Niin että sillä pääsisi avaruuteen. Onko raha ainoa este kunnollisiin miehistön ja matkustatiloihin?
Miten suuren avaruusaluksen voi rakentaa?
SpockKirk
70828
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Ei paljoa avaruussukkulaa suurempaa kannata rakentaa maassa, vaan kiertoradalla, aivan kuten Kansainvälinen avaruusasema.
Todella suurten avaruusalusten rakentamiseen olisi kai järkevintä rakentaa telakka joko jonkin asteroidin kiertoradalle tai itse asteroidille, jolloin suurin osa raaka-aineista saataisiin itse asteroidista jalostettavaksi telakalle, jolloin minimoitaisiin hirvittävän kallis tavaran Maan kiertoradalle nostaminen.
Toimiva avaruushissi voisi tietysti mullistaa tämän ajattelutavan, mutta saas nähdä. Teknisiä esteitä ei liene, kysymys on rahasta ja tahdosta, l. kysymys siitä, mihin rahaa käytetään.
Milläs se sulattamo toimisi siellä asteroidissa?
Mikäli et ole ymmärtänyt, tarvisee metallin jalostus melkoisesti sähköä vai ahjoako käytäisivät?
Ydinvoimala saattaisi olla hiukan yliampuva, ja liian kallis eli painava roudattavaksi jollekin asteroidille, mutta onhan siellä lähes rajattomasti aurinkosähköä, jota voitaisiin tuottaa niillä aurinkokennoilla, jotka sitten asennettaisiin siihen valmiiseen alukseen, jota ollaan rakentamassa.
Toisaalta, sama pätee siihen ydinvoimalaankin, joten ehkä sittenkin...
Riippuisi kai siitä, onko ko. asteroidilla ydinpolttoaineeksi kelpaavaa materiaalia, eli lähinnä uraania.
kyllä se polttoaineen pitäisi olla kryptonia.
Miten ihmeessä? Krypton on inertti jalokaasu, jolle on tekniikassa käyttöä lähinnä erikoiskäytön hehkulampuissa ja loisteputkissa. Radioaktiivisella kryptonin isotoopilla on käyttöä mm. MRI -kuvantamisen merkkiaineena (varjoaineena).
Ehket sitä huomannut, mutta kompastuit heti jo ensimmäiseen esteeseen
Avaruudessa voisi koota vaikka kuinka suuren aluksen kun nostaa sen sinne pala kerrallaan. ISS-avaruusasemaakin on kasvatettu avaruudessa osa kerrallaan pitkän ajan kuluessa.
Rakenteiden ja materiaalien lujuus tulee olemaan sitä suurempi ongelma mitä suurempia rakennelmia rakennetaan. Kuten myös massan hitaus: mitä suurempia virityksiä, helposti massat kasvavat ja tulee hankalasti liikuteltavia/ohjattavia, kuten myös energiasyöppöjä sekä yhä huonommin ja huonommin huollettavia, sekä koon kasvaessa monimutkaisuus ja sitä kautta toimimattomuuden riski kasvaa.
Tuolla logiikalla useampipaikkaisia ja/tai rahtia kuljettavia lentokoneitakaan ei ikinä olisi kannattanut rakentaa.
Kiertoradalla ei rakenteiden kasvattaminen ole lujuustekninen ongelma. Vapaassa pudotuksessa niihin ei kohdistu rasitteita. Kiihdyttäminen on eri asia.
Säijeteorian todentaminen vaatisi pessimistin mukaan niin ison hiukkaskiihdyttimen, ettei se mahtuisi näkyvään avaruuteen. Optimistin mukaan sitä kannattaisi nyt alkaa rakentamaan, koska näkyvä avaruus ehtii laajentua riittävän suureksi, ennen kuin kiihdytin on valmis.
