Kirjaimellisesti vai vertauskuvallisesti

Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat.
Meille Jumala on sen ilmoittanut Hengellään, sillä Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet.
Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille.
Siitä me myös puhumme, mutta me käytämme Hengen emmekä ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme hengelliset asiat Hengen avulla.
Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. 1. Kor. 2:14



Siis. Raamattu on ennen kaikkea henki tietoutta, mitä on hyvä ja paha. Raamattu opastaa niitä jotka kaipaavat hyvyyttä – Jumalaa.
Jumala ilmoittaa itsensä Raamatussa mutta vain niille jotka etsivät oikeasti Häntä itseään – Hyvyyttä.
Kaikki Raamatussa palvelee tätä päämäärää että Jumala löytyisi, mutta jos ihminen on muuten liikkeellä kuin Jumalaa etsimässä, Raamattu pysyy salaisuutena!

Kun lukee kirjan, tulisi olla rehellinen tarkoitus saada selville, mitä kirjoittaja todella haluaa tuoda esille. Olemmeko sitten samaa mieltä, on sitten toinen asia. Jos lähdemme olettamuksesta, että kirjoittajan sanoma on pelkkää humpuukia, emme varmasti saa mitään hyötyä lukemisesta. Kirjaa lukiessamme, meidän tulisi mahdollisimman ennakkoluulottomasti tarkastaa sisältöä kirjoittajan näkökulmasta, vaikkakin se voi olla erilainen kuin meidän. Jos opiskelee jotain ainetta, on ensiksi päästävä ymmärtämään, mitkä ovat sen aineen pääperiaatteet ja perusteet. Ei saisi aloittaa jostakin yksityiskohdasta ja jäädä siihen kiinni. Yksityiskohdat on tarkasteltava kokonaisuuden taustaa vastaan.

Nämä ovat niin päivänselviä asioita, että lähes tarpeetonta muistuttaa niistä. Kaikki, jotka ovat opiskelleet tai opiskelevat, tietävät nämä periaatteet.
Mutta kun lukee joidenkin kirjoittajien mielipiteitä Raamatusta näillä palstoilla, huomaa helposti, miten he ovat syrjäyttäneet näitä periaatteita lähes täydellisesti. Usein saattaa olla ajattelemattomuus ja tietojen puute näitten kirjoitusten takana. Kuitenkin he ovat kritiikittömästi omaksuneet muiden henkilöiden perustelemattomia lausahduksia tai väitteitä. Sillä tavalla on syntynyt vääriä ennakkoluuloja, jotka estävät heitä omaksumasta Raamatun opetuksia meille jokaiselle.

Raamatun lukemisessakin on tiettyjä periaatteita, joiden mukaan meidän tulisi perehtyä sisältöön. Muuten helposti voi tulla kaikenlaisia väärinkäsityksiä ja syntyy turhia kysymyksiä.

Voit lukea enemmän näistä periaatteista linkissä:
Raamatun selittämisen ja tulkinnan perusteet
http://www.nic.fi/~jlindell/raamluku.htm

Kannattaa todella perehtyä siihen, mitkä nämä periaatteet ovat.
Tässä joitakin lyhyitä otteita linkistä, lue laajemmin linkistä:

2 Tim.3:16 sanoo, että kirjoitukset ovat Hengen innoittamia. Tämä tarkoittaa kirjoitusten lopputulosta Raamatun alkuperäisteksteissä. Jumala johti niin, että erehtyväiset ihmiset Pyhän Hengen innoituksessa toivat ilmoituksen esille niin, että lopputulos Raamatussa on erehtymätöntä Jumalan Sanaa, vaikka he ihmisinä olivatkin erehtyväisiä. Tämä on mielenkiintoista.
   
A. Pyhä Henki ei sulje pois inhimillistä työtä
Jos me ajattelemme Pyhän Hengen innoitusta, jonka vaikutuksesta Raamattu on syntynyt, niin me emme kuitenkaan väitä, että Raamatun kirjoittajat - Mooses, Jesaja, Daavid, Luukas, Pietari, Johannes, Paavali - olivat erehtymättömiä ihmisinä. Päinvastoin me näemme jo heidän teksteistäkin, että he tekivät paljon erehdyksiä elämässään.
Pyhä Henki inspiroi ja innoitti Raamatun sanan, mutta siten että Hän käytti siinä tavallisten ihmisten persoonallista työtä ja vaikutusta. Taas tulee yhteen jumalallinen ja inhimillinen. Luukas tekee työtä. Hän haastattelee ihmisiä. Hän kuuntelee, mitä Pietari puhuu. Hän tutkii, mitä on aiemmin pantu muistiin. Hän valikoi aineistoansa niin kuin toimittaja. Niin Luukaskin: "...tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään...".
Tässä kaikessa Pyhä Henki johtaa kuitenkin niin, että lopputuloksena on Raamatussa erehtymätöntä Jumalan Sanaa.
   
