Miten ilmakehä voi olla tyhjiön vieressä?

Vastaus on gravitaatio.

Gravitaation voimasta Maapallo on pyöreä ja gravitaatio pitää ilmakehän kiinni Maan pinnassa ja satelliitit sekä Kuun Maan kiertoradalla jne.

"Jos on jokin purkki vaikka jonka sisällä on tyhjiö, jos pistää siihen reiän, ilma ryntää heti sisälle, täyttämään tyhjiön"

Näin käy vain jos ilmanpaine on suurempi kuin tyhjiön (kuten yleensä)
Ilman paine-eroa ei tapahdu mitään kaasun ryntäämistä, näinhän on tilanne riittävän korkealla jossa ilmanpaine on lähes 0.
Edellä esitetyt fysikaaliset voimat pitävät sitten huolen että ilmakehä ei hiljalleen " vuoda" avaruuteen ja aiheuttavat myös maan pinnalla vallitsevan ilmanpaineen.

Johtuisikohan tuo siitä, että gravitaation vaikutus tyhjiöön on huomattavasti(!) pienempi kuin massaan.

Et siis tajua sitä, että ilmakehälläkin on oma painonsa eli massan paino? Ja tähän massaan vaikuttaa myös painovoima.

Tämän vuoksi maapallolla on ilmakehä. Näin kaasut eivät karkaa avaruuteen jossa vallitsee "tyhjiö" . Avaruuden tyhjiö on itseasiassa vain varsin harvaa atomi- ja molekyylitiheyttä.

Fysiikan mukaan kaasuillakin on oma massapainonsa. (atomi- ja molekyylipainot)
Kaasut ovat myös materiaa.

Aloittajan "vieressä" on 100km Ei se tyhjiö siis vieressä ole, kaasu harvenee alkuun nopeammin ja lopussa muutokset on hitaampia. Molekyylejä on vielä 400km korkeudessakin niin että avaruusasema valuu alemmaksi kitkan vaikutuksesta.

Kaasu niin venkulaa että jos nostettaisiin toisesta päästä tulpattu 30km pitkä putki 30km korkeuteen vaakatasoon niin että paine tasaantuu. Sitten toinen tulpattu pää lasketaan maahan niin että avoin pää jää kolmenkymmen kilometrin korkeuteen ilmaa syöksyy kohtuullista vauhtia putkeen niin kauan että putken pohjalla on suunnilleen sama paine kuin putken ulkopuolella maassa. Alkuun putkessa ollut harva ilma painuu putken pohjalle gravitation vaikutuksesta ja siksi uutta ilmaa virtaa koko ajan sisään kunnes paine tasapainossa putken yläpäässä.

Tyhjiö täyttyy ilmanpaineen vuoksi, jonka aiheuttaa mm. tarkastelukohdan yläpuolella olevan ilman paino. Ilmanpaine siis laskee korkeuden kasvaessa, eli avaruuden rajoilla ilmakehä onkin jo lähes tyhjiötä. Keveimmät kaasumolekyylit (eli vetymolekyylit) voivat itseasiassa vähitellen karata Maapallon yläilmakehästä lähiavaruuteen, jos saavat riittävästi liike-energiaa esimerkiksi sopivasta kulmasta tulevasta Auringon säteilystä. Planeetat voivat tällä mekanismilla menettää merkittävän osan kaasukehästään, jos ne ovat hyvin lähellä keskustähteään.