Metalliseos

Se on seos, kuten nimikin jo sanoo.

Pedantin mielestä mikään aine ei ole täysin puhdas, mutta samalla tavoin kuin elektroniikan käyttämään piihin lisätään epäpuhtauksia, lisätään metalliseen perusaineeseen muita metalleja ominaisuuksien parantamiseksi tai uusien ominaisuuksien luomiseksi.

Kiinteässä muodossa on metalleilla hilarakenne, jota hallitusti muutellaan seostamalla ja/tai lämpökäsittelemällä.

Esimerkkinä yksi monista seoksista, ja ehkä tärkein: teräs.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Teräs

Puhtaalla raudalla ei tee juuri mitään, ehkä muuntajalevyjä lukuunottamatta. Seostamalla raudasta saa mm. valurautaa ja terästä, joka on yksi ihmiskunnan tärkeimmistä keksinnöistä.

Edellinen vastaaja ei ole kemisti!

Puhdas aine koostuu vain yhdenlaisista partikkeleista (atomeista tai molekyyleistä), joten teräs on seos (eli lejeeringi). Seosmetallit luokitellaan homogeenisiksi (tasakoosteisiksi) seoksiksi.

Metallin rakenne on periaatteessa toiminnaltaan aina samanlainen oli kyseessä sitten seos tai puhdas aine.

Metallissa kaikki metalliatomit luovuttavat ulkoelektroninsa pois ja nämä elektronit alkaa kiertää kaikkia ioneiksi tulleita metalli-ioneita. Metalli ionit hylkii toisiaan, mutta välissä kiertävät elektronit pitävät ne paikallaan. Tästä syystä metallisidos eroaa niin paljon muista sidostyypeistä.

Vaikka metallit pvat rakenteeltaan periaatteessa samanlaisia, niin niiden toiminnassa on suuriakin eroja.

Hyvä vielä ottaa esille, että teräksessä kyse ei ole pelkästään metallista vaan joukkoon on saostettu myös epämetalleja kuten hiiltä.

Eipä taida olla edellinenkään vastaaja kemisti. Ei metalliseokseen mitään saosteta.

Metalliseokset ovat yhdisteitä siinä kuin muutkin seokset. On olemassa alkuaineita, jotka muodostavat keskenään yhdisteitä, ja sitten on sellaisia, jotka eivät muodosta. Esimerkiksi Helium ja typpi voivat muodostaa seoksen, mutta tuskin yhdistettä. Sama pätee lyijyyn ja rautaan.

Hyvä esimerkki metalliyhdisteestä on Cu4Sn. Metalliyhdisteiden kiderakenne on yhtä moninainen kuin muillakin yhdisteillä.

Suosittelen:
Miekk-Oja: Metallioppi.