Tuossa taannoin joku esitti uuden tavan mitata ilmaston lämpenemistä: lasketaan kuukausittain keskiarvojen ylitykset ja alitukset. Itse asiassa, tämä tapa tuottaa hyvän näppituntuman siitä, mitä ilmastossa tapahtuu, vaikka metodi ei olekaan tieteellisen tarkka.
Laskin siis 10 viimeisen vuoden aikana kaikki kuukaudet ja niiden keskiarvojen ylitykset ja alitukset. Keskiarvona käytin jo lämmenneen ilmaston keskiarvoa eli vuosien 1981-10 keskiarvoja. Tulos on seuraava:
yli - ali keskiarvon
Tammikuu 5 - 5
Helmikuu 6-4
Maaliskuu 8-2
Huhtikuu 9-1
Toukokuu 8-2
Kesäkuu 4-5
Heinäkuu 5-5
Elokuu 8-2
syyskuu 9-1
Lokakuu 7-3
Marraskuu 8-2
Joulukuu 7-3
Yhteensä 84-35
Tammikuut ovat aineistossa ainoa kylmennyt kuukausi, vaikka tasapeli vallitseekin. Kylmät tammikuut ovat selvästi ali keskiarvon ja todella lauhoja kuukausia on vain yksi jaksolla. Näyttääkin siltä, että tammikuu on ainoa todellinen talvikuukausi aineistossa, kun 90-luvulla nimeomaan tammikuut olivat lauhoja. Denialistin vuosi alkaa siis suotuisasti, mutta luonnon ironiaa on, että se päättyy mahalaskuun. Siis aika taas sulkeutua komeroon etsimään kylmyyksiä jostakin muualta.
Helmikuut ovat olleet viime aikoina erittäin lauhoja, jopa kolme plussakuuta peräkkäin ja pari kertaa on terminen kevätkin alkanut helmikuussa, mikä on ennenkuulumatonta.
Maaliskuusta on tullut myös termisten kausien mukaan ensimmäinen kevätkuukausi. Kevät koittaa yhä aikaisemmin ja sitä myöten siitä myös tulee entistä pitempi: kevät kestää kohta laulun sanoin neljännesvuoden,
Huhtikuut ovat olleet erittäin lämpimiä. Tätä faktaa ei kenenkään yli 30-vuotiaan terveen papereilla olevan ei ole mahdollista olla havaitsematta.
Sama pätee toukokuuhun. Kevät etenee nopeasti ja myös kesä alkaa aiemmin. Kylmät toukokuut ovat kadonneet kokonaan: viimeksi kylmä toukokuu oli vuonna 1999.
Kesäkuun jakauma on tasainen, koska joukosta löytyy myös yksi keskiarvotulos. Kesäkuiden keskilämpötila on säilynyt suunnilleen samana jo 80-vuotta eikä muutosta ole näköpiirissä. Tämänkin jakson keskilämpötila on pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen.
Heinäkuut ovat vertailussa tasan, mutta keskiarvot ovat kuitenkin normaaliarvoja korkeammat, johtuen siitä että peräti kolme heinäkuuta on vain niukasti alle keskiarvon (ero 0,3 astetta enimmillään) kun taas joukosta löytyy myös hyvin lämpimiä heinäkuita.
Elokuut ovat lämmenneet selvästi: kesät pitenevät ja kasvukauden lämpösumma kasvaa vääjäämättä. Enää ei viluta elokuussakaan kuten yleensä tapahtui 80-luvulla.
Syyskuut ovat lämmenneet erittäin selvästi: kesä jatkuu tavallisesti etelässä aivan lokakuun alkuun saakka. Jos tätäkään ei havaitse, ei luultavasti liiku juuri koskaan ulkoilmassa.
Lokakuut ovat lämmenneet paljon lievemmin kuin numerot osoittavat. Yleensä lokakuussa mennään hieman yli keskiarvojen. Lokakuun lumisateet ovat harvinaistuneet selvästi.
