Pyöräilen itse aktiivisesti.
Siksi ihmetyttää tällä palstalla jengi, joilla on 4 fillaria olohuoneessa ja pari kellarissa. Kaikki yli tonnin arvoisia.
Nautittavaan pyöräailyyn riittää vähempikin. Kunhan on kunnon pyöräilyhosut jalassa ja oikea asenne.
Siksi ihmetyttää tällä palstalla jengi, joilla on 4 fillaria olohuoneessa ja pari kellarissa. Kaikki yli tonnin arvoisia.
Nautittavaan pyöräailyyn riittää vähempikin. Kunhan on kunnon pyöräilyhosut jalassa ja oikea asenne.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Samaa mieltä. Tärkeintä on fiilis ja hieno keli.
Toimiva peruspyörä riittää ihan hyvin. Esim. Bilteman hybridi. Kummasti sillä ohittelen kaikki, viime vuonna tein 130km lenkin ja keskinopeus palatessa oli lopulle 30km osuudelle lähellä 30km/h. Vaikkei se olennaista olekaan.
Toimiva peruspyörä riittää ihan hyvin. Sellaista ei saa B-kaupasta eikä muuten Suomesta alle tonnilla!
Eikä tarvi vaippaa housuissa jos ajaa tarpeeksi.
Just. Ihan niinkuin Tour de Francessa. Eivät aja tarpeeksi ja siksi vaippapöksyt jalassa.
Ehkä sun pitäisi lähteä näyttämään mallia.
Minulla on ollut toimivia peruspyöriä kolmekymmentä vuotta. Yksikään niistä ei ole tainnut maksaa uutena yli 400 euroa nykyrahaa.
nyt kyllä korvat heiluu....... :D riippuu tietenkin mitä pyörältään haluaa...alle tonnilla jos sattuu löytämään hyvän ja kestävän pyörän niin jo on ihme....
Mikä niissä halvemmissa pyörissä muka oikeasti helpommin rikkoontuu? Jos materiaalit ovat kohdillaan, niin toimivat yleensä siinä missä kalliimmatkin. Toki kalliimpi vaihtaja saattaa pysyä paremmin säädöissään ja kestää ehkä vähän paremmin iskuja ja painaa hieman vähemmän, mutta erot ovat aika marginaaliset hintaan nähden.
Hyviä pyöriä saa alle 500 euron ja hyviä maantiepyöriäkin saa alle tonnin. Huippukalustot sitten asia erikseen, mutta ei tavallinen harrastaja tarvitse mitään huippupyörää, eikä kyllä suoraan sanottuna vähän vakavampikaan harrastaja. Toki sellaisen voi ostaa jos kokee saavansa rahoilleen vastinetta. Ei kuitenkaan kannata lähteä tuollaisia kaikille suosittelemaan ja julistamaan kuinka se on ainoa totuus. On paljon ihmisiä, jotka ajavat niillä vanhoilla pyörillä vuosikausia. Samoin on niitä ihmisiä, jotka ostavat täyshiilikuitupyörän autotalliin pölyttymään.
Minua puolestani ihmetyttää jengi, joita ihmetyttää toisten tapa pyöräillä. Mitä sen on väliä montako fillaria jollakin toisella on? Jos joku kokee tarvitsevansa kuusi pyörää ja lompakko sen kestää, niin siitä vaan minun puolestani. Ihan samoin toivotan leppoisia kilometrejä niille, joille yksi halvemman pään perusfillari tuntuu oikealta valinnalta.
Jos nyt vaan pyöritettäisiin sitä ketjua, ja annettaisiin kunkin tehdä sitä ihan juuri sillä tavalla ja kalustolla kuin itse haluaa. Taidankin lähteä tästä lenkille.
Ja laitetaan nyt disclaimer loppuun. Ei, en omista kuutta pyörää. Yksi cyclocross ja 15 vuotta vanha Tunturi Akseli asiointipyöränä (lue: baaripyöränä).
Tarkoituksen ei ole moittia. Ihmettelen vaan.
Se kaiketi on sallittua.
Vain yksi pyörä on aika kapea näkemys koko pyöräilyyn. Itselläni on useampia pyöriä, joista yksi on yli 1000 € ja yksi oli uutena vähän yli tonnin. Molemmat fixit ovat olleet uutenakin alle tonnin.
Seuraava hankinta on varmaan vanhemman maantiepyörän voimansiirron uusiminen jälleen kerran. Runko näyttää kestävän vielä kilometrejä. Haaveena on Fatbike, mutta sopivaa ei ole vielä löytynyt sopivaan hintaan.