B. Pyhän Hengen johdatus ei ole ylihengellisyyttä
Tämä on erittäin tärkeä nähdä, koska eräänlainen sairas ylihengellisyys monesti käsittää asiat aivan toisella tavalla. Eli niin, että ihmiset olivat tahdottomia robotteja, jotka jossakin ekstaasissa kirjoittivat jonkinlaista automaattikirjoitusta ylös. Mutta sellainen on pimeyden henkivalloille ominaista vaikutusta. Se on pakanallista ja ylihengellisyydelle tyypillinen näkemys, joka sitoo ihmisen persoonallisuuden eikä vapauta häntä. Varsinainen Pyhän Hengen vaikutus ja Jumalan johdatus sen sijaan tapahtuu arkielämässä ja siinä on ihminen ja ihmisen persoona mukana koko laajuudessaan täysin vapautettuna olemaan se, mikä hän on.
   …
Vinoutuma A: Raamattu on vain historiallinen ilmoitus
Ensimmäisen harhakäsityksen mukaan ajatellaan, että Raamattu on vain historiallinen ilmoitus ja on sidottu vain siihen aikaan ja että se on vain niiden ihmisten omaa näkemystä Jumalasta ja uskosta. Ja kun me tulkitsemme tätä heidän käsitystään, niin ajattelemme sen olevan vain historiaan ja kulttuuriin sidottuja uskonnollisia käsityksiä. Niinpä mikään ei loppujen lopuksi suoranaisesti velvoita juuri meitä mihinkään. Tältä pohjalta lähtee ns. liberaaliteologia, jota edellä jo käsittelimme.
   
