Tapasin keväällä Yhdysvaltalaisen naisen joka pyyhkäisi minulta kerralla jalat alta. En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa kenenkään kanssa. Muutaman päivän tuntemisen jälkeen tunteet syvenivät molemmilla todella nopeasti.
Siitä alkoi päivittäinen yhteydenpito netin välityksellä ja jo kahden viikon päästä tapasimme uudestaan. Vietimme viikon yhdessä ja minusta tuntui ensimmäistä kertaa elämässäni että palaset loksahtivat paikalleen ja yhtäkkiä jokainen elokuva ja laulu kertoi hänestä.
Olin ensimmäistä kertaa elämässäni täysin rakastunut naiseen, joka rakastui minuun juuri sellaisena kuin olen. Sain olla oma yltiöromanttinen itseni ja hän rakasti sitä että olen avoin ja hellä - toisin kuin mihin hän oli omassa kulttuurissaan tottunut.
Siitä alkoi tiivis tapaamisten sarja. Olin Suomessa viikon tai kaksi ja sitten pari viikkoa hänen luonaan. Mitä enemmän tutustuimme, sitä paremmalta se alkoi tuntua. Kaikki oli täydellisen tuntuista, vaikka taustalla olikin tieto siitä että yhteisen elämän aloittaminen ei olisi helppoa. Hän kertoi melko nopeasti että hänen olisi vaikea nähdä itseään asumassa kylmässä Suomessa.
Kulttuurierot olivat suurin haasteemme ja niistä puhuttiinkin paljon. Hän oli hyvin ihmeissään kuin toivoin jo muutaman viikon tuntemisen jälkeen ettei hän tapailisi muita. Tapasimme edellisen kerran reilu viikko sitten kun vietin kaksi viikkoa hänen luonaan. Suhde syveni ja totesimme että haluamme yrittää rakentaa yhteistä elämää. Aloimme suunnitelemaan tietynlaista kompromissiä jossa asuisimme niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin.
Hän sanoi minulle "Im all yours"
Viimeisenä yhteisenä iltana keskustelimme parisuhteista ja seksistä. Hän kertoi minulle että hänelle olisi "ihan ok" jos haluaisin vaikka kokeilla seksiä miehen kanssa, koska hän on myös ollut naisten kanssa ja on kertonut minulle että on lievästi Bi-seksuaali mutta ei koskaan voisi olla naisen kanssa suhteessa.
Tyrmistyin tarjouksesta melkoisesti, koska tajusin että jos hän antaisi minulle luvan tuollaiseen niin hän saisi myös tehdä jotain vastaavaa. Kun kysyin asiasta niin hän kertoi että hän todennäköisesti välillä "fools around" naisten kanssa vaikka olisi suhteessa minun kanssa. Sitä kuulemma tapahtuu kerran tai kaksi vuodessa eikä se tarkoita hänelle mitään. Hän on elänyt koko elämänsä avoimien suhteiden ympäröimänä eikä tahdo tietoisesti luopua "fooling aroundista" vaikkei sitä koskaan enää tapahtuisikaan.
En oikein osannut asiaa sulattaa, sillä minulle jo suuteleminen toisen kanssa on pettämistä. Enkä pystynyt ymmärtämään että miksi hän haluaisi tehdä mitään intiimiä jonkun muun kanssa kuin minun. Minä en edes pysty ajattelemaan itseäni jonkun muun kanssa. Yritin kuitenkin ymmärtää hänen kantansa joten annoin hänelle luvan siihen. Minulle "fooling around" tarkoitti juhlinnan yhteydessä tapahtuvaa harmitonta pussailua. Tiedän että se ei varmasti hyvälle tuntuisi, mutta en halunnut häntä pyytää luopumaan asiasta joka oli hänelle jollain tavalla tärkeää ja normaalia. Onnistuin unohtamaan asian samantien ja ajattelin että se tapahtuu kun tapahtuu.
Maanantaina hän viestitteli minulle että kuinka rakastaa ja ikävöi minua. Muutama tunti sen jälkeen tuli viesti jossa hän kertoi suudelleensa naisen kanssa ja pelehtineen baarin vessassa. Hän oli myös lähtenyt hänen kotiinsa, jossa ei kuitenkaan hänen mukaansa mitään tapahtunut.
