Kuinka paljon säästyisi painomustetta ja paperia (tai nykyaikana tallennustilaa), jos puolan kielessä siirryttäisiin w:stä v:hen ja erilaiset s-kirjaimet korvattaisiin yhdellä merkillä per konsonanttiyhdistelmä venäjän tapaan?
Musteen ja paperin säästö?
Tunputtaja
16168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kyllähän puola on mustetaloudellisesti vähän törsäävä kieli, esim kyrillinen aakkonen Щ on puolassa szcz. Jos pienestä aloitetaan , voisi nykyisessäkin kirjoitusjärjestelmässä ó:n korvata u:lla, koska se aina äännetään u:ksi; säästyisi mustetta yhden pilkun verran (olettaen, että o:hon ja u:hun tarvitaan sama määrä mustetta).
Uskon, että Puolan urhea kansa kestää huonoinakin aikoina tällaisesta tuhlauksesta koituvat lisämenot, jos kirjoitussysteemin vaihtoehtona on rakkaan itänaapurimme aakkosto.
Mutta puolalaiset voisivat silti pysyä latinalaisessa aakkostossa, sitä vain yksinkertaistaen. Siitä ei tule venäläisyys sittenkään mieleen.
Puola on Puola niin kauan kunnes se taas pyyhitään kartalta.
Joskus kun vikaa ilmenee, puolan johto pitää vaihtaa.
Nykyisen Puolan johdossa näyttää olevan pahaa vikaa käämityksessä.
Tuokin on vanhaa hapatusta, joka periytyy aina vain. Sillä riittää "Puola on Puola, KUNNES se taas pyyhitään kartalta."
Todella paha on kuitenkin toinen vanha virhe: "Puola on Puola niin kauan KUIN se taas pyyhitään kartalta."
Tunputtamisessakin säästyy painomustetta tumputtamiseen verrattuna.
What do you mean – should the Finnish language be polished or the Polish language finished?
Mustetta säästyy: Paina harmaan sävyillä, pisteen sisällä voi olla tyhjää, silmä ei huomaa.
-Saksaan meni käyttöohjetta aikoinaan tuolla vaatimuksella.
-Jos oikeasti haluttaisiin mustetta säästää, mainoskuvat piirrosmalliin, fontit uusiksi...
TulIsIhan sita saastoa suomessakin, Jos lakattaIsIIn kayttamasta aan Ja oon pIsteIta & lIsaksI IIn Ja JIIn pIsteIta.
Aınakın ystavıllamme turkkılaısılla tuo konstı on jo kaytossa: heılla tosın on ı:n lısaksı aakkosıssaan myos pısteellınen i.
En ota kantaa puolaan, mutta mua alkoi kiinnostaa, miten fontteja voitaisiin muuttaa, jotta säästyisi mustetta ja kirjoitustilaa. Ja kuinka nopeasti ihmiset oppisivat lukemaan tekstiä, jossa kirjaimet olisi äärimmilleen yksinkertaistettu? Pikaisesti löysin esimerkin http://www.shutterstock.com/pic-393101854/stock-vector-minimalist-font-bold-and-regular-minimalism-style-sans-serif-typeface-set-trendy-mono-line-latin.html mutta tuo on aika huono. Paperilla mustetta voisi säästää niinkin, että vain kirjainten tärkeimmät yksityiskohdat olisi mustaa ja muuten eri harmaan asteita. Ruudulle sopisi parhaiten fontti, joka koostuisi vain suorista viivoista ja pisteistä. Tai miksei merkkejä voisi koodata värien avulla myös? Käsinkirjoituksessa kynänvaihto olisi varsin työlästä, muttei mikään ongelma ruudulla tai paperillakaan väritulostuksen yleistyttyä.
Porukka ei taida ymmärtää, että nykyisessä Unicodessa vie jokainen merkki saman verran muistitilaa, oli kuinka monimutkainen hyvänsä.
Paperitulostus taas on menneen vuosisadan juttuja, josta pitäisi päästä vähitellen eroon kokonaan.
Miten niin? Väitätkö että esim. x vie saman verran muistitilaa kuin ks tai f saman kuin ph? Itsehän tuossa edellä en maininnut mitään muisti- tai tallennustilasta. Oli aiheena kirjoitustila, siis kuinka monta riviä, palsta-mm, sivua tai jopa hyllymetriä tietyn asian ilmaiseminen tekstinä vie.
Paperille painettu (tai tulostettu) teksti nyt ei katoa mihinkään vielä moneen vuosisataan. Saatan olla väärässä, mutta olen ymmärtänyt, että esim. oikeudenkäynneissä asiakirjoja käsitellään edelleen suurelta osin paperitulosteina. Terveydenhuollon asiakirjoissa on päästy kai varsin hyvin paperikansioista eroon. Se on totta, että yksityishenkilöiden tarvitsee tulostaa tekstiä yhä vähemmän. Itse tilasin kirjepostini Netposti-palveluun jo 2009 ja postiluukusta tulee nykyään jo erittäin vähän paperia. Niistä vähistäkin suurin osa lentää suoraan kierrätyslaatikkoon. Siinä mielessä tuntuu muuten aivan käsittämättömältä, että jakelufirmat aikovat pian kuskata ilmaisjakelusaastetta joka kotiin kielloista huolimatta.
Ainakin nm. patentti_mielessä on yksi, joka ei ollut asiaa tajunnut:
"En ota kantaa puolaan, mutta mua alkoi kiinnostaa, miten fontteja voitaisiin muuttaa, jotta säästyisi mustetta ja kirjoitustilaa. Ja kuinka nopeasti ihmiset oppisivat lukemaan tekstiä, jossa kirjaimet olisi äärimmilleen yksinkertaistettu?"
nm. selvaasaastoa yhtä pihalla:
"TulIsIhan sita saastoa suomessakin, Jos lakattaIsIIn kayttamasta aan Ja oon pIsteIta & lIsaksI IIn Ja JIIn pIsteIta."
Nimimerkillä Tulipahan_mieleen ei mene sen paremmin:
Aınakın ystavıllamme turkkılaısılla tuo konstı on jo kaytossa: heılla tosın on ı:n lısaksı aakkosıssaan myos pısteellınen i.
Kunnes selität paremmin, mitä tarkoitat, niin päättelen ongelman olevan omassa päässäsi...