Auton kopan korkeus maasta on 1,2 metriä
Lastausillan korkeus on 1,7 metriä
Kuika monen asteen nousu tulee jos tuohon väliin laitetaan auton perälauta 200cm?
Entä jos laitetaankin perälauta lastuasilta jolloin luiskan yhteispituus 400cm
Oma matematiikkani ei tohon riitä millään
Lastausillan korkeus on 1,7 metriä
Kuika monen asteen nousu tulee jos tuohon väliin laitetaan auton perälauta 200cm?
Entä jos laitetaankin perälauta lastuasilta jolloin luiskan yhteispituus 400cm
Oma matematiikkani ei tohon riitä millään
Vastaukset 19
Vanhimmat
Laudan ja lastauslipan pitää olla ilmeisesti hieman päällekkäin? Monta senttiä riittää? Jos täräyttää ajaa autoon esim. 1.5 tonnin trugilla, niin auto niijaa jonkun verran ja saattaa tulla äksisdentti, jos lastausilta ei ole riittävästi perälaudan päällä.
oikeastaan ei pidä eikä kannatakaan... On meinaan perälaudalle aika myrkkyä kun aivan kärkeen tulee sillan kuorman paino... Saattaa hajota tavarat, kuski, sekä autokin siinä samassa
Molemmat puhhuuu lastausillasta mutta mikkään se semmonen ilta on? Sillonko vuan lastataan? Entäs sitten tuo lastuasilta?
Aloittajalla ei liene mitään käsitystä autonkuljettajan työstä. Ennen ei kaikissa kuorma-autoissa edes ollut perälautanosturia vaan lastaussilloilla oli käytössä pelti- tai vanerilevyjä joide alle pantiin niitä puisia kuormalavoja.
Ja näin kuorma-autoja lastattiin ja purettiin 1960-70 luvulla monissa paikoissa. Piti vaan huolehtia, että ne levyrakennelmat pysyivät paikallaan kun työskenneltiin pumppukärryjen kanssa.
Entisenä autonkuljettajana hommat hoidettiin tuolla tavalla. Nyt nautitaan eläkepäivistä. Ei autokuskit laskelleet mitään kaltevuuslaskuja lastaussilloilla.
Hyvä kun tiesi mikä on kuorma-auton sallittu kuorman määrä ettei tullut sakkoja ylikuormasta.
EVVK.
Kovin korkean lastaussillan olet löytänyt. Ilmoitit korkeuden 1.7 metriksi.
Kyllä! Näitä suunnitelun riemuvoittoja näkyy aina välillä... Saa isollakin kuorma-autolla olla keula alhaalla ja perä ylhäällä ja silti jää perälauta ylämäkeen...
Noh kai suunnittelija katsonut vanhojen avolalakuorma-autojen kuvia?
Tuota lastaussillan korkeutta minäkin ihmettelen. Olen vain 185 senttimetrinen kuorma-auton ammattikuljettaja.
Eikä vielä ole vastaan tullut lastaussiltaa joka olisi leukani korkeudella. Kyllä ne kaikki lastaussillat ovat olleet matalampia joissa olen käynyt.
Asialla lienee osaamaton arkkitehti. Kuka tuollaiselle on edes myöntänyt rakennusluvan?
En ole rahtausalalla, mutta käytiin kerran ihan luvan kanssa hakemassa rikkinäisiä kuormalavoja erään marketin lastauslaiturilta. Sinne laskeuduttiin rakennuksen sisäpuolella olevaa luiskaa pitkin.
Laituri oli valehtelematta lähemmäs pari metriä korkea, reilusti yli 1,5 metriä joka tapauksessa, koska ilman rappusia sinne ei olisi voinut kiivetä. Siinä oli sellainen "hissi"-taso, jolla pääsi sitten ylös ja alas. En tiedä sitten miten kyseiseen paikkaan tavarat tuodaan. Ehkä se hissi ajetaan sopivalle korkeudelle ja puretaan kuorma siihen ja sitten nostetaan kaupan lattian tasolle.
Mutta tuohon aloituksen kyssäriin, niin kulman saattaisi saada ratkaistua sinifunktiolla. Eli vastainen kateetti olisi korkeusero ja hypotenuusa perälaudan tai sen yhdistelmän pituus.
Piirrä kuva. Saat suorakulmaisen kolmion sinne yläosaan. Hypotenuusa 2 m ja kateetti 0, 5 m. Sin(kulma) = 0,25 -> n. 14,5 astetta.