Vinoutuma B: Raamattu on vain iankaikkista ilmoitusta
Sitten on toinen äärilaita ja oja: Raamattu on kokonaan ikuista ja meitä velvoittavaa ilmoitusta, jossa ei ole minkäänlaista historiaan sidottua ajallista ainesta ja kehityskulkua. Tämä virhekäsitys on lähempänä meitä, jotka olemme uudestisyntyneitä ja edustamme konservatiivista, raamattu-uskollista raamattunäkemystä. Jos ryhdymme lähemmin katsomaan tätä käsitystä, niin huomaamme joutuvamme vakaviin ongelmiin jos oletamme Raamatun sisältävän yksinomaan ikuista ilmoitusta, joka on kaikessa ohjeellista meille.
   ….
Sanoessamme Raamatun olevan erehtymättömän, tarkoitamme, että se on erehtymätön suhteessa siihen totuuteen, jota se kulloinkin esittää. Raamattu voi käyttää aikaan ja kulttuuriin sidottuja ilmaisuja, jotka ovat vanhentuneita meidän aikanamme. Mutta se, mitä se puhuu kyseisestä totuudesta noiden käsitteiden avulla, on aina erehtymätöntä.
….
Meillä täytyy olla jotkut säännöt, joilla me erotamme tiettyyn aikaan ja paikkaan sidotut ohjeet ja löydämme itsellemme oikean tavan noudattaa sanaa kussakin kohdassa. Me siis joudumme kysymään, mikä tässä sanassa on sellaista joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä ja mikä taas on vain siihen historialliseen aikaan kuuluvaa ilmoitusta - ja ennen kaikkea, miten erotamme nämä toisistaan. Kaikki kohdat eivät tässä suhteessa suinkaan ole yhtä helppoja ja selviä. Raamatun sisäpuolella on onneksi nämä kriteerit ja suuntaviivat, joista erotamme, mistä kulloinkin on kysymys.
….
Vanhan ja uuden liiton erot
Asian havainnollistamiseksi katsotaan minun käteni varjoa piirtoheittimen kautta valkokankaalla. Se itse asiassa pimentää alustaa ja näyttää tietyt rajat, jotka ovat käden muotoiset, vaikka itse käsi on pimennossa. Se on Vanhan Testamentin olemus. Sinä näet siitä jotakin varjonomaisesti totuudessa.
Jumalan ilmoitus VT:ssa julistaa varjonomaisesti Kristusta. Mutta jos olet lain alla, niin silloin olet kuitenkin pimeydessä, vaikka sieltä totuuden muotoa näkyykin. Uusi Testamentti on verrannollinen näin Vanhalle Testamentille. Mutta UT:ssa tulee esiin aito elävä käsi. Tämä on Vanhan ja Uuden ero. Tässä on käsi, joka voi tarttua ja elää. Varjo ei elänyt, eikä voinut tarttua, vaikka se käden muodon näyttikin.
Sen vuoksi Paavali sanoo, että Vanhan liiton säädökset olivat niin kuin tulevaisen varjo, mutta me olemme elävässä Kristuksen yhteydessä.
Israelin ja Jumalan välillä oli aikoinaan Mooseksen kautta tehty lakiliitto. Kristuksen tultua se lakkasi olemasta voimassa, koska sijaan tuli uusi liitto. Laki ei ole myöskään koskaan ollutkaan meidän liittomme, koska se oli tehty vain Jumalan ja Israelin välille.
Sanonta "laista on tullut meille kasvattaja Kristukseen," tarkoittaa että laki kasvattaa meitä vain siihen asti kun uskoon tulemme. Kasvattaja Kristukseen se on siinä mielessä, että se opettaa ihmisen näkemään syntisyytensä ja kadotetun tilansa. "Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia." Kun ihminen on tullut uskoon, lain kasvatustehtävä päättyy sillä hetkellä ja sen jälkeen ei enää kukaan voi tulla kasvattamaan kristittyä lailla.
Laissa ovat elämää suojelevat yleiset periaatteet ja raja-aidat, jotka ovat aina voimassa niiltä osin, jotka Uusi Testamentti toistaa esim. Mooseksen laista, mutta niitä ei ole annettu autuuden saavuttamiseksi, vaan ihmiselämän varjelemiseksi. Kaikkia säädöksiä ei ole toistettu Uudessa Testamentissa esim. epäpuhtaita ruokia koskevia eikä seremonialain osuuksia, jotka liittyvät jumalanpalvelukseen.
Seuraavat asiat Uusi Testamentti toistaa laista ja ne ovat siis meille voimassa:
….
Lain väärä soveltaminen johtaa kriisiin
Lailla on nämä neljä edellä mainittua merkitystä. Näemme, miten laki sisältää meille painokasta varoituksen sanaa, mutta myöskin ihanaa lupauksen sanaa. Lain merkitys täytyy osata oikein soveltaa ja tulkita.
….
Kun me tulemme jonkin Raamatun ohjeen eteen, niin meidän on kysyttävä, onko tässä
1. sitova periaate vai
2. vaihtuva käytäntö.
Monta kertaa nämä asiat voivat samassakin tekstiyhteydessä olla mielenkiintoisella tavalla rinnakkain
….
Raamatun ohjeiden soveltaminen tähän päivään
Yleisesti ottaen meillä täytyy olla jokin Raamatun sisäpuolinen kriteeri, johon me voimme tukeutua, kun sovellamme Raamatun ohjetta käytäntöön. Raamatun ulkopuolinen kriteeri esim. meidän oma järkemme ei voi olla pääkriteeri, koska toisen järki voi sanoa yhtä ja toisen toista. Tässä on kolme ohjetta, joita voi käyttää avuksi:
Ohje 1: Kysy, julistetaanko tässä Jumalan tahtoa kaikille ihmisille.
Ohje 2: Kysy, mikä asema tällä ohjeella on muualla Raamatussa
Ohje 3: Kysy, onko tämä ainoa Raamatun kohta, jossa tästä asiasta mainitaan
Mikään oppi ei saisi perustua vain yhteen mainintaan. (Yleinen periaate)
Jos päädyt tulokseen, että tekstinkohta ilmentää vaihtuvaa käytäntöä, joka on riippuvainen historiallisista ja kulttuurillisista tekijöistä, kysy ilmentääkö tämä ohje kuitenkin jotain sitovaa periaatetta, mitä voi ja tulee noudattaa tänä päivänä jossakin muussa käytännöllisessä muodossa.

Raamatun teksti täytyy sijoittaa kirjottajien aikaan, kulttuuriin ja muuhun ympäristöön. Teksti heijastaa luonnollisesti kirjoittajien ajan käsityksiä, kulttuuria ja maailmankuvaa. VT = paimentolaisheimon laki- ja historiankirja(sto). UT = edellisille sukua olevien lahkolaisten uskonnollisia kirjoituksia, jotka keskiajalla kirkkoisät kasanneet yhteen.

Oman aikansa lapsi siis Raamattukin.