Hän kertoi tämän minulle ihan kuin se olisi ollut joku arkipäiväinen asia. Minä menin täysin shokkiin ja sekaisin koko tilanteesta. Googletin termin "fooling around" ja se olisi pitänyt tehdä aiemmin... Se olikin paljon enemmän kuin tahatonta pussailua". Olin siis antanut luvan rakastamalleni naiselle oikeasti pelehtiä muiden ihmisten kanssa. En voinut sietää sitä että joku muu koski häneen kuten minä tai että hän halusi sitä.
Tästä on kulunut nyt 4 päivää ja en pysty edes katsomaan häntä. En valokuvia enkä muistelemaan mitään upeaa mitä meillä oli. Näen tämän tapahtuman päässäni hyvin elävinä ja tuskaisina mielikuvina. Näen silmissäni hänen ilmeensä ja kuulen hänen äänensä sen naisen kanssa ja se kuvottaa minua!
Hän ei tavallaan tehnyt mitään väärää. Olin antanut luvan ja oli hyvin pahoillaan että oli satuttanut minua. Pyytämättäni hän lupasi luopua siitä koska ei halua minua satuttaa.
Eli kaiken pitäisi siis olla periaatteessa ok.
Mutta en saa mielikuvia pois päästäni, enkä ääni. Jokainen muisto ja valokuva joka meistä löytyy, on nyt sekoittunut näihin mielikuviin ja tunnen suurta suuttumusta, häpeää ja häväistystä tämän takia - kaikki turmeltui. En tunne enää rakkautta häntä kohtaan koska nämä epämiellyttävät tunteet ovat niin vahvoja. Kun suljen silmäni tai näen hänestä kuvan niin mielikuvitukseni pitää huolen että kaikki hyvää jää piiloon - näen heidät.
Meillä on upeaa yhdessä, enkä halua häntä menettää mutta tällä hetkellä minusta tuntuu että nämä mielikuvat tappavat rakkauteni enkä näe enää yhteistä tulevaisuutta.
Miten pääsen mielikuvista eroon? Kokemuksia?
Siitä alkoi päivittäinen yhteydenpito netin välityksellä ja jo kahden viikon päästä tapasimme uudestaan. Vietimme viikon yhdessä ja minusta tuntui ensimmäistä kertaa elämässäni että palaset loksahtivat paikalleen ja yhtäkkiä jokainen elokuva ja laulu kertoi hänestä.
Olin ensimmäistä kertaa elämässäni täysin rakastunut naiseen, joka rakastui minuun juuri sellaisena kuin olen. Sain olla oma yltiöromanttinen itseni ja hän rakasti sitä että olen avoin ja hellä - toisin kuin mihin hän oli omassa kulttuurissaan tottunut.
Siitä alkoi tiivis tapaamisten sarja. Olin Suomessa viikon tai kaksi ja sitten pari viikkoa hänen luonaan. Mitä enemmän tutustuimme, sitä paremmalta se alkoi tuntua. Kaikki oli täydellisen tuntuista, vaikka taustalla olikin tieto siitä että yhteisen elämän aloittaminen ei olisi helppoa. Hän kertoi melko nopeasti että hänen olisi vaikea nähdä itseään asumassa kylmässä Suomessa.
Kulttuurierot olivat suurin haasteemme ja niistä puhuttiinkin paljon. Hän oli hyvin ihmeissään kuin toivoin jo muutaman viikon tuntemisen jälkeen ettei hän tapailisi muita. Tapasimme edellisen kerran reilu viikko sitten kun vietin kaksi viikkoa hänen luonaan. Suhde syveni ja totesimme että haluamme yrittää rakentaa yhteistä elämää. Aloimme suunnitelemaan tietynlaista kompromissiä jossa asuisimme niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin.
Hän sanoi minulle "Im all yours"
Viimeisenä yhteisenä iltana keskustelimme parisuhteista ja seksistä. Hän kertoi minulle että hänelle olisi "ihan ok" jos haluaisin vaikka kokeilla seksiä miehen kanssa, koska hän on myös ollut naisten kanssa ja on kertonut minulle että on lievästi Bi-seksuaali mutta ei koskaan voisi olla naisen kanssa suhteessa.
