Miltä ratsastaminen tuntuu hevosen näkökulmasta?

''a huom en siis todellakaan väitä että ratsastus ja hevosten pito olisi jotain rääkkäystä tai mitään, normaaliahan se on :D'' vaiks joku asia oliskin normaalia, ei se välttist tarkota et se olis eettistä heh heh
Mut joo, todellakin se että on hevoselle se johtaja antaa turvaa kyseiselle konille. Hevoset on laumaeläimiä, on vaan ylempiarvosia ja alempiarvosia niiden maailmassa. Ne mitkä on alempana, ne voi häätää vaikka hyvältä ruohopaikalta, ja jollei mene (alempiarvoinen uhmaa ylemmän asemaa), ni tappeluhan siitä voi tulla.
Voin vaikka yhdestä konista antaa vielä esimerkin, yksi hevonen joka pelkäsi yhtä nurkkaa meidän kentällä meni mun kanssa aina sinne pelottavaan nurkkaan mukisematta (heppa on kunnioituksellinen minua kohtaan), ja rentoutuukin siellä kun minä olin selässä. Sitten yksi alottelija meni sen selkään (oli antanut konin näykkiä sitä hoitaessakin, eikä edes varoitusta antanut), hepo rupes kiukuttelemaan ihan saamaristi sen kanssa, meni varmaan vartti ennen kun se sai sen sinne kulmaan. Tässä ei ole kyse ratsastustaidosta, vaan siitä kunnioituksesta ja luottamuksesta minkä ihminen voi saada hevoselta kun näyttää olevansa johtajan arvoinen. Heppa luottaa ja kunnioittaa mua, joten se luottaa muhun että sieltä ei pomppaakkaan mitään mörköä.

''Kuinka paljon onnellisempia ovat villeinä elävät hevoset kuin kopeissa & aitauksissa seisoskelevat ja kentillä pyörivät ponit?''
Varmaan villinäkin ois ''huvin'' kannalta tietty kivempaa hepalle. Mutta sit tietty semmoset jutut kun ruuan puute jne voi olla joskus ongelmana. Villit hepathan voi joskus tappaa oman lauman varsatkin eri syistä, joskus vahingossakin.

Jos hevonen kokee tarvetta vaikkapa karata karsinasta kun sen avaa, se on tietty ongelma, se tarkoittaa että hevonen ei saa stimulaatiota elämään, sillä on tylsää tuijottaa samaa seinää.
Ite aina yritän pitää hepat ulkona niin paljon kun vaan voi, otan ne sisään nukkumaan ja syömään ennen kun ratsastan niillä (jos ulkona ei ole saanut tarpeeksi syvää unta). Voin pitää muutamaa ''ei niin seikkailuhaluista'' heppaakin vapaana syömässä ruohoa, eikä ne minnekkään pihalta lähde. Muut rupeaakin taas vaeltamaan mettäänpäin syömään, joten niitä en pidäkkään vapaana.

Ilmaista ruokaa ja (yleensä) hyvät olot ja rakkaus, ei villihevoset niitä ainakaan saa :)

Hevosena sanoisin, että aina piparin alla on ihan mukavaa.

hyvältä, jos molemmat kunniottaa toisiaan :)
eihän ne hepat täällä suomen oloissa pärjäis ilman ihmisten huolenpitoa, ihmiset antaa ruokaa, sateensuojan, terveellistä liikuntaa, sairauksien ehkäisemisen jne jne
toki on poikkeuksia :(
tosin ei ne hepat sitä todennäkösesti tajuu miten tärkeitä ihmiset on nii en kyl osaa sanoa miltä niistä juuri esim ratsastuksessa tuntuu, vaikka se menis oikein päin peräänannossa hyvin lihaksia käyttäen

Miltä se nyt sitten tuntuu kun vapaus riistetään. Jos kannus pureutuu kylkeen ja kuolain suupieleen. Ja tarvittaessa käskyjä tehostetaan napakalla raipan näpäytyksellä. Varmasti teet mitä pyydetään, mutta kovin mukavalta toisten orjana oleminen tuskin tuntuu. Kaikkeen tietysti tottuu, mutta luulenpa että mielummin hevoset laiduntaisivat vapaana ruohotasangolla.