Kollimaattori, keskityin lähinnä aloittajan asettamaan kysymykseen. Asetin mielestäni tärkeimmät asiaan vaikuttavat tekijät, kun puhutaan koon kasvattamista. Maasta avaruuteen päästään vain vaivoin, hyötykuormat ovat melko pienet ottaen huomioon se energiamäärä, joka siihen tarvitaan. Ja kuuta pidemmälle lähteminen tällä hetkellä, nykyisin käytössäolevin ratkaisuin ja laittein, tarkoittaa lähes varmaa kuolemaa. Logiikka ei estä mitään tapahtumasta, jos tuossa nyt logiikkaa paljoa edes tarvittiin, tilanne vaan on mielestäni tuo, ja jos halua on, että asioita tällä mainitulla saralla tapahtuu, ainakin noita voisi alkaa ratkomaan: materiaalit, rakenteet, energia, yksinkertaisuus/toimintavarmuus ja huolto/käytettävyys. Ellei asiat ratkea, niin sitten ollaan tällä pallolla tästä tappiin, lähetellään raketeilla erilaisia satelliitteja sinne tänne, kuunnellaan kohinaa sekä kuvataan maisemia kehittyneilä kameroilla ja opitaan ehkä jotain jostain. Ja lisäksi, jos on tarkoitus rakentaa vain kertakäyttöisiä viritelmiä, mitään kovin hienostunutta on turhaa odottaa, koska ne tulevat tuhoutumaan joka tapauksessa, ja siksi sellaiseen panostaminen olisi lähinnä setelitukkojen polttamiseen verrattavaa viisautta.
Kiitän kuitenkin tarkkaavaisuudestasi, aktiivisuudestasi sekä mielipiteestäsi. Olen pahoillani, jos en mielestäsi tarpeeksi huomioinut vastaustasi. Jos olisin halunnut kiistää sanomaasi, tai argumetoida vastaan, olisin tehnyt sen kommentoimalla viestiäsi. Jos niin kuitenkin tein, pahoittelen, koska kuten mainitsin, tarkoitus oli vastata keskustelun aloitukseen.
Toivottavasti en lauo ainakaan kovin paljoa itsestään selviä asioita.
Massan liikuttaminen tai pysäyttäminen vie joka paikassa saman verran energiaa, noin yleisestiottaen. Kaikki muut vaikuttavat voimat on toki otettava huomioon, ja yleensä niistä on vain haittaa. Poikkeuksiakin on, kuten eri kappaleiden vetovoimat tai ilma/kaasukehät voivat olla eduksikin: Jos rakenteet kestävät, mainittuja voi käyttää hyödyksi esim. taivaankappaleen vetovoimaa voidaan käyttää "linkona" lisäämään nopeutta, tai kaasukehää jarrutukseen. Mutta niistäkään ei ole juurikaan hyötyä, jos rakenteet tai meteriaalit eivät kestä. Ja väitän edelleen, mitä isompi rakennelma, sen varmempaa nykyisillä ratkaisuilla on, että yrittäminen olisi varma tuho. Joten ainoa tapa on ottaa tankki täyteen ja polttaa sitä niin kauan, kuin kiihdyttämiseen uskaltaa käytt'', sitten körötellään jollain vauhdilla siihen suuntaan, minne lähdettiin, toivotaan, ettei mitään tule eteen ja jätetään jotain myös jarrutukseen. Ja kun sen noin esittää, mielestäni on melko selvää, ettei teknologia vielä mitenkään päätähuimaavalla tasolla ole.
Propulsio- ja ohjausmoottoreiden käyttöaikaa lukuunottamatta avaruusalus on aina vapaassa pudotuksessa, eikä aluksen massa tai koko millään lailla vaikuta aluksen kestävyyteen.
Kuwaitiin ollaan rakentamassa kilometrin korkeaa pilvenpiirtäjää. Pitäähän tämänkin hirvittävän suuren teräsrakennelman kestää jatkuva maan vetovoiman kiihtyvyys, 1 g. Yhden geen kiihtyvyys antaa vähänkään pidemmän aikaa ajettuna vallan mahtavan nopeuden, ja bonuksena olisi tietysti Maapallon pinnalla vallitsevan painovoiman kaltainen keinopainovoima sen aikaa kun propulsio on kytkettynä.