Tyrmistyin tarjouksesta melkoisesti, koska tajusin että jos hän antaisi minulle luvan tuollaiseen niin hän saisi myös tehdä jotain vastaavaa. Kun kysyin asiasta niin hän kertoi että hän todennäköisesti välillä "fools around" naisten kanssa vaikka olisi suhteessa minun kanssa. Sitä kuulemma tapahtuu kerran tai kaksi vuodessa eikä se tarkoita hänelle mitään. Hän on elänyt koko elämänsä avoimien suhteiden ympäröimänä eikä tahdo tietoisesti luopua "fooling aroundista" vaikkei sitä koskaan enää tapahtuisikaan.
En oikein osannut asiaa sulattaa, sillä minulle jo suuteleminen toisen kanssa on pettämistä. Enkä pystynyt ymmärtämään että miksi hän haluaisi tehdä mitään intiimiä jonkun muun kanssa kuin minun. Minä en edes pysty ajattelemaan itseäni jonkun muun kanssa. Yritin kuitenkin ymmärtää hänen kantansa joten annoin hänelle luvan siihen. Minulle "fooling around" tarkoitti juhlinnan yhteydessä tapahtuvaa harmitonta pussailua. Tiedän että se ei varmasti hyvälle tuntuisi, mutta en halunnut häntä pyytää luopumaan asiasta joka oli hänelle jollain tavalla tärkeää ja normaalia. Onnistuin unohtamaan asian samantien ja ajattelin että se tapahtuu kun tapahtuu.
Maanantaina hän viestitteli minulle että kuinka rakastaa ja ikävöi minua. Muutama tunti sen jälkeen tuli viesti jossa hän kertoi suudelleensa naisen kanssa ja pelehtineen baarin vessassa. Hän oli myös lähtenyt hänen kotiinsa, jossa ei kuitenkaan hänen mukaansa mitään tapahtunut.
Hän kertoi tämän minulle ihan kuin se olisi ollut joku arkipäiväinen asia. Minä menin täysin shokkiin ja sekaisin koko tilanteesta. Googletin termin "fooling around" ja se olisi pitänyt tehdä aiemmin... Se olikin paljon enemmän kuin tahatonta pussailua". Olin siis antanut luvan rakastamalleni naiselle oikeasti pelehtiä muiden ihmisten kanssa. En voinut sietää sitä että joku muu koski häneen kuten minä tai että hän halusi sitä.
Tästä on kulunut nyt 4 päivää ja en pysty edes katsomaan häntä. En valokuvia enkä muistelemaan mitään upeaa mitä meillä oli. Näen tämän tapahtuman päässäni hyvin elävinä ja tuskaisina mielikuvina. Näen silmissäni hänen ilmeensä ja kuulen hänen äänensä sen naisen kanssa ja se kuvottaa minua!
Hän ei tavallaan tehnyt mitään väärää. Olin antanut luvan ja oli hyvin pahoillaan että oli satuttanut minua. Pyytämättäni hän lupasi luopua siitä koska ei halua minua satuttaa.
Eli kaiken pitäisi siis olla periaatteessa ok.
Mutta en saa mielikuvia pois päästäni, enkä ääni. Jokainen muisto ja valokuva joka meistä löytyy, on nyt sekoittunut näihin mielikuviin ja tunnen suurta suuttumusta, häpeää ja häväistystä tämän takia - kaikki turmeltui. En tunne enää rakkautta häntä kohtaan koska nämä epämiellyttävät tunteet ovat niin vahvoja. Kun suljen silmäni tai näen hänestä kuvan niin mielikuvitukseni pitää huolen että kaikki hyvää jää piiloon - näen heidät.
Meillä on upeaa yhdessä, enkä halua häntä menettää mutta tällä hetkellä minusta tuntuu että nämä mielikuvat tappavat rakkauteni enkä näe enää yhteistä tulevaisuutta.
Miten pääsen mielikuvista eroon? Kokemuksia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toivotaan, ettet saa pois päästäsi. Sillä nuo mielikuvat, tai niiden vaikutus sinuun on hälytysmerkki; nimenomaan tuosta "En tunne enää rakkautta häntä kohtaan koska nämä epämiellyttävät tunteet ovat niin vahvoja". Niiden tarkoitus on auttaa sinua tajuamaan, ettet oikeasti rakasta ja siksi et voi ajatellakaan yhteistä tulevaisuutta. Eli ts. HERÄTYS: nainen ei ole sinulle se oikea.
