mättöä ohjelmaan

unohtu lisätä, että ykkösvuoden syksyllä kaikille olisi samat kurssit

lisään

neljäs kohta voisi joko olla kolmeen pisteeseen oleva kurssi, joka joko 2 pientä kurssia tai

yksi puolentoista pisteen kokoista kurssia plus puolentoista pisteen suuruinen oleva esitelmien alue

tai kolmen pisteen suuruinen esitelmä-kokoelma

neljänteen kohtaan edellisten lisäksi voi ehkä laittaa kahden pisteen suuruinen kurssi.

neljännen kohdan kahden pistteen suuruisesta kurssista en osaa sanoa

varmasti aiheisiin tutustuminen kannattaa olla pakollisten kurssien lopussa, koska ne

kuten yliopistomatematiikkaan tutustuminen on varmempi aihe ja perustavaalaatua olevampi asia kuin tieto matematiikan eri aiheisiin tutustuminen, koska tutustumiskurssit eivät saa jatkoa ehkä.

Jjos aikaa ja voimia on, niin senkaltaiset kurssi kuten johdatus yliopistomatematiikkaan voidaan laajentaa
niin paljon kuin kyky riittää,

lähempänä ajallisesti kurssiaiheet ovat, sitä paremmin ne muistaa

Ei kyseisistä ehdotuksista ota mitään selvää. Rakenteeltaan teksti muistuttaa lähinnä näitä nykyrunoja, joiden tulkinnassa on lähes yhtämonta mahdollisuutta kuin on lukijoita.

tää on tiedettä.

kannattaa varmaan laittaa kolmen pisteen suuruinen esittelykurssi ykkösvuoden syksylle, koska harvassa on ne, jotka ei osaa tietää kiinnostuksen kohteitaan silloin niiden avulla. Ei kannata laittaa tutustumiskursseja, koska kaikki matematiikka on varmaan samanlaista yliopistossa, ei paljoa yhtään eroa.

sitten laittaisin kaksi erikoistumisaiheitta ykkkösvuoden kolmanteen periodiin plus ehkä varmuuden varalle pienen erikoistumisaiheen, joka pieni aihe loppuisi kolmannessa tai neljännessä ykkösvuoden aikana. Ja pienen erikoistumisaiheen voi vaihtaa toisen laajan aiheen,

ja niihin kuuluvat niitä tukevat kurssit pakollisiksi kursseiksi samoista ajoista lähtien. En osaa sanoa, milloin kahta erikoistusmisaihetta tukevat kurssit kannattaa suorittaa ja laittaa suoritettavaksi. En ole matematiikan opiskelija tai valmistunut siitä.

koska ei ole kokemusta nyt, niin näiden jatkosta en osaa sanoa muuta kuin kahteen kohtaan kannattaa erikoistua vain jatkossa enintään. en myöskään tiedä myöhemmistä niihin liittyvistä pakollisista kursseista.

myös kannattaa esittelyssä esitellä aiheiden vaatimat pakolliset niitä vaativat kurssit, jotka aiheet ovat pieniä, mutta niihin tarvittavia. '

voi olla, että ne erikoistumisalueet, joihin erikoistuu, niin niiden vaatimat pakolliset peruskurssit kannattaa esitellä ykkösvuoden kakkosperiodissa.

Eli niitä pakollisia pieniä kurssiaiheita tulee tartvitsemaan, jos erikoistuu sellaiseen aiheeseen. Esim. jos erikoistuu yhteen suureen aiheeseen, niin esitellä sen tarvitsema pieni kurssi. Kuitenkin saattaa olla, että aiheiden esittelyt kannattaa olla vaikka 5 pisteen laajuiset yhteensä, koska muuten saa nopeasti pinnallisen kuvan niistä ehkä

jos kahteen aiheeseen matematiikassa voi erikoistua lähes ainoastaan ykkösvuoden keväällä ja kokonaan kakkosvuoden aikana kokonaan plus unohtamatta ehkä pakollisia vastapainoaiheita, joista en tiedä - ei ole kokemusta ja en ole kaikkitietävä - voi olla, että matematiikan ulkopuolisia vastapainoaiheita ei ehkä tartte.

