Tulipa tässä mieleen, että saksalaiset polttivat Muonion kirkonkylän aikanaan melko perusteellisesti. Pystyyn jäi kirkko ja muutama harva talo. Näistäkin pystyyn jääneistä taloista on kai osa myöhemmin hävitetty. Mitkähän rakennukset ovat nykyisin kirkonkylän vanhimpia vielä pystyssä olevia taloja?
Kirkonkylän vanhimmat talot?
Museisti
293284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Even paari
No joo, olipa tuokin vastaus. Ei täällä voi asiallisesti mitään keskustella.
Aloittelijalle vihje! Laita kysymys Wanha Muonio sivustolle tai Muonio-villimpi homma sivustolle, niin voipi saada asiallisia vastauksia.
Kyllä nykyisin kotiseutumuseona toimiva puuseppä Nivan Alfriitin ja hänen vaimonsa Emman talo taitaa olla, perimätiedon mukaan, nykyisin Muonion kirkonkylän vanhin vielä pystyssä oleva talo.
Ei niitä paljon ole,kirkko,ullakko ja muutama aitta.
kyllää on ainaki vuorion talo ( hannu hirsikangas ). filemonin talo ( arska nykänen). ja kitki-einarin talo, ne on minun tietojen mukhaan jäähneet polttamatta.
Alapäässä kylää ovat olleet Alaniemen veljesten (Oskari ja Eino?) talot. Toinen, tullin vieressä (eteläpuolella) ollut, Oskarin talo, on purettu pois ja toinen on Sinisalon talo. Ylipäässä kylää oli nuo edellä mainitut kolme taloa sekä Einari Kitkiöjoen kotipaikka nykyisen Erkki Vuollon talon ja Muotkan talon välissä eli ns. Emppi-tätin paikka, jotka säilyivät. Emppi-tätin paikka paloi joskus 80-90-lukujen vaihteessa.
Lisäksi on jäänyt muutama aitta ja sauna, joista osa on vielä jäljellä.
Reuhalanmaan ullakko on myös jäänyt. Tosin sitä oli vaurioitettu.
Sivukylillä on sitä vastoin säilynyt aika paljon rakennuksia. Ylimuonion eteläpää (itäpää) on poltettu, mutta muuten kylä on kai säilynyt.
Jaa että Einarin talo olis niin vanha,empä sitäkään tiennyt. Tuo Vuorion talo oli kanssa yllätys ,että ennen sotia tehty.
Sotien jälkeen Einarin paikassa on toiminut Kansanhuollon konttori. Sehän toimi kai aina 50-luvulle saakka. Sitten ne konttorit lakkautettiin. Sitä en tiiä, mihin Muoniossa konttori siirrettiin Einarin paikasta, johon asukkaat palasivat evakosta. Einarin paikassa on asunut "einarilaisia" ja taitaapa talo olla vieläkin siinä suvussa.
Vuorion talossa oli myös nimismiehenkanslia, koska Uljas Vuorio oli nimismies. Postitalon (nyk. Ilmolan liiketalo) valmistui noin 1950. Sinne tuli poliisille ja nimismiehelle tilat samoin nimismiehen asunto. Vuoriot muuttivat asumaan sinne ja pitivät kesäpaikkanaan omakotitaloaan. Joskus 1956 tai 1957 Vuoriot saneerasivat talon ja muuttivat taas asumaan siihen Uljas Vuorion jäätyä eläkkeelle nimismiehen virasta. Vuorion suvulla paikka oli 70-luvun loppuun saakka. Viimeksi siinä asuivat Onni ja Aino Vuorio perheineen. Heiltä talon siirtyi Siltasalmelle. Nykyään se on Hirsikankaan paikka. Näin se kai on mennyt.
Kangosjärven taloille kävi lapin sodassa?
Jaa se on lähimuisti himmenny ukoilla kun ylivanhoja muistelevat. Mites se oli sen Kotlannin äijän savotat, mistä ne sen veneen vetivät metsiä pitkin?
Ei piä kuule paikkaansa. Kaikki muistit pellaa, niin lähi- kuin muuki muisti pääle 60 vuojen ajalta. Niin ja vanhemmilta ajoilta on tullu iskettyä tuone muistiin muitten kertomuksia ja kirjoissaki lukkee jotaki. Jokku nuoremmakki on kiinnostunheita näistä asioista.
Totta on, että kaikkia ei kiinnosta kaikki. Toisia kiinnostaa tekniikka, toisia kiinnostaa historia, toisia kiinnostaa luonto jne. On joitaki semmosia, että hyvä ko muistavat nimensä. Se on taas heän asia.
Kotlannin äijän hommia ei taia kukhaan muistaa, mutta jos on kuullu tarinoita ja kirjoista lukenu, silloin saattaa tietää. Mukava ko joku kirjoittais tännekki niistä.