Marraskuut ovat jälleen lämmenneet erittäin selvästi. Nykyään marraskuut muistuttavat usein lämmön puolesta viileitä lokakuita. Kylmät jaksot menevät nopeasti ohi ja sataa vettä ja tuulee säännöllisesti.
Joulukuut ovat usein olleet äärimmäisen lauhoja, jaksoon mahtuu peräti kuusi hyvin lauhaa joulukuuta. Toki myös pari hyvin kylmää, joten keskiarvo ei ole noussut vielä ylitse nollan tällä mittausasemalla.
Kaiken kaikkiaan, lämpeneminen on ollut erittäin selvää ja nopeaa, joten kaikki puheet jostakin paussista tai kylmenemisestä ovat vain mielikuvituksen tuotetta. Kuukaudet lämpenevät eri tahtiin, keskimäärin suhde lämpimien ja viileämpien kuukausien välillä on 8-4 vuodessa. En siis huolestu, jos joku kuukausi jääkin alle keskiarvon, vaikka ymmärrän toki, että riemua se herättää palstamme huuhaaporukoissa.
Laskin siis 10 viimeisen vuoden aikana kaikki kuukaudet ja niiden keskiarvojen ylitykset ja alitukset. Keskiarvona käytin jo lämmenneen ilmaston keskiarvoa eli vuosien 1981-10 keskiarvoja. Tulos on seuraava:
yli - ali keskiarvon
Tammikuu 5 - 5
Helmikuu 6-4
Maaliskuu 8-2
Huhtikuu 9-1
Toukokuu 8-2
Kesäkuu 4-5
Heinäkuu 5-5
Elokuu 8-2
syyskuu 9-1
Lokakuu 7-3
Marraskuu 8-2
Joulukuu 7-3
Yhteensä 84-35
Tammikuut ovat aineistossa ainoa kylmennyt kuukausi, vaikka tasapeli vallitseekin. Kylmät tammikuut ovat selvästi ali keskiarvon ja todella lauhoja kuukausia on vain yksi jaksolla. Näyttääkin siltä, että tammikuu on ainoa todellinen talvikuukausi aineistossa, kun 90-luvulla nimeomaan tammikuut olivat lauhoja. Denialistin vuosi alkaa siis suotuisasti, mutta luonnon ironiaa on, että se päättyy mahalaskuun. Siis aika taas sulkeutua komeroon etsimään kylmyyksiä jostakin muualta.
Helmikuut ovat olleet viime aikoina erittäin lauhoja, jopa kolme plussakuuta peräkkäin ja pari kertaa on terminen kevätkin alkanut helmikuussa, mikä on ennenkuulumatonta.
Maaliskuusta on tullut myös termisten kausien mukaan ensimmäinen kevätkuukausi. Kevät koittaa yhä aikaisemmin ja sitä myöten siitä myös tulee entistä pitempi: kevät kestää kohta laulun sanoin neljännesvuoden,
Huhtikuut ovat olleet erittäin lämpimiä. Tätä faktaa ei kenenkään yli 30-vuotiaan terveen papereilla olevan ei ole mahdollista olla havaitsematta.
Sama pätee toukokuuhun. Kevät etenee nopeasti ja myös kesä alkaa aiemmin. Kylmät toukokuut ovat kadonneet kokonaan: viimeksi kylmä toukokuu oli vuonna 1999.
Kesäkuun jakauma on tasainen, koska joukosta löytyy myös yksi keskiarvotulos. Kesäkuiden keskilämpötila on säilynyt suunnilleen samana jo 80-vuotta eikä muutosta ole näköpiirissä. Tämänkin jakson keskilämpötila on pitkäaikaisten keskiarvojen mukainen.
Heinäkuut ovat vertailussa tasan, mutta keskiarvot ovat kuitenkin normaaliarvoja korkeammat, johtuen siitä että peräti kolme heinäkuuta on vain niukasti alle keskiarvon (ero 0,3 astetta enimmillään) kun taas joukosta löytyy myös hyvin lämpimiä heinäkuita.