Ja jos sinit yms eivät ole vielä hallussa tai ei ole käytössä tieteislaskinta, niin pienillä kulmilla pääsee aivan riittävän tarkkaan tulokseen laskemalla kuinka suuri osa 0,5 m:n kaari on 2 m:n halkaisijaisesta ympyrästä. Sen kun kertoo 360 asteella saa 14,32 astetta. Tarkka tulos 14,48 astetta.
Tai voi piirtää paperille suorakulmaisen kolmion jonka pisin sivu on 20 cm ja lyhin sivu 5 cm ja katsoa astelevystä kulman.
Ei tässä työssä ole ennenkään käytetty laskimia. kyllä se kuorma-auton kuski omilla silmillään näkee korkeuserot ja varautuu tähän vaikka teräs tai vnaerilevyllä niinkuin ennen tehtiin.
Kaikki kuormat on saatu lastattua ja purettua ILMAN laskimia ja ILMAN perälautanosturia. usein on käytetty hyväksi avattavia sivulaitoja sitten käytetty trukkia. Autokuskit joutuu usein lastaamaan ja purkamaan kuormat yksinkin.
Eli tämä homma vaatii lihasvoimaa ja älliä niillä paikoilla jossa ei ole kuormausapua.
Perälautanosturi on helpottanut työtämme kovasti. Ei me autokuskit työssämme laske laskimilla sinejä, kosineita tai tangetteja. 1970/80 -luvulla tuli purettua monta sementtisäkki, kattohuoparulla ja rakennuslevy kuormaa paikan päällä rakennuksilla ja osuuskauppojen sivumyymälöiden varastoilla ihan käsivoimin kun ei ollut muita vaihtoehtoja. (tehtaalla kuormaus kyllä tapahtui trukeilla)
Tulkaa tekemään autokuskin työtä niin näette mitä tämä homma todella on. Ja jättäkää se tieteislaskin kotiinne.
Olisikohan tuossa tämän palstan vuoden typerin vastaus? Vaikea ylittää!
Nimenomaan!
Tehtävä samaa tasoa iltalehden "joka kansalaisen matematiikan" testien kanssa.
Eli tilanne jota kenenkään ei tartte oikeassa elämässä ratkaista.
Vastaava tehtävä voisi olla tyyliin "tuote A maksaa 100€ ja tuote B 70€ kuinka monta prosenttia B on halvempi" ei tolla tiedolla tee mitään
Trukki kiepsahtaa helposti kumoon, jos pitää raskasta kuormaa kaltevalla pinnalla liian korkealla. Joten hyvä se on selvittää luiskan jyrkkyys, ennen kuin lähtee harjoittelemaan trukilla ajoa.
Aika monelta vanhemmalta rahtarilta puuttuu trukkikortti ja trukilla ajokin on heillä sen mukaista. Mennään tuurilla, eikä taidolla.
Oletko nähnyt monen rekkakuskin käsittelevän lastausilloilla tieteislaskinta?
Minä en ole nähnyt, vaikka olen tehnyt kuljetushommia yli 20 vuotta.
Moniko rekkakuski edes puhuu sineistä, kosinista ta tangenteista?
Trigonometriset tehtävät eivät kuulu rekkauksien työhön.
Ei minulla ole yksikään trukki kaatunut vaikka ei olekkaan trukkikorttia. Enkä ole yhtenäkään työpäivänä tehnyt trigonomterisia laskelmia.
Kyllä auto on aina saatu lastattua ja purettua (aivan joka paikassa). Joskus joutuu itsekin ajamaan "vapaana olevaa" trukkia kun joka paikassa ei ole osaavia trukkikuskeja.
Vaativassakin ajossa pärjää plus, miinus, kerto ja jakolaskulla :=
Tuttua hommaa. Ylikuorman laskemiseen riittää ynnälaskun osaaminen. Rekisteriotteesta näet suurimman sallitun kuorman ja sitten et lastaa autoon yhtään enempää kuormaa.
Kertaakaan ei olla saatu ylikuormasakkoja Poliisin suorittamat mittaukset tien päällä kertoo tämän, kuorma-autossa ei ole koskaan ollut ylipainoja.
Liikennemerkit näyttää silloille suurimmat sallitut kuormat. Ei autokuski tähän tarvi tieteislaskimia.
Sitten vähän vaikeampi tehtävä joka voi tulla eteen
Autoon mahtuu 2000 Vaasan leipomon laatikkoa.
Autoon pakataan 900 Vaasan leipomon laatikkoa sekä 800 Fazerin laatikkoa
Yksi Fazerin laatikko vastaa 1,1 Vaasan laatikkoa (semmosia sinisii isoi)
Kuinka monta prosenttia kuormatilasta tulee käytetty (eli kuinka korkeita pinoja tulee tehdä)