Tri Laura Schlesinger on yhdysvaltalainen juutalainen
> fundamentalistipastori, joka jakaa ohjeita ihmisille, jotka
> soittavat hänen
> radio-ohjelmaansa. Taannoin hän sanoi, että homoseksuaalisuus on iljetys
> viitaten 3. Mooseksen kirjaan (3. Moos. 18:22) eikä sitä voi missään
> tapauksessa hyväksyä. Seuraavassa avoin kirje, jonka Tri Laura sai
> eräältä
> homoseksuaaliselta kuulijaltaan.
>
> "Hyvä tohtori Laura, Kiitos siitä, että teet niin paljon opettaaksesi
> ihmisille Jumalan lakia. Olen oppinut paljon ohjelmastasi, ja
> pyrkinyt myös
> jakamaan tietoani niin monelle ihmiselle kuin mahdollista. Aina kun joku
> yrittää puolustella homoseksuaalien elämäntapaa, yksinkertaisesti
> viittaan
> 3. Mooseksen kirjaan (3. Moos.18:22), jossa selkeästi tuomitaan se
> iljetyksenä.
>
> Keskustelu loppuu siihen. Tarvitsisin kuitenkin neuvoasi muutaman
> muun lain
> suhteen.
>
> Kun poltan alttarilla polttouhria, tiedän, että siitä syntyy Herralle
> mieluisa tuoksuva tuliuhri. (3. Moos. 1:9) Ongelmana ovat naapurit.
> Heidän
> mielestään tuoksu ei ole mieluisa. Pitäisikö minun kirota heidät?
>
> Haluaisin myydä tyttäreni orjaksi, mikä 2. Mooseksen kirjassa
> hyväksytään.
> (2. Moos. 21:7) Mikä mielestäsi olisi sopiva hinta hänestä
> tämänhetkisten
> kurssien mukaan?
>
> 3. Mooseksen kirjassa (3. Moos. 25:44) sanotaan, että voin omistaa
> orjia,
> sekä mies- että naispuolisia, sillä ehdolla että he ovat naapurikansojen
> edustajia. Eräs ystäväni on sitä mieltä, että tämä pätee meksikolaisiin,
> mutta ei kanadalaisiin. Voisitko selventää? Miksi en saisi omistaa
> kanadalaisia?
>
> Minulla on naapuri, joka jatkuvasti työskentelee sapattina. 2. Mooseksen
> kirja (2. Moos. 35:2) selkeästi määrää, että hänet olisi surmattava.
> Onko
> minulla moraalinen velvollisuus tappaa hänet itse?
>
> Eräs ystäväni on sitä mieltä, että vaikka simpukoiden syöminen on
> iljetys
> (3. Moos. 11:10), se on kuitenkin vähemmän iljettävää kuin
> homoseksuaalisuus. Olen eri mieltä. Voisitko selventää tämän asian?
>
> 3. Mooseksen kirjan (3. Moos. 21:20) mukaan en saa lähestyä Jumalan
> alttaria, jos minulla on näössä vikaa. Myönnän, että käytän lukulaseja.
> Pitääkö näköni olla virheetön, vai voiko tätä jotenkin kiertää?
>
> Useimmat miespuoliset ystäväni antavat leikata hiuksensa, mukaan lukien
> myös ohimolta, vaikka tämä on ehdottomasti kielletty 3. Mooseksen
> kirjassa
> (3. Moos. 19:27) Kuinka heidän tulisi kuolla?
>
> Olen oppinut 3. Mooseksen kirjasta (3. Moos. 11:6), että kuolleen sian
> koskettaminen tekee minusta saastaisen. Voinko kuitenkin pelata
> amerikkalaista jalkapalloa, jos käytän käsineitä?
>
> Sedälläni on maatila. Hän rikkoo 3. Mooseksen kirjan lakia (3. Moos
> 19:19)
> kylvämällä samaan peltoon kahta eri siementä. Samoin hänen vaimonsa
> rikkoo
> käyttämällä vaatteita, joiden valmistuksessa on käytetty kahdenlaista
> kuitua (puuvilla-polyester-sekoitetta). Hän myös kiroilee paljon. Onko
> todellakin tarpeellista nähdä vaiva kutsua koko kaupungin väki
> kivittämään
> heitä? (3. Moos. 24:10-16) Emmekö voisi vain polttaa heidät
> perhepiirissä
> niin kuin teemme ihmisille, jotka makaavat puolisonsa perheenjäsenten
> kanssa? (3. Moos 20:14)"
>
> Tiedän, että olet tutkinut näitä asioita laajasti, joten olen varma,
> että
> osaat auttaa. Kiitos taas kerran, että muistutit meitä siitä, että
> Jumalan
> sana on ikuinen ja muuttumaton. Uskollinen kuulijasi ja palvova
> ihailijasi,
> Sean Hayes"
>