Mistä löytyisi yksinkertainen esimerkki virtuaalisen työn periaatteen käyttöä lujuusoppiin kuuluvien ongelmien ratkaisussa.
Energiaperiaate lujarissa
ArvidY
71681
2Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Noin hetkessä välähtää että kehä-ja ristikkorakenteiden muodonmuutoksia ei paljon muilla tavoin viitsi edes ajatella.
Miten se yhtälö muodostetaan voiman vaikutuspisteessä.
Esimerkiksi tasoristikon taipuma pistekuorman kohdalla lasketaan niin että jokaisen sauvan tukivoima määritetään jollain tavalla (Ritter, Cremona), ja sauvaan sisältyvä energia on tukivoima*voiman aiheuttama venymä/kutistuma.
Kokonanis energia on näiden sauvoihin sitoutuneiden osa energioiden summa ja sen pitäisi olla yhtä suuri kuin pistekuorman vaikutuksesta syntyvä siirtymä, joka on luonnollisesti taipuma voiman kohdalla.
Samalla periaatteella menee kehärakenteetkin, työtä vaan on enemmän kuin enterin painallus.
Mikä on jäykkyyslukujen menetelmä, onko mitään tekemistä työ ja energiaperiaatteen kanssa.
Virtuaalinen työ ei ole energiaperiaate sillä jos olisi
ei lujuusoppia dynamiikkaa Lagrange tms. EI VOISI KÄYTTÄÄ DISSIPATIIVISISSA HÄVIÖLLISISSÄ SYSTEEMEISSÄ VAIKKA TIETENKIN VOI
Virtuaalisesta työstä on kirjoja pilvin pimein
Tarkoitat varmaan suomeksi
KAIKKIEN LUJUUSOPPINEIDEN teoreettinen ÄITI ON SILLOIN ARVO YLINEN lujuusoppi
mutta huomaa että kyseessä on lineaarinen lujuusopin klassinen kaikkien ammattilaisten kirja, jos haluat (tarkan) epälineraarisen teorian niin sitten tensoripohjainen opiskelu
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1450319
eli kirjan yhtälöissä epsilon(i,j) on vain lineaariset termit eli kolmas termi puuttuu (3. yhtälö alusta)
http://www.brown.edu/Departments/Engineering/Courses/EN224/vwork/vwork.html
Virtuaalisessa työssä on otettu huomioon hitausvoimat ja Aallon professorit toitottavat, että se on vanhimpia tunnettuja energiaperiaatteen muotoja.
d’Alembertin periaatteesta on kehitetty MEKMenet.