mutta toinen suuri erikoistumisaihe saattaisi ehkä toimia vastapainona osaksi unohtamatta harjoituksia ja unohtamatta luentoja ja tai unohtamatta ehkä yksinkertaisia tapoja tuottaa vastapainoa, jotka yksinkertaiset tavat tuottaa vastapainoa, eivät ole ehkä järkeviä, kuten esimerkiksi kielikurssit. Koska kielikurssit ovat tosi kaukana teoreettisuudesta plus ne vaativat raskaasti luennoilla olemista

mutta näin aikainen erikoistumisen takia tuottaisi joko nopeaa valmistumista ja tai suurta tietämystä aiheestaan

kannattaa muistaa, että kurssit maksavat ja siksi tutkielmien tekeminen on halvempaa kuin kurssit. voihan ehkä tehdä niin, että tutkielmakursseihin yhdistäisi normaaleja kursseja, kuten yhtäaikaisa harjoituksia ja tai ainakin harjoituksia ja tai luentoja ja tai tenttejä. Näin tutkielmanormaalikurssi olisi halvempi kuin normaali kurssi

tällainen uudistus olisi vanhaa tapaa suuresti rajoja rikkova

selvennän alkua

myönnän on sekava ja varmasti vaikea tehdä rakenne.

neuvon unohtamaan äskeisen artikkelin ekan kappaleen,

mutta painotan, että toinen erikoistumisaihe voi toimia ehkä vastapainona

ja toinen joka on sitä erikoistumisaihetta kiinnostavamman aiheen voi tehdä itseään tukevan siten, että järjestää sille tosi mielenkiintoisia kursseja, joita ei olisi alunperin ehkä keksitty omalle tutkinolle eli yliopisto voi esitellä, miten rakentaa niitä ja sitten hänelle rakennettaisiin se tai niitä yliopiston avulla

ja tai suurentaa niitä yliopiston alkuperäisistä kursseista yliopiston avulla

Näin olisi yksi suuri erikoistuminen ja toinen vähän pienempi erikoistuminen

plus niitä tukevat pakolliset opinnot plus kaikille yhteiset yleisopinnot. Siis olisi sellaisia pakollisia opintoja.

varmaan on parempi jossain vaiheessa tehdä toisesta erikoistumisalueesta toista erikoistumisaluetta suurempi. Esim. topologia suurempi ja analyysi pienempi, koska varmaan hän tutkii ja tekee työtä vain toisen aiheen parissa myöhemmin.

En ole varma, että kannattaisiko ja missä vaiheessa hänen erikoistua kahteen lähekkäiseen aiheeseen, kuten topologia ja algebra tai kaksi analyysin erikoistumisaluetta.

en tiedä, miten paljon kaikille pakollisia opintoja kannattaa olla, mutta jos on vähän niitä, niin toinen suurta erikoistumisalue kannattaa vaihtaa toiseen sellaiseen suureen erikoistumisaiheeseen, joka tukee suurta, kuten molemmat analyysiaiheet tukee paljon toisiaan tai algebra ja topologia, koska ne tukevat varmaan toisiian paljon.

ehkä voisi vähän muuttaa

kunkin oppilaan mukaan ottaminen tutkintorakenteen rakentamiseen kaikki he, ei ehkä toimi, koska jostain syystä saattaa olla, että luovuutta tieteeseen tai muulla tavalla ei ole riittävästi

tai syy, että miksi oppilaan ottaminen tutkintorakenteen tekemiseen mukaan on kannattavaa on se, että tietyt oppilaat tietävät,

miten tehdä mielenkiintoisia kursseja, ja mitä ne sisältävät plus kaikenkattavasti, että mitä ne siis sisältävät kaikin tavoin kaikista näkökulmista.

Unohtamatta sitä, että ne ovat silä tavalla hyödyllisiä ja kiinnostavia, jota opettajat tai yliopiston henkilöstö ei millään keksi, koska opettajat tai muut yliopiston henkilöstö eivät ole uusia tieteessä siis helposti muuttuvia omalla alallaan tai lähes missään, kun uusi tai vanhempi oppilas on joustavampi ehkä omalla alalla ja kaikissa asioissa ja aloilla.

saattaa olla tieteessä saattaaa olla helpottavia perusoletuksia, jotka nopeuttavat tekemistä väitteissä ja tekevät väitteistä laadukkaampia, näitä vanhemmat tieteenharjoittajat käyttävät, mutta ne ehkä ovat huonoja väitteitä.

Siis yliopiston henkilöstö saattaa olla omalla tieteenalalla ja monissa muisssa asioissa, kun ikää on tullut ja tiedettä on kauan tehnyt, niin heillä on ehkä sanotusti vakiintuneita tiedeoletuksia vähän tai enemän asioissa tieteessä tai monissa tieteissä tai monissa muissa asiossa, jotka merkitsevät tieteellisessä tutkimisessa.