Elokuut ovat lämmenneet selvästi: kesät pitenevät ja kasvukauden lämpösumma kasvaa vääjäämättä. Enää ei viluta elokuussakaan kuten yleensä tapahtui 80-luvulla.
Syyskuut ovat lämmenneet erittäin selvästi: kesä jatkuu tavallisesti etelässä aivan lokakuun alkuun saakka. Jos tätäkään ei havaitse, ei luultavasti liiku juuri koskaan ulkoilmassa.
Lokakuut ovat lämmenneet paljon lievemmin kuin numerot osoittavat. Yleensä lokakuussa mennään hieman yli keskiarvojen. Lokakuun lumisateet ovat harvinaistuneet selvästi.
Marraskuut ovat jälleen lämmenneet erittäin selvästi. Nykyään marraskuut muistuttavat usein lämmön puolesta viileitä lokakuita. Kylmät jaksot menevät nopeasti ohi ja sataa vettä ja tuulee säännöllisesti.
Joulukuut ovat usein olleet äärimmäisen lauhoja, jaksoon mahtuu peräti kuusi hyvin lauhaa joulukuuta. Toki myös pari hyvin kylmää, joten keskiarvo ei ole noussut vielä ylitse nollan tällä mittausasemalla.
Kaiken kaikkiaan, lämpeneminen on ollut erittäin selvää ja nopeaa, joten kaikki puheet jostakin paussista tai kylmenemisestä ovat vain mielikuvituksen tuotetta. Kuukaudet lämpenevät eri tahtiin, keskimäärin suhde lämpimien ja viileämpien kuukausien välillä on 8-4 vuodessa. En siis huolestu, jos joku kuukausi jääkin alle keskiarvon, vaikka ymmärrän toki, että riemua se herättää palstamme huuhaaporukoissa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jokin lämpöputki on poksahtanut rikki, on jäänyt korjaamatta.
Vanha tuttu denialistien käyttämä argumentti, mutta osuu harhaan, koska kyseiset keskiarvot on laskettu raakadatasta. Niitä ei ole millään lailla adjustoitu esim. NOAA:n toimesta. Argumentti osuu huvittavalla tavalla harhaan myös siksi, että tekemäni esitys ei keskity keskiarvoihin vaan niiden ylityksiin/ alituksiin. Keskiarvot nousevat raakadatassa kaiken aikaa eikä sillä välillä mittauspisteitä vaihdeta. Keskilämpötilojen automaattinen mittaus tarkentaa desimaaleja, mutta ei muuta olennaisesti keskiarvoja. Tämäkin mittaustapa on ollut käytössä jo niin kauan, ettei niillä ole vaikutusta keskiarvon muutoksiin.
Ihmetykseni aiheeni on jatkuvasti se, että olet kaiketi 60-vuotias mies, joka on asunut Suomessa kaiketi ihan alusta alkaen. Sinulla on siis tietoisia havaintoja ympäristöstä ja säästä jo 60-luvulta. Miten on siis mahdollista, että et ole havainnut keväiden varhaistuvan, kesien pitenevän, syksyjen lämpenevän ja talvien lauhtuvan, muista pienemmistä detaljeista puhumattakaan. Käytkö koskaan ulkona, havainnoitko luontoa ja ympäristöä?
Mieleen tulee, että jos toimisit voikukkien tutkijana, kiroilisit keväisin sitä, että nurmikko on täynnä keltaisia kukkia, vaan missä ovat voikukat, jos metsätutkijana, harmittelisit sitä, että luonnossa on vain puita, vaan ei metsiä ollenkaan.