Lisäksi mietin oletkohan edes perehtynyt amerikkalaisen elämän realiteetteihin. Siellä tehdään vain työtä, ja raha on arvossaan. Ihmiset arvotetaan palkkapussin mukaan. Tiedän monta tapausta, jossa suomalainen nuori mies on rakastunut amerikkaiseen tyttöön; tunne on ollut molemminpuolinen ja häitä on suunniteltu - aina siihen asti kunnes tytölle on valjennut, ettei mies olekaan rikas.
Nainen ei ole rahan perässä ja tietää että olen persauki - eikä olen sen oloinen muutenkaan. Kuka tietää, mutta en usko että siitä on kyse.
Mutta joo, valitettavasti taidan olla samoilla linjoilla tämän asian kanssa.
Ja haluan korostaa että minulle olisi ollut ihan sama että oliko kyseessä mies tai nainen. Kyse ei ole siitä.
Seurusteluaika on sitä varten, että toiseen tutustuu. Tutustumisaikana selviää toisen tavat, ajatukset ja tottumukset ja jos ne eivät sovi yhteen, niin ero tulee. PAITSI jos jompi kumpi tai molemmat ovat jotenkin epätoivoisia eivätkä suostu näkemään yhteensopivuuden ongelmia. Rakastumisvaihe suhteessa ei kestä kovin kauan, vain vuoden tai kaksi ja sen jälkeen kaikki asiat, jotka ovat yhteensopimattomia hiertävät koko ajan.
Tämä tuntuu olevan sinulle ylitsepääsemätön asia, kun taas naiselle se on aivan normaalia eli teillä on erilaiset arvot ja päämäärät ettekä ymmärrä toisianne. Myös kulttuurieroja on, sehän on alkuun ihanaa ja saa rakastamaan enemmän, mutta ajan myötä monissa liitoissa kulttuurierot tulevat suhteen ongelmiksi. Naisella tuntuu olevan ainakin tässä asiassa joustoa, mutta sinulla vähemmän. Parisuhteessa ei ole kummallakaan oikeutta kieltää toiselta mitään olennaista ja tärkeää. Sinä haluat uskollisuutta, nainen kokee uskollisuuden toisella tavalla.
"PAITSI jos jompi kumpi tai molemmat ovat jotenkin epätoivoisia eivätkä suostu näkemään yhteensopivuuden ongelmia."
Asiaa!
Tässä etenkin ap on epätoivoinen eikä näe yhteensopivuusongelmaa. Ongelma häiritsee myös ap:tä enemmän kuin naista. Olisi hyvä tajuta nyt heti, että suhde tulee hiertämään ap:ta ihan aina. Hän joutuu vääjämättä luopumaan omista arvoistaan ja joustamaan liikaa yhteensopivuusongelman vuoksi.
Se siitä sitten.
Minäkin näin kerran naisen, joka sai minulta kerralla jalat alta. Syyksi osottautui tuo niin salakavala musta jää asfaltin pinnalla. Sen jäkeen opin, että liian pitkin askelin ei kannata kävellä.
Näyttäisi olevan kaksi vaihtoehtoa; joko pyritte tekemään kompromisseja jotka kummallekin sopii. Kumpikin tulee puolitiessä vastaan, ja se on sitten teidän kahden asia mitä ne kompromissit ja sopimukset sitten on.
Tai jos kumpikaan ei suostu joustamaan, viisainta on ero. Leikata poikki ja kärsiä tuskat. Kylä ne lientyy ja paranee, jotain uuttakin kenties opit?
Parisuhde-elämä tarkoittaa juurikin sitä, että molemmat osapuolet ovat valmiita kompromisseihin. Jos suhteessa eletään vain jomman kumman osapuolen arvojen ja mieltymysten mukaan, se ei tule toimimaan. Jos haluaa saada jotain, on osattava myös loiventaa niitä omia teesejään.
Hölmömmänkin pitäisi myös ymmärtää, ettei suhteesta, jossa jokaisesta asiasta pitää joustaa, liian monesta asiasta luopua, tule yhtikäs mitään. Paitsi paha mieli.