Painovoimalingon hyväksikäyttäminen ei millään tavalla rasita avaruusaluksen rakenteita, oli alus kuinka massiivinen tahansa.
Ongelmana on, rahan lisäksi se propulsion puuttuminen, tai itse asiassa hirvittävä polttoaineen tarve. Kilometrin pituiseen avaruusalukseen mahtuu tekniikkaa jo sen verran, etteivät ydinmoottorit suinkaan ole poissuljettu idea.
ydinmoottorit?
Mikähän toimintaperiaate semmosessa olis.
Ydinsähköraketti lienee oikea suomenkielinen nimi. Propulsiota ei tuoteta suoraan ydinreaktiosta, vaan ydinvoimalalla tuotetaan sähköä, joka ohjataan sähkörakettiin.
Uusin voimalatyyppi lie SAFE-400, joka tuottaa nimensä mukaisesti 400 kW tehoa vain runsaan 500 kg:n massalla. Miten olisi SAFE-2000, joka tuottaisi kaksi megawattia ehkä alle 3000 kg:n massalla? ;)
Vastaavat ydinvoimalaitokset Maan päällä painavat tuhansia tonneja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Safe_Affordable_Fission_Engine
Sähköraketti on sinänsä vanhaa tekniikkaa, jota on käytetty mm. satelliittien ohjausjärjestelmissä jo kymmeniä vuosia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Electrically_powered_spacecraft_propulsion
Ei tietenkään sovi unohtaa "aitoa" ydinmoottoria, joka tuottaa propulsion suoraan ajoainetta kiihdyttämällä. Tavallisen rakettimoottorin heikkoutena on pieni pakokaasujen nopeus.
Ydinmoottorilla toivotaan saatavan aikaan huomattavasti tavallista rakettia suurempi ajoaineen lähtönopeus, joka lisäisi mukaan otettavan massan hyötysuhdetta, kun polttoainemassaa kuluisi paljon vähemmän raketin kiihdyttämiseen tavanomaisen raketin nopeuteen.
aika erikoista, että apollo-alumiini-pahvihökötysten avaruuteen saamiseen tarvittiin maailman suurimmat raketit. Venäläisetkin vie enemmän tavaraa pienemmillä vehkeillä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kantoraketti
.
Enemmän tavaraa kuuhunko? On eri asia kelkkoa kilo tavaraa vajaan neljänsadan kilsan kiertoradalle kuin kuuhun. Tuliko asia yllätyksenä? Ihan wikittämällä tuokin asia olisi selvinnyt.
"Pakonopeus Maan pinnalta on 11,2 km/s. On helpompaa laukaista satelliitti Maata kiertämään kuin ampua luotain kokonaan pois Maan painovoimakentästä, sillä Maan kiertoradalle vaadittava nopeus on vain noin 8,2 km/s."
Osaat varmaan itsekin laskea tarvittavan energiamäärän lisäyksen tuon nopeuslisän aikaansaamiseksi. Siihen tarvitaan liike-energian kaavaa. Ei mene ihan yksi yhteen.
Ei alus tosin Maan painovoimakentästä poistu vaikka se Kuuhun meneekin. Kuukin on Maan painovoimakentässä ja siksi se pysyy kiertoradallaan. Aluksen vieminen Kuuhun asti tarvitsee joo paljon enemmän tehoja eli polttoainetta kuin mitä Maan kieroradalle nousemiseen tarvitaan. Avaruussukkuloillakaan ei riittänyt voimavarat Maan kierorataa korkeammalle nousemiseen johtuen niiden suuresta painosta.
Kuukin on Maan kiertoradalla.
Ei kehtais lukee noita sun juttuja. Vastaile joilleikkin muille(!)OK
mitäs sinä höpiset(!)
Apollokotterot piti nostaa avaruuteen maailman suurimmalla raketilla, ja sinä höpötät että vielä suurempi tarvittiin niitten hökötysten kuskaamiseen Kuuhun ja takas.
Tää on niin tyhmien tyyppien palsta, että suorastaan ottaa päähän.