Hyvä kun täällä on järkeviä kirjoituksia ,on mukava lukea!
Kyllä se kotiseutumuseon vieressä oleva 1920-luvulla rakennettu Alaniemen Einon talo taitaa nykysin olla Muonion kirkonkylän vanhin säilyny asuintalo. Nuot muut on vasta kolmekymmentäluvula rakennettuja virastorakenuksia.
Emppi-tädin talo oli valmistunut 1902. Nimismiehen talokin on 1920-luvulta ja Einarin talo on 1927 valmistunut. Filemoonin paikkaa en ole kuullut. mutta sitte oli Rautiontörmällä vielä nuorisoseurantalo joka oli 1920-luvulta
Tosihaan oli nuorisoseurantalo. Se oli vielä 50-luvulla. Sitten siirrethiin laoksi Kangosjokisuulle. Oliskaan ollu Anttilan Heino, joka siirrätti sen sinne viljelyksillensä.
Nuorisoseuran talo koska siirretty,mistä ja mihin? Onko kenties 60-luvulla siirretty? Tämä Emppitäti nimi on jäänyt mieleen,kuka hän oli ja ketä hänellä oli lapsia,ym
Nuorisoseuran talo oli vielä 50-luvulla Raution törmän päällä, nykyisen Oijustien pohjoispuolella noin 50 m tiestä. Kai se oli 50-60-lukujen vaihdetta, kun se siirrettiin Kangosjokisuulle eli Kolariin ajettaessa Kangosjoen sillalta noin kilometrin päässä oikealla olevalle peltoaukeamalle. Siellä se oli pitkään heinälatona - saattaa olla vieläkin.
Emppitätin sukunimi oli vissiin Kitkiöjoki, koska hänen poikansa olivat Einari Kitkiöjoki, Eemeli Kitkiöjoki ja ... Joku sen suvun jäsenistä tietäisi varmasti kertoa enemmän.
Muoniossa syödään edelleenki mettäkakkoja. Muistan lapsena, että niitä sanottiin myös Emppitätin kakoiksi. Ne tarkoittivat vissiin samoja kakkoja. En tiää, mutta hyviä olivat niin kuin nytkin leivotut mettäkakot.
Mikä hänen miehen nimi oli? Emppitätin kakot ovat kuuluisia ,olikohan hän leipuri vai itseoppinut huippuammattilainen?
Miehen nimi oli Erkki-Antti. Emppitäti oli Raution tyttäriä ja oli vähä niinku nykysin sanothaan pitokokki. Leipo monenlaista.
Leipomisile oli kansansuussa jopa takuu:
Pakkohan se on leipomusten onnistua jos on käytössä Roimaan riihi, Köniksbergin jauhot, Alaniemen pikkakaaveli ja jos vielä on Emppitäti itte leipomassa.
Olipa kiva juttu.
Emppitätillä oli myös kaksi tytärtä. Vanhempi tyttäristä asui aivan lähettyvillä, oli suuren perheen äiti.
Nuorempi meni naimisiin ruotsalaisen miehen kanssa ja muutti asumaan Muonionalustaan. Kuulu kauppias Lanton Göte oli hänen vanhin poikansa.
Emppitätin nuorin poika, Eino, menetti henkensä ensimmäisenä muoniolaisena autoliikenteen uhrina. Vuosi taisi olla 1940 ja paikka Rantatalon kurvi.
Kuuleppa kotlanninämmä, ko sulla on tuota vanhempaa tietoa, niin voisit kirjoittaa vaikka laajemman jutun tuon ajan tapahtumista.
Niin, en tiiä, vaikka olisit jo kirjottanukki ja julkassu omalla nimellä vaikkapa kirjoja.
Onko tosi ,että Utkujärvi on menty lossilla yli ja myöhemmin tehty silta?
Kyllä se varmaan näin on.
En tiedä milloin on tehty silta. Luulisin, että sota-aikana tai vähän ennen.
Vuonna 1937 presidentti Kallio on käynyt Muoniossa. Olen nähnyt jossakin kuvan, kun Kallio käyskentelee Utkujärven rannalla. Silloin vielä on kuljettu lossilla. Muistaakseni siitä mainittiin siinä yhteydessä.
Vanhoja muistellaan,mutta koska lossi ja jäätie jäi unholaan1983???
Voi olla noin. Tulli taisi toimia ensin parakissa siellä sillankorvassa. Olisikohan se tullitalo valmistunut sitten vasta 1985.
Koska kirkonkylä -Särkijärvi valmistui?
Tulipa tässä voittokahvia keitettäessä mieleen että kuka oli se kuulu leipuri eli paakari Muodoslompolossa?