Maapallo on pallo. Ok.
Vedenpinta kaareutuu siten sen mukana vaikka koulussa opetettiin että vedenpinta on vaaterissa.
Suezin kanava on 193 km ja korkeusero on yli 700 metriä! Sen joku viisas laski minulle matikkaosastolla. Onko tuota täytynyt huomioda rakennusvaiheessa?
Siten vedenpinnan kaareutumisen pitäisi olla mitattavissa vaikka vesilasista. Mittausvälineistä ei voi olla kiinni, riittävän tarkkoja laitteita kyllä on.
Paljonko vedenpinta kaareutuu 50 m:n uima- altaassa? Se pitäisi olla havaittavissa jo jokapojan laserilla.
Vedenpinta kaareutuu siten sen mukana vaikka koulussa opetettiin että vedenpinta on vaaterissa.
Suezin kanava on 193 km ja korkeusero on yli 700 metriä! Sen joku viisas laski minulle matikkaosastolla. Onko tuota täytynyt huomioda rakennusvaiheessa?
Siten vedenpinnan kaareutumisen pitäisi olla mitattavissa vaikka vesilasista. Mittausvälineistä ei voi olla kiinni, riittävän tarkkoja laitteita kyllä on.
Paljonko vedenpinta kaareutuu 50 m:n uima- altaassa? Se pitäisi olla havaittavissