle saakka. Sitten ne konttorit lakkautettiin. Sitä en tiiä, mihin Muoniossa konttori siirrettiin Einarin paikasta, johon asukkaat palasivat evakosta. Einarin paikassa on asunut "einarilaisia" ja taitaapa talo olla vieläkin siinä suvussa.

Vuorion talossa oli myös nimismiehenkanslia, koska Uljas Vuorio oli nimismies. Postitalon (nyk. Ilmolan liiketalo) valmistui noin 1950. Sinne tuli poliisille ja nimismiehelle tilat samoin nimismiehen asunto. Vuoriot muuttivat asumaan sinne ja pitivät kesäpaikkanaan omakotitaloaan. Joskus 1956 tai 1957 Vuoriot saneerasivat talon ja muuttivat taas asumaan siihen Uljas Vuorion jäätyä eläkkeelle nimismiehen virasta. Vuorion suvulla paikka oli 70-luvun loppuun saakka. Viimeksi siinä asuivat Onni ja Aino Vuorio perheineen. Heiltä talon siirtyi Siltasalmelle. Nykyään se on Hirsikankaan paikka. Näin se kai on mennyt.

Ei piä kuule paikkaansa. Kaikki muistit pellaa, niin lähi- kuin muuki muisti pääle 60 vuojen ajalta. Niin ja vanhemmilta ajoilta on tullu iskettyä tuone muistiin muitten kertomuksia ja kirjoissaki lukkee jotaki. Jokku nuoremmakki on kiinnostunheita näistä asioista.

Totta on, että kaikkia ei kiinnosta kaikki. Toisia kiinnostaa tekniikka, toisia kiinnostaa historia, toisia kiinnostaa luonto jne. On joitaki semmosia, että hyvä ko muistavat nimensä. Se on taas heän asia.

Kotlannin äijän hommia ei taia kukhaan muistaa, mutta jos on kuullu tarinoita ja kirjoista lukenu, silloin saattaa tietää. Mukava ko joku kirjoittais tännekki niistä.

Hyvä kun täällä on järkeviä kirjoituksia ,on mukava lukea!

Emppi-tädin talo oli valmistunut 1902. Nimismiehen talokin on 1920-luvulta ja Einarin talo on 1927 valmistunut. Filemoonin paikkaa en ole kuullut. mutta sitte oli Rautiontörmällä vielä nuorisoseurantalo joka oli 1920-luvulta

kotlanninämmä kirjoitti:

Emppi-tädin talo oli valmistunut 1902. Nimismiehen talokin on 1920-luvulta ja Einarin talo on 1927 valmistunut. Filemoonin paikkaa en ole kuullut. mutta sitte oli Rautiontörmällä vielä nuorisoseurantalo joka oli 1920-luvulta

Lue lisää

Tosihaan oli nuorisoseurantalo. Se oli vielä 50-luvulla. Sitten siirrethiin laoksi Kangosjokisuulle. Oliskaan ollu Anttilan Heino, joka siirrätti sen sinne viljelyksillensä.

Nuorisoseuran talo koska siirretty,mistä ja mihin? Onko kenties 60-luvulla siirretty? Tämä Emppitäti nimi on jäänyt mieleen,kuka hän oli ja ketä hänellä oli lapsia,ym

Tuttunimi kirjoitti:

Nuorisoseuran talo koska siirretty,mistä ja mihin? Onko kenties 60-luvulla siirretty? Tämä Emppitäti nimi on jäänyt mieleen,kuka hän oli ja ketä hänellä oli lapsia,ym

Nuorisoseuran talo oli vielä 50-luvulla Raution törmän päällä, nykyisen Oijustien pohjoispuolella noin 50 m tiestä. Kai se oli 50-60-lukujen vaihdetta, kun se siirrettiin Kangosjokisuulle eli Kolariin ajettaessa Kangosjoen sillalta noin kilometrin päässä oikealla olevalle peltoaukeamalle. Siellä se oli pitkään heinälatona - saattaa olla vieläkin.

Emppitätin sukunimi oli vissiin Kitkiöjoki, koska hänen poikansa olivat Einari Kitkiöjoki, Eemeli Kitkiöjoki ja ... Joku sen suvun jäsenistä tietäisi varmasti kertoa enemmän.

Muoniossa syödään edelleenki mettäkakkoja. Muistan lapsena, että niitä sanottiin myös Emppitätin kakoiksi. Ne tarkoittivat vissiin samoja kakkoja. En tiää, mutta hyviä olivat niin kuin nytkin leivotut mettäkakot.

Mikä hänen miehen nimi oli? Emppitätin kakot ovat kuuluisia ,olikohan hän leipuri vai itseoppinut huippuammattilainen?

Vähäntietoa kirjoitti:

Mikä hänen miehen nimi oli? Emppitätin kakot ovat kuuluisia ,olikohan hän leipuri vai itseoppinut huippuammattilainen?

Miehen nimi oli Erkki-Antti. Emppitäti oli Raution tyttäriä ja oli vähä niinku nykysin sanothaan pitokokki. Leipo monenlaista.

Leipomisile oli kansansuussa jopa takuu:
Pakkohan se on leipomusten onnistua jos on käytössä Roimaan riihi, Köniksbergin jauhot, Alaniemen pikkakaaveli ja jos vielä on Emppitäti itte leipomassa.

kotlanninämmä kirjoitti:

Miehen nimi oli Erkki-Antti. Emppitäti oli Raution tyttäriä ja oli vähä niinku nykysin sanothaan pitokokki. Leipo monenlaista.

Leipomisile oli kansansuussa jopa takuu:
Pakkohan se on leipomusten onnistua jos on käytössä Roimaan riihi, Köniksbergin jauhot, Alaniemen pikkakaaveli ja jos vielä on Emppitäti itte leipomassa.

Lue lisää

Olipa kiva juttu.

historiakiinnostaa kirjoitti:

Nuorisoseuran talo oli vielä 50-luvulla Raution törmän päällä, nykyisen Oijustien pohjoispuolella noin 50 m tiestä. Kai se oli 50-60-lukujen vaihdetta, kun se siirrettiin Kangosjokisuulle eli Kolariin ajettaessa Kangosjoen sillalta noin kilometrin päässä oikealla olevalle peltoaukeamalle. Siellä se oli pitkään heinälatona - saattaa olla vieläkin.

Emppitätin sukunimi oli vissiin Kitkiöjoki, koska hänen poikansa olivat Einari Kitkiöjoki, Eemeli Kitkiöjoki ja ... Joku sen suvun jäsenistä tietäisi varmasti kertoa enemmän.

Muoniossa syödään edelleenki mettäkakkoja. Muistan lapsena, että niitä sanottiin myös Emppitätin kakoiksi. Ne tarkoittivat vissiin samoja kakkoja. En tiää, mutta hyviä olivat niin kuin nytkin leivotut mettäkakot.

Lue lisää

Emppitätillä oli myös kaksi tytärtä. Vanhempi tyttäristä asui aivan lähettyvillä, oli suuren perheen äiti.
Nuorempi meni naimisiin ruotsalaisen miehen kanssa ja muutti asumaan Muonionalustaan. Kuulu kauppias Lanton Göte oli hänen vanhin poikansa.

historian.havinaa kirjoitti:

Emppitätillä oli myös kaksi tytärtä. Vanhempi tyttäristä asui aivan lähettyvillä, oli suuren perheen äiti.
Nuorempi meni naimisiin ruotsalaisen miehen kanssa ja muutti asumaan Muonionalustaan. Kuulu kauppias Lanton Göte oli hänen vanhin poikansa.

Lue lisää

Emppitätin nuorin poika, Eino, menetti henkensä ensimmäisenä muoniolaisena autoliikenteen uhrina. Vuosi taisi olla 1940 ja paikka Rantatalon kurvi.

Kuuleppa kotlanninämmä, ko sulla on tuota vanhempaa tietoa, niin voisit kirjoittaa vaikka laajemman jutun tuon ajan tapahtumista.

Niin, en tiiä, vaikka olisit jo kirjottanukki ja julkassu omalla nimellä vaikkapa kirjoja.

Kyllä se varmaan näin on.

En tiedä milloin on tehty silta. Luulisin, että sota-aikana tai vähän ennen.

Vuonna 1937 presidentti Kallio on käynyt Muoniossa. Olen nähnyt jossakin kuvan, kun Kallio käyskentelee Utkujärven rannalla. Silloin vielä on kuljettu lossilla. Muistaakseni siitä mainittiin siinä yhteydessä.

Voi olla noin. Tulli taisi toimia ensin parakissa siellä sillankorvassa. Olisikohan se tullitalo valmistunut sitten vasta 1985.