Mitä pakuripää höpiset, etkö ymmärrä tekstiä, Apollo-alusten kantoraketti oli jättimäinen SaturnV, ja sillä juuri saatiin Kuuhun asti komentomoduli, laskeutumisalus tarvikkeineen ja kolme astronauttia. Avaruussukkuloilla päästiin vain matalalla Maan kiertoradalla, niitä ei suunniteltu sen kauemmaksi menemiseen, ja ne olivat painavia.
sulla on nuppi sekasin pahasti(!) Mee maaten.
ei sulla sitten muuta
Hutigga senttipellekin ajattelee selvästi omilla aivoillaan, kuusalkkarit tätä usein toistelevat :-D
https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo
Ikeasta saa pahvilaatikoita - ellei Biltemassa ole?
nuo ohjausmoottorien alla olevat rätit on kyllä mielenkiintoinen ratkasu. Ilmeisesti ne rätit jäi sitten sinne laskeutumisosaan, kun lähtivät pois. Miten lienee fysiikan lakien mukaan alukseen vaikuttavat voimat, kun suihku tulee suuttimesta alaspäin, mutta se rätillä käännetään siitä heti sivulle. Tuossa kuva räteistä telineissään:
http://www.armaghplanet.com/blog/wp-content/uploads/2011/08/Image-of-A16_LM_descent_stage.jpg
Niitä oli siis vain kaksi ja kuvista päätellen vierekkäisissä kulmissa.
tuosta tuli vielä mieleen, että aikamoinen kasa verhotankoa on pitelemässä niitä rättejä, joten varmaan todella tarpeelliset olleet aluksen ohjattavuudelle.
ai niin. Montako tonnia tuo höskä taas painoikaan. Varmaan helppoa ohjailla sellaista kilomäärää räteillä(!)OK
Ne "rätit" ovat laitteiden suojapeitteitä ja muuta roinaa, mitä nyt tulee purettaessa kamoja toimintakuntoon. Astronautti Young toimitti ulos myös roskapussin, jossa oli astronauttien oleskelusta LM:ssä siihen asti kertynyttä tarpeetonta.
Tuosta näkee, kuinka paljon romua laskeutumismoduulin ympärillä oikeastaan on. Valitettavasti romun muodostumisesta ei ole kunnon videoita, koska kiinteän ovitelevisiokameran lisäksi ei ollut muita videokameroita, ennen kuin kuuauto ja sen kamerat saatiin kasaan ja toimintakuntoon.
https://www.youtube.com/watch?v=6tL64qoIqyA
et tainnut katsoa sitä hauskaa filmiä, mikä tuolla edellä oli:
https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo
Tuossa vielä huvitti ne pahvin palat, jokka oli aluksen verhouksena. Ne oli siinä joillain neppareilla kiinni. Neppareita ei kuitenkaan ollut riittänyt ihan joka sivulle ja siinä vasemmassa reunassa nepparit oli korvattu jeesusteipillä. - Onko tällainen kyhäelmä muka uskottavan näköinen avaruusalus?
Ohjausrakettien alla olevat rätit todellakin kai suojasivat jotain, mutta pointtini oli niistä kysyäkseni se, että miten ne vaikuttivat aluksen ohjattavuuteen. Nehän ohjasivat ohjausmoottorien suihkun täysin holtittomasti jonnekkin. Työntäen samalla alusta ihan muualle kuin mihin moottori oli suunnattu. Ei käy oikein järkeen.
Se aluksen kylkeen liimattu ehkäisyvälinepakkaus on minua ihmetyttänyt aikaisemminkin. Palstan apolloasiantuntijat eivät ole siitäkään antaneet selvitystä. Uskovat kuitenkin että ilman sitä Kuu-matkailu on mahdotonta.
Lisäksi vielä kiinnostaisi tietää miten apollomiehistö tiesi aluksen korkeuden Kuun pinnasta. Ihan lopussahan niillä oli näköhavainnon lisäksi kaksimetriset viikset antureina aluksen laskeutumistelineissä. Niistä varmaankin oli paljon apua siinä laskeutumisen viimeisellä sekunnilla(!)OK
Hyviä kysymyksiä tietämättömältä.
