Olen(mies) kokeillut deittailua ja naisiin tutustumista aktiivisesti jo 5 vuoden ajan. Tässä vähän summittaista tilastoa:
Tutustumispaikat:
- Deittisivustot
- Arkielämä
- baari
- bileet
Esim. deittisivustoilla alle 5 % naisista vastaa antaumuksella kirjoitettuun aloitusviestiin.
Deitille asti olen päässyt varmaan 8-13 kertaa 5v aikana. Näistä osa on ihan ”normaalilla” taustalla olleita ja osa ovat päättäneet paskasen parisuhteen. Tiedättehän. Poikaystävä ei ole arvostanut, kännäystä, velkaa, joskus kannabista - välillä väkivaltaa. Perus örvellyssettiä. Sitten on erottu ja asutaan jonkun narsistin kämppiksenä ja yritetään raapia rahat oman kämpän takuuvuokraan.
Näillekkään en kelpaa poikaystäväksi, koska en ole tarpeeksi ”jännittävä” enkä ”rakasta reissaamista” tai en muuten vain ”vie jalkoja alta”.
Parhaat jättämisviestit:
”Sä oot ihan kiva, mutta se on loppujen lopuksi aika vähän.”
”Sanoit, että oot AMK insinööri häiritsee mua. Olet siis amis, mutta haluan että mies tarjoaa minulle tietyn statuksen.”
”Sinun kanssasi on ihan mukava ja olet kuin pikkuveli minulle. Mutta en ole tippaakaan ihastunut.”
”Katsotaan sitten kun oot instagrammissa.”
Olen 26-vuotias, suht. hyvän näköinen jopa urheilullinen varatalorakenne, 182 cm, valmistunut 2015, penniäkään en ole vanhemmiltani saanut ja nyt omistan omakotitalon Helsingistä 3k/kk tuloilla, ystävällinen ja kohtelias luonne.
Naiset itkee renttujen perään ja sitten valittaa, kun miehet on sikoja ja pahoja sovinisteja.
Ehkä sitten 39 tienoilla alkaa kelvata. Mutta sitten en kyllä itse kelpuuta enää ketään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan menköön roskakoriin tässä tapauksessa.
Kysymykset kuuluvat:
- Mikä olisi paras tapa hukuttaa tuosta syntyvä yksinäisyys, läheisyyden ja erotiikan puute?
Moottoripyörä? Kunnon PC-pelisetti? Joku harrastus… Helikopterikortti? Rata-amunta? Metsuriksi ryhtyminen? Tiibetiläisen munkin meditaatiomainen itsehillintä ja kukkaruukuksi muuttuminen?
- Omia kokemuksia, kun ei kelpaa koska syyt?
Tutustumispaikat:
- Deittisivustot
- Arkielämä
- baari
- bileet
Esim. deittisivustoilla alle 5 % naisista vastaa antaumuksella kirjoitettuun aloitusviestiin.
Deitille asti olen päässyt varmaan 8-13 kertaa 5v aikana. Näistä osa on ihan ”normaalilla” taustalla olleita ja osa ovat päättäneet paskasen parisuhteen. Tiedättehän. Poikaystävä ei ole arvostanut, kännäystä, velkaa, joskus kannabista - välillä väkivaltaa. Perus örvellyssettiä. Sitten on erottu ja asutaan jonkun narsistin kämppiksenä ja yritetään raapia rahat oman kämpän takuuvuokraan.
Näillekkään en kelpaa poikaystäväksi, koska en ole tarpeeksi ”jännittävä” enkä ”rakasta reissaamista” tai en muuten vain ”vie jalkoja alta”.
Parhaat jättämisviestit:
”Sä oot ihan kiva, mutta se on loppujen lopuksi aika vähän.”
”Sanoit, että oot AMK insinööri häiritsee mua. Olet siis amis, mutta haluan että mies tarjoaa minulle tietyn statuksen.”
”Sinun kanssasi on ihan mukava ja olet kuin pikkuveli minulle. Mutta en ole tippaakaan ihastunut.”
”Katsotaan sitten kun oot instagrammissa.”
Olen 26-vuotias, suht. hyvän näköinen jopa urheilullinen varatalorakenne, 182 cm, valmistunut 2015, penniäkään en ole vanhemmiltani saanut ja nyt omistan omakotitalon Helsingistä 3k/kk tuloilla, ystävällinen ja kohtelias luonne.
Naiset itkee renttujen perään ja sitten valittaa, kun miehet on sikoja ja pahoja sovinisteja.
Ehkä sitten 39 tienoilla alkaa kelvata. Mutta sitten en kyllä itse kelpuuta enää ketään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan menköön roskakoriin tässä tapauksessa.
Kysymykset kuuluvat:
- Mikä olisi paras tapa hukuttaa tuosta syntyvä yksinäisyys, läheisyyden ja erotiikan puute?
Moottoripyörä? Kunnon PC-pelisetti? Joku harrastus… Helikopterikortti? Rata-amunta? Metsuriksi ryhtyminen? Tiibetiläisen munkin meditaatiomainen itsehillintä ja kukkaruukuksi muuttuminen?
- Omia kokemuksia, kun ei kelpaa koska syyt?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.