Siis tarkoitan sitä, että kaikilla nuorilla ei ehkä ole väkevämpää otetta muihin vanhempiin ihmisiin verrattuna. Voi olla parempi, että aina silloin tällöin koulut ottaisivat uusia joko nuorempia tai vanhempia tieteenharjoittajia auttamaan yliopistoa kurssien tekemisessä. Tämä että kaikki nuoret ei ehkä tiedä, miten rakentaa ajatelmia paremmin, on tämän artikkelin ydin.

siis kyllä vanhallakin tutkijalla saattaa olla pätevät tieteelliset ajatukset, mutta nuori on ehkä joustavat ja uusi.

tieteessä muodostetaan joskus väkivahvoja perusoletuksia, joita ei ehkä epäillä

lisäys, asian kiinnostavuus vielä enemmän saattaisi ehkä kannattaa, koska se ehkä nopeuttaa tekemistä, auttaa keksimää asioita tekemisessä, auttaa pääsemään läpi tekemisessä

yliopistossa sanottiin, että oppilaita halutaan tutkimuksen tekemiseen.

he tarvitsevat varmaan enemmän ohjausta kuin valmistuneet tietelijät, vaikka alkuperäisesti sillä hetkellä, kun ovat uusia tieteessä ovat

ehkä taitavia, monissa asioissa nuoruuden takia, vaikka he eivät olisi enemmän luovia tai taitavia ajattelussa.

kuitenkin, nuori tieteilijä on ehkä sillä tavalla taitamaton, vaikka on joustatava ajattelussa, että

hän ei tiedä esim. pitkälle vietyä toisiinsa liittyviä joukko-opin ideoita. koska hän ei tiedä paljon jouko-opista,

hänellä ei ole mahdollisuutta sanoa mitään joukko-opista.

Toisin kuin vanhempi tieteenharjoittaja pystyy esittämään joukko-opin sääntöjä ja sen jälkeen hänen joukko-opin väitteitä pystytään arvioimaan.

Onko parempi olla tuppisuuna kuin esittää jotain.

Totta on, että 99% varmuudella vanhemmat tieteenharjoittajat ovat tuottaneet pahoinvointia, jotka pahoinvointi on saattanut olla massiivista, kuten atomipommin keksiminen tai atomipommiin liittyvä käyttäminen

on mahdotonta sanoa, ovatko vanhemmat tieteenharjoittajat parempia ideoiden tuottamisessa ja kaikessa, mikä liittyy tieteeseen.

seuraavat kappaleet kuuluvat vanhempien tieteenharjoittajien korostuneeseen vaikutukseen, kun nuoremmat tieteenharjoittajat ei paljoa tuottaisia paljoa samankaltaisia.

vaikka ei usko siihen, että ei tule helposti massiivista pahoinvointia tieteestä,

niin tiede saattaa esim. vaikeuttaa terrorismin estämistä ja oli se sitten mitä tahansa, johon uskotaan ja sitää kannatetaan ja se on vaikka terrorismin suurentamista ja sen terrorismin suurenemiseen ei kukaan ehkä usko sen väitteen avulla, joka vuorenvarmasti nostaa terrorisimia.

On mahdollista, että alunperin sen väitteen uskottiin pienentävän terrorismia, ja tosiasiassa se suurentaa terrorismia.

esimerkkinä esitän lääkkeen: sen uskotaan auttavan aivan varmasti joko tietyssä kohden tai suuresti. Tosiasiassa se aiheutta aivan liikaa sivuoireita ja sen haluttu vaikutus on lähes olematon. Toinen esimerkki on, että lääke ei aiheuta sivuoireita paljoa, vaan se aiheuttaa päinvastaisen vaikutuksen pääasiassa, jota sen halutaan pienentävän

sitä ei kannata huomioida, että onko vastatulleet tieteilijät luonnostaan taitavampia ajattelijoita, koska sitä ei pysty vertailla kuin paljon keskittymällä.

puhun, suuri kokemus ei ehkä anna, vaan melko paljon oppineet omalla alallaan saattaa riittää, kuten enimmäkseen analyysista, koska ei suuri kokemus auta ehkä suurella ajalla ja tekemisellä omalla alalla.

sanon jossain vaiheessa saattaa huomata ja ei paljoakaan kannata panostamalla huomioida huomata ajattelijan taidon.

koska kannattaa panostaa muuhun ajatteluun, kuin huomata toisen taito. koska toisen taidon korkealle huomioinen saattaa epäonnistua, kun oma muunlainen tekeminen ei ehkä ole niin turhaa.