Osaisitko ottaa asioista selvää ihan itse? Rintaruokinnasta olisi sinun joka tapauksessa vieroituttava varsin pian, jos aiot kasvaa itsenäiseksi aikuiseksi ihmiseksi joskus tulevaisuudessa.
räteistä ei vieläkään asiallista vastausta(!)
Palstan taso on todella surkea. Jopa kaikkein viisaimmatkin S24 tiedemiehet ovat täysiä idiootteja ja apollouskovaisia huuhaa tyyppejä. Ainoa mitä osaavat on vittuilu ja palstan pilaaminen asiattomilla trolleilla.
"Kiinnostaa tietää miten ne tiesi korkeuden kuun pinnasta " oletko ikinä kuulut semoisesta vehkeestä kuin TUTKA? rätit? Sinua en panis edes matkustamaan hissillä...yksin.
itse asiassa imartelet tiedettä ja tekniikkaa koska nykyinen tiede pystyy asioihin joita kaikki eivät ymmärrä tai voi hyväksyä. kuuhun laskeutuminen kuun ratanoopudesta hidastetaan niin että laskeutumis alus käytännössä tippuu kohti kuun pintaa tippumis nopeutta ja suuntaa säädeltiin eri raketeilla.Miksi "rätit" levisivät koska nousu osan kaasu suihkut repivät ne irti alustasta
nauha joka roikkuu alas on data siirto kaapelia.osa tieteellisistä kokeista käytti kuumodullin radiota ja antennia yhteyden ottoon maahan ja siirtämään mittaustulokset.
oletko kuullut koskaan välineestä kuten tutka...tutka voidaan mitata myös etäisyyksiä...
linkkaamani kuvan perusteella ne rätit napottaa paikoillaan verhotangoissaan senkin jälkeen kun nousivat Kuusta. Onko sinulla kuvia levinneistä räteistä?
No miten se tutka toimi? Nehän laskeutumisessa koko ajan hokevat korkeus sitä ja korkeus tätä. Minkälainen näyttöpääte siinä tutkassa oli. Onko videoo?
Tutka toimii lähettämällä mikroaaltopuulssia ja mittaamalla heijastuneen paluupulssin saapumiseen kuluva aika. Näytön voi rakentaa sellaiseksi kuin haluaa, etenkin jos on kyse vain korkeuden mittauksesta.
kyse oli apollon tutkasta, joka siis toimi 23 V paristoilla ja ilmoitti etäisyyden Kuun pintaan jopa 15 km päästä.
Siis se näyttöpääte kiinnostaa ja kuinka se toimi.
auton akussa 12.7v ja mulla ainakin on peruutustutka ja kamera siinä toimii iman että auto pyörii
Laskeutumisessa korkeuden arvioinnissa käytettiin hyväksi kuumodulin ikkunaan maalattua asteikkoa. Sitä verrattiin rullamittaan ja siten korkeus pystyttiin arvioimaan jalan tarkkudella.
aivan
Varmaan tärkeät ne asteikot siinä ikkunassa.
Lähtikö ne asteikot irti kun kuvattiin maisemia? Olen nähnyt filmejä joissa välillä on asteikot ja välillä taas ei.
Ruotsin laivan ja vaatisi nestehapen 10v tuotannon.
Varhaisimmilla lennoilla asteikot ikkunaan oli piirretty vesiliukoisilla väreillä. Ne lähtivät aina pois kun ikkunoista skrabattiin jäitä. Siksi hätävarusteena oli aina mukana rullamitta. Se osoittautui yhtä päteväksi.
NASAn ukkelit eivät olleet ottaneet huomioon että ikkunat jäätyvät sisäpuolelta. Jääskrabat otettiin sitten mukaan vasta myöhemmin.