Luonnossa aktiivisesti liikkuvat ja sitä tarkkailevat ihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että Suomen ilmastossa tapahtuu selvää lämpenemistä. Keväiden lämpenemistä ei ole aiemmin Suomen ilmastossa tässä mitassa havaittu. Pitääkö minun vielä kertoa sinun ikäisellesi, miltä huhtikuut näyttivät 70-luvulta alkaen? Etkö kykene palauttamaan mitään tällaisia asioita mieleesi menneistä ilmoista? Kun sitten vielä ITSE havainnoin lämpötiloja ja niiden muutoksia, ilmaston lämpeneminen on fakta, jota ei voi kumota kaiken maailman huuhaaväitteillä adjustoinneista.
Neuvostoliitossa oli aikanaan mahtavat viljasadot joka vuosi, tuotantonormit ylitettiin moninkertaisesti. Siihen nähden oli hämmästyttävää, että viljatuotteita ei kuitenkaan paljoa yltänyt kaupan hyllylle. Tässä denialismissa on kysymys vähän samasta asiasta: ihmiset, jotka eivät ilmeisestikään käy koskaan ulkoilmassa, esittävät väitteitä ulkoilman lämpötiloista pelkästään lukemiensa blogien ja oman vakaumuksensa vuoksi.
Minä taas olen kerännyt Kaisaniemen lämpötilat vanhoista aineistosta, jolle ei ole tehty mitään adjustointeja. Toisin sanoen, 30-luvun lämpötiloja ei ole millään lailla muokattu jne. Adjustointeja tehdään lähinnä aikasarjoihin.
Toisekseen, et vastannut yhteenkään sinua koskevaan kysymykseen: kykenetkö minkäänlaiseen luontohavainnointiin vai ei? Pakenet tätä kysymystä, koska jossakin hämärän mielesi sopukassa tiedät tähän vastauksen.
Mitenkähän tuo käyttämäsi termi vajakki iskee sellaiseen, joka ei itse havainnoi luontoa, ei mittaa lämpötiloja, ei kerää mittaustuloksia, lukee kaikki mielipiteensä blogeista ja kaiken lisäksi luulee ymmärtävänsä ilmastoa paremmin kuin alan tutkijat?
Sähkömies kireänä. Ja ad hominemia pukkaa vaikka on muita siitä arvostellut. Huomautan vielä että Kaisaniemi on ollut urbaania aluetta varsin kauan. Ja onhan se erikoista että denialisti vihjailee ihmisen toiminnallaan lämmittävän ilmastoa....eikös se ollut että it's the sun stupid.
En ole väittänyt ihmisen lämmittävän ilmastoa vaan mittareita
jos on huonosti sijoitettu, tämän voi tarkistaa tarkistamalla sisä ja ulkoilman eron etenkin talvella.
Mittausten vertoilukelpoisuuden tarkkuus on about /- 0,5 -
/- 1C johtuen eri mittaustavoista, instrumenteista sekä sijoittelusta, siintä ei pääse mihinkään ja nämä 1/000 osa tarkkuudet ovat aivan naurettavia.
Nykypäivän mittaukset tehdään vaikka 1/s anturin lämpöinertian
ollessa paljon penempi kuin aiemman elohopea tai alkoholimittarin jolloin se reagoi nopeammin sellaisiin nopeisiin vaihteluihin jotka eivät rekisteröidy näihin vanhempiin mittarityyppeihin lainkaan, esim Jumbon lähtöön Hetrowin lentokentältä joka aiheutti kuumuusalaarmin globaalisti ja todistetusti.
http://www.seafriends.org.nz/issues/global/climate3.htm
Miksi sinulla sähkömies ei ole mitään muuta elämää kuin tuo loputon idioottimainen salaliittohörhöilysi tällä tiedepalstalla?
Toki ne mittarit mittaavat sitä ilmastoa mikä on lämmennyt. Ihan hourimojuttuja on sähkömiehen selittelyt.
Siirretäänpäs taas palstaa loputtomasti häiriköivän mielisairaan sähköreppanan roskaspämmit kauas palstan etusivulta.
Näinhän se on taas tehtävä.
Näin on taas tehtävä.