En tarkoita, että oma tekeminen on helposti suurta hyötyä tai melko kannattavaa.

kannattaa vähän yrittää huomioida toisen taitoa, koska se on sitä enemmän tylsää ja raskasta, mitä enemmän sitä yrittää.

oman pääasian harjoittaminen ei ehkä kannata siitä tulevan vaarallisuuden takia, kuten poliisin keinojen huono heikentäminen, mutta ehkä oma päätekeminen ei ole raskasta.

tämä on vaikeaa, koska tässä ei ole paljoa faktoja, tai sitten niitä on tai jonkin verran faktamaisia asioita

fakta on, että suuri tekeminen saastuttaminen pienentäminen on hyvä tai kaiken sodan pienentäminen. lääketiede ei ehkä ole kannattavaa, kuten saattaa tulla antibiooteille vastustavia bakteereja ja kun sellaiset saadaan kuriin, niiden heikentäjät saattaa olla muuten vaarallista ehkä tosi suuresti

pieni lisäys, ei ole mahdotonta

että matematiikan tutkinnossa ei tulisi jonkun keksimänä monen tai tosi monen tai edes yhden professorin mielenvastaista keksintöä, kuten missä tahansa kurssissa

turha on kertoa sadoin tuhansin kertoimin, miksi sanon

oli se väite mikä tahansa matematiikassa, se on perusteltu ottamatta mukaan myöhempiä väitteitä siis niitä väitteitä, jotka vaativat alkeisväitteitä allensa.

tällaisia perusväitteitä on esim. kanditutkinnon alkukurssien kaikki väitteet plus kanditutkinnon myöhemmät väitteet. Eihän niihin peruskurssien väitteisiin tartte myöhempien kurssien kuten maisteritutkinnon väitteitä.

useat maisteritutkinnon väitteet perustuvat kanditutkinnon väitteille. Jos kanditutkinnon väitteet hänellä on väärässä ja käyttää sellaista epäonnistunutta väitettä, metsään menee.

Silloin jos kanditutkinnossa väitteet muuttanut tutkija käyttää muuttamaansa tietoa, joka ennen oli epäonnistunut, hän kanditutkija menestyy paremmin kuin maisteri, joka on samalla alalla tai sitten samanlaisella alalla, jossa käyttää sitä väitettä.

Ei suuri määrä kurssitietoutta tuo väkevyyttä omalla alallaan varmasti, koska epäonnistunut väite muokkaa sitä käyttävän maisterin koko matemaattista kaikenkattavaa osaamista plus sanallista tietoutta, joka on konkreettisia sanoja, siis väitteitä

enemmittä puhuitta sanoin näin ollen

ykkösvuoden ekassa periodissa olisi 5 pistettä yleisopintoja
ja samana vuonna toisessa periodissa samoin 5 op yleisopintoja
yleisopinnot olisi ruotsin prujuja ja vähän sen oppimista, ja tuutor kurssia, ja muuta

ekassa periodisssa 7 op matematiikkaa, ja tokassa kakkoskurssissa 7op matematiikkaa
koska kriittinen oppiminen on hidasta, ehkä ei edes 7op vaan 6op. isoja johdatus yliopistomatematiikkaan tekstejä voi pistää 2 periodiin

eka matematiikan kurssi olisi olisi johdatus yliopistomatematiikkaan, se on helppoa, sitä jaksaa lukea enemmän

kakkoskurssi olisi matemaattinen analyysi-1 kussi periodissa 2 7-6 op ja yleisopintoja 5op

periodissa 3 olisi kolmannessa kurssissa linis- ja matriisi-laskentaa ja matemaattista analyysia yhteensä 11-12 pistettä

neljännessä periodissa linistä olisi samoin linistä ja analyysia 11-12 pistettä

siis ekassa perioddissa johdatus yliopistomatematikkaana 6-7 pistettä ja yleisopintoja 5 op

siis tokassa periodissa matemaattista analyysia 6-7 pistetttä
ja yleisopintoja 5 op

siis kolmosperiodissa linistä j matemaattista analyysia 11-12 pistettä yhteensä

ja neljännessä periodissa samoin kuin kolmosperiodissa

jos on kriittinen
mulle 12 pistettä periodissa on liiikaa vähintään melko rankassa kurssissa ja myös yleisopinnot päälle.

10 pistettä periodisssa olisi ehkä parempi kuin 11 pistettä jos matematiikan kurssi on rankka.

rankuutta nostaa kurssissa olevat vaikeaselkoiset tekstit, peräänantamaton vaikeus, jota on vaikea ohittaa opetuksessa ja oppimisessa, oppi-tekstien vaikea saada niitä

on asioita joissa ei saa olla kriittinen