Jäätyivät ne kuumodulin eristämättömät seinäpinnatkin mutta siitä ei saa puhua.
tuosta tulikin mieleen
A13. Nehän meinasi jäätyä sinne alukseen. Minkälainen lämmitysjärjestelmä aluksissa oli ja miten estettiin kaikkialle tiivistyvä kosteus. Ainakaan missään filmeissä ei ole ikkunat huurussa.
kauanko se kuualus oli aina siellä Kuun takana täydellisessä pimeydessä? Oliko ne apolloukotkin sillon ihan pimeessä, kun eivät tähtiäkään nähneet. Minkälaiset valot siellä aluksessa oli. Riittikö hyvin virta 23 V polttimoille, vai imikö tietokone kaiken virran?
Oli niillä pieni sähköpatteri siellä missä ne lämmittelivät näppejään. Niitä paksuja hanskoja ne eivät voineet pitää kun piti laskea laskutikulla aluksen oikea kulma tultaessa maan ilmakehään.
Patterit ladattiin tietysti polkulaitteella.
On olemassa kolmenlaisia pattereita; lämpöpattereita, lantapattereita ja tykkipattereita. Niistä tuskin mikään on käytännöllinen näppien lämmittäjä avaruusmatkalla.
Tarkoitit varmaan paristoa, mutta ettehän te vajakit tiedä tekniikasta sen vertaa, että olisi termit hallussa.
Niin mutta oliko se sähköpatteri- vai puhallin millä ne lämmitteli? Sen piti olla ainaskin 3000 W tai jotain?
Koeta sinä höhlä selittää mikseivät kuumodulin ikkunat ja seinät menneet jäähän? "Ulkona" oli ihan pieni pakkanen.
Ulkona oli pakkanen ja lähes absoluuttisen kuiva ilma.
Herra Kollimaattorikin on ollut ihan hiljaa. Viimeisin ja terävin oli rintaruokinta jotain.
Viisaudessaan nyt sitten selittäisi meille huurteenpoiston ongelmat ja lämmitysjärjestelmät. Vielä haluaisin tietää pukuhuoneiden- ja kaappien sijainnin kuumodulissa. Taisivat viedä tilaa valtavasti.
Huurteenpoisto lienee ollut pieni ongelma verratuna Apollolentojen muihin hankaluuksiin. Muistakin asioista piti huolehtia, koska vastoin ilmeisen yleisiä väärinkäsityksiä ja salkkarien märehtimisiä ihmisen elintoiminnat jatkuivat avaruudessakin. Kusella ja sontimassa käytiin, mutta systeemit olivat omiaan vähentämään nautintoa. Ks. esim: http://www.madsci.org/posts/archives/2006-01/1138467020.As.r.html
Mitenkäs ne kuu- ukot pukivat ja riisuivat niitä ulkoilupukujaan? Näyttivät aika hankalilta vermeiltä eikä lattianeliöitäkään ollut paljoa. Jotenkin herää mieleen epäilys että jos ei........... ...........
On hankalia, on. Elokuvateollisuuden käyttämät on paljon helpompia pukea ja riisua. :) Tossa on yks pukutyyppi puettavana ja muita löytyy netistä, jos viitsii vilkaista. Kuu-ukko on kylläkin taruolento, joten linkitin videon muijasta pukeutumassa: https://www.youtube.com/watch?v=lmUCsoK5x2M
Heh heh, kiitoksia. Kuka puki sen viimeisen ukon?
Huomaan että aika harvaksi on käynyt Kuussakäyntien puolustajien joukko. Niin tyrmäävät ovat jo todisteet sitä vastaan.
puupää trolli vastailee itselleen
eikös ne joillain lennoilla vaihtaneet vielä pukua, kun likaantui siellä kuupölyssä(!)Ok
http://tctechcrunch2011.files.wordpress.com/2009/08/lunar_rover_nasa-2.jpg
Kuuhan on pölypallo. Kraaterit täynnä pölyä. Täyttäneet ne kuin vesi maassa:
http://fotoastronomiche.it/wp-content/uploads/2013/10/luna-hires-plato-newton800.jpg
.
tuossa tuoreempia mällejä, jokka alkaneet jo täyttyä pölystä. Valumalla reunoilta ja taivaalta satamalla.
https://www.thunderbolts.info/wp/wp-content/uploads/2011/09/110912messier.jpg
.