Kyllä minäkin vähän ihmettelen jos ne olohuoneeseen ja kellariin ostetan. Jos niitä taas käytetään ahkerasti ja niille kertyy kilometrejä niin mitäs ihmettelemistä siinä on?
Juuri noin!
En tiedä. Itse asun Baijerissa, ja täällä hyvin monella on hyvä auto. Itsellä kaksi pyörää, jotka kumpikin < 1000 euron hintaisia uutena. Tarvetta useampiin pyöriin ei ole; toinen on kuntoiluun, toinen kauppakassi.
Kuntoilupyörä on halpis-Scott. Myönnän sen, että seuraava kuntoilupyörä tulee olemaan parempi. Eli 1000 e plus. Nälkä kasvaa syödessä.
Se riippuu ihmisestä, jos on aktiivipyöräilijä, niin kyllä silloin ostaa sellaisen pyörän jolla on nautinto ajaa ja on valmis maksamaan laadusta. Ei kai kukaan osta pyörää, joka on epämieluisa ajo-ominaisuuksiltaan sen takia, ettei vain muiden silmissä "autoilijoiden" ole mikään hifistelijä.
Harva autolija ostaa sellaista autoa, joka on epämukava ajaa ja on epämieluisan näköinen. Joku voi laittaa autoon rahaa yli 50 000€, mutta ei laittaisi polkupyörään 100€ enempää, koska hänen mielestään se olisi aivan liian paljon rahaa, vaikka autoon laittaa järjettömän summan rahaa.
Autoon kymmeniä tuhansia laittavat eivät juuri pyöräile, vaan autolla ajetaan jokainen ajo, jopa alle 100 metrin matkakin tehdään autolla.
Jos hankkii kalliin auton, niin kyllähän sitä silloin täytyy käyttää. Sehän vallan harmittaa pihalla kallista ja hienoa autoa seisottaa. Minulla on 89 mallin vanha auto ja siinä mielessä hyvä, ettei harmita yhtään, vaikka se siinä pihalla seisoo.
Vanha auto on siinäkin mielessä hyvä, ettei sillä mitään huviajoja viitsi ajaa, kun ajo-ominaisuudet ovat huonot, eikä ole mitään uuden auton mukavuuksia, joten polkupyörällä ajelen mielummin ja seuraava hankinta on sitten autoa kalliimpi polkupyörä.
Ihan tavallisilla markettipyörillä on tullut matkaa taitettua semmoset 4-5000km vuosittain. Pyörä on minulle vain ja ainoastaan kulkuväline, jolla pääsee huomattavasti nopeammin kuin kävellen.
Olen kyllä harkinnut "kunnollisen" retkipyörän hankkimista, koska nälkä kasvaa syödessä ja tarkoituksena olisi tehdä pitempiä reissuja, tyyliin muutamia satoja kilometrejä. Se on taas toinen juttu mistä semmosen pyörän löytää ja paljonko pitää maksaa, kun "asiantuntijoita" tuntuu olevan joka lähtöön. Toimintavarmuus kai se pitemmillä matkoilla olisi se ykkösjuttu ja keveys verrattuna markettipyöriin. Tietysti sen pitää myös n.s.käydä käteen ja sopia ajotyyliin kropalle.
Jotkut on ajelleet Kona Sutralla ja Rossanoilla pitkiäkin matkoja, täytyy jossain vaiheessa käydä ainakin niitä kokeilemassa.
Ei matkan taittaminen pyörästä kiinni ole. Ennen nykystä maasturia ajoin viitisen vuotta á 5000 km per vuosi mummopyörällä, eli ns. hollandradilla. Kori edessä ja lastenistuin takana. Miksikö? Kuljetin tällä pyörällä aikoinaan Tanskassa tytärtäni kerhoon, ja ajaminen sillä on lähellä sydäntä. Nykysin se on kauppakassina. Autoa ei siis ole.
Suurinpiirtein 25000 km tuli ajettua viidessä vuodessa moisella rohjakkeella, ja hyvin mielin. Plus tietty kilometrit ennenkuin aloin niitä miettimään. Kymppi lisää. Siinä on ollut hifistely kaukana :-D
Joka lajissa löytyy ihmisiä jotka vannovat pilkun päälle yksityiskohdissa. He saavat kiksinsä tekniikasta ja detaljeista. Upea niin.
Mulla on viidensadan maasturi ja hyvin sillä pärjää maastossa ja asfaltillakin. Myyjä sanoi ostettaessa että on hyvä peruspyörä. Kaikki ei hifistelyitä kaipaa.
Maasto, Insera Mustang vm.2004, ei ongelmia, edelleen kunto kiitettävä
Katu, Trek 7200 vm.2007, ei ongelmia, edelleen kunto kiitettävä
Yleis, Tunturi Pop vm.1978, ei ongelmia, edelleen kunto kiitettävä
Ensimmäinen omistaja muissa paitsi Tunturissa toinen omistaja.
Yhteisarvo kesä 2016 n.400e.
Se tekee juuri arjen pyöräilystä persettä, että kunnon pyöriä ei ole enää markkinoilla. On vain sitä hifistelyä, jossa on, joko yhden ajattelun pyöriä tai niistä apinoituja ulkonäköjä. Tai niiden muiden ominaisuuksien mukaisia pyöriä, joissa ominaisuudet eivät kuitenkaan riitä siihen arjen perusajoon, jolla mentäisiin töihin, retkelle, kauppaan ja kaikkialle, minne kävellen menisi liian pitkälti aikaa. Ajatus polkupyörästä on kadotettu. Eikä niiden tarkoituskaan ole enää kuin se, että asiakkaat kantaa niitä kaupasta kotiin. Ja sitten ostaa ensimmäisen huollon, jossa pyörä korjataan. Tai vie sen takuuhuoltoon, jossa aikaa kuluu ja mitään ei voida kuitenkaan tehdä, koska peruskonsepti on perseestä tai väärä. Ja varaosia ei myydä ihmisille, kuin vääntelehtimällä ja kalliimmalla kuin uusi pyörä. Kun se takuuvaihe on saatu vetkutettua. On myös hybridejä, joissa on kuviteltu, että kahden pyörätyypin ominaisuuksia yhdistelemässä oltaisiin saatu yksi ja hyvä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Luulisi ainakin vanhan hyvän ajan pyöräkauppiaden sydäntä särkevän, koska heille tärkeää oli saada ihmisille oikea pyörä oikeaan käyttötarkoitukseen. Ja harrastepyörät osattiin selkeästi myydä erikseen niitä etsiville (eikä siinä mitään, koska pyöräily on hieno asia harrastuksenakin). Tai harrastepyörien jäljitelmät myytiin niille, jotka kuviteltiin hölmöiksi rahakkaiksi. Nykyäänhän ei ole enään arjen pyöriä, vaan siinä kategoriassa on pelkästään harrastepyörien eriasteisia jäljitelmiä.
onanoikaa pyörillänne
En tiedä, mutta kritiikkiä maailmaan mahtuu, ja sitä riittää. Itse olen tyytyväinen kahteen pyörääni, jotka kumpikaan eivät ole hifistelyä lähelläkään. Itse ajattelen, että loppujen lopuksi elämässä on tärkeää tasapainon löytäminen. Kaikkea voi haluta ja lopun jano on kyltymätön. Tai sitten voi iloita pienistä asioista, kuten käärmeen jolkottamisesta polulta pyörän lähestyessä, tai pudonneen linnunpesän nostamisesta polunvarteen. Näiden rinnalla takarattaan painon merkitys reissun onnistumiseen tuntuu hauskalta. :-)
Ehkä sillä Bianchilla sitten vain sujahtaa sen 1000 kertaa (/euroa) nopeammin?
Tommonen, että pitää olla monta eri fillaria, vaatii jo tilojakin, missä niitä rivissä pitää. Noihin yleisiin pyörävajoihin ja pihoille ei voi jättää mitään, minkä voi varas viedä. Sitten kun on paljon sitä kateuspäissään hajottamista. Mulla on kaks pyörää: maantiepyörä, jota pidän aina olohuoneessa ja kakkospyöränä palvelee 1980-luvun vaihteeton Nopsa. Nopsaa voi pitää pihalla, kun sitä ei siitä kukaan vie. Maantiepyörää on pakko pitää kotona, jos haluaa omistaa sen vielä kolmenkin minuutin päästä. Jos heittäisin Nopsan romulavalle ja ostaisin tilalle uuden Jopon tai ihan minkä vaan pyörän, mikä ei oo sieltä jostain vuodelta kivi ja kirves, niin sekin täytyis kantaa aina himaan, kun sillä jostain kotipihaan palaa. Ongelmaksi alkais tulla tilojen puute, kun asun yksiössä. Vanhan romun tilalle pitäis ostaa toinen vanha romu, ettei sitä varastettaisi, joten enköhän mä sillä Nopsalla vielä jonkin aikaa pärjäile. Tyyliin ei kuulu ostaa tavaraa, mitä en välttämättä tarvitse. Vanhat kamat saa palvella niin kauan kuin mitä kestävät. Meikäläinen jättää tänne helvetin pienen hiilijalanjäljen. :-D