Vaikka 26 kiloa painava apolloukko tekee kuuhun 5 cm syvän jalanjäljen, niin 26000 kg painava apolloalus ei painu pölyyn milliäkään. Nerokasta(!)OK
http://mars.nasa.gov/images/Apollo-footprint.jpg
http://cache2.asset-cache.net/gc/57192296-landing-gear-of-a-lunar-module-on-the-moon-gettyimages.jpg?v=1&c=IWSAsset&k=2&d=Fkv7e1GQI4pJ2Of1zGd2W3/0czmc7TrE0drai96YWVIAQAtYvHoussfKxxg93e9UN2fjuItjkb4cKczWJXedRb6UFSbBcuuWniPLNYTIcVytnLfcgjpKDZBgQfkXMU1C
Tuossa myös aika erikoinen valotus kuvassa:
http://online.wsj.com/media/moon17.jpg
.
tuo mammuttilinkki ei toimi, mutta periaatteessa sama kuva kuin seuraavassa.
Tuossahan se laskutelineen talla on uponnut melkein koko korkeudeltaan kuuperään.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2a/Apollo16LM.jpg
Tallan mittoja en tähän hätään löytänyt, mutta oli se luokkaa parikymmentä senttiä syvä kippo.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/a/a7/Lunar_Module_Landing_Gear_plans.jpg
Kuumoduulin maksimi kokonaismassa muuten oli 16 400 kg. Kuuperään kohdistuvan pintapaineen suuruus näyttäisi korreloivan aika hyvin astronautin massan aiheuttaman pintapaineen kanssa.
Ethän sinä näitä juttuja ymmärrä, mutta jätin tämän tähän siltä varalta että jotain avaruustekniikasta kiinnostunutta nuorta kiinnostaisi.
voi hyvänen aika noita sun korrelointeja(!)
Otappa maan pinnalla sama juttu. Iso traktori jossa suuri peräkärri (10 000 kg) täynnä viljaa = yht n 16 tonnia. Laita se neljän parikymmentäsenttisen lautasen päälle ja laskeudu silmät kiinni hiekalle. Lähe sitten pomppimaan samalle hiekalle avaruuspuvussa, joka S24 apolloasiantuntijoiden mielestä painaa vain 25 kg. Tuleeko apollokengistä täysin samanlaiset painaumat hiekkaan kuin siitä avaruusaluksesta....?
Sun on pakko olla umpihullu idiootti(!)OK
Aluskin kuten astronauttikin painaa Kuussa tietysti paljon vähemmän kuin Maassa, eikö se nyt tullut mieleen. Ainakin joillakin Apollo-lentojen laskeutumispaikoilla ainoastaan ihan pinta oli hötöistä ja heti sen alla niin kovaa että lipputankoa ei saatu uppoamaan siihen paljoakaan.
Järkevintä olisi siirtää lähtöpaikka 4000m korkeuteen vuoristoon. Lähdössä säästäisi polttoainekuluissa ison osan ja hyötykuorma kasvaisi merkittävästi.
Järkevää oli hävittää 400 laatikollista "autenttista" Kuussakäyntimateriaalia.
Vallan mahottoman suuren.
Sky-is-the-limit
Jospa se rakennettaisiinkin Kuussa? Materiaalit siihen raketeilla maasta... ja peukut pystyyn että kuusta saa loput...
Olisiko jo yhteenvedon aika? Arvioituani väittelyn Kuussa käynnin todellisuudesta totean ettei siellä ole käyty eikä vähään aikaan mennäkään.
Olet yhteenvedetty vajakiksi ihan vakituisesti, annahan nyt viimein niitä säteilylaskelmiasi lyijyseinistäsi
Kuuhun on mahdotonta laskeutua ja sieltä palata. Muutoinhan se oltaisiin jo tehty.
Yhteenvetona todetaan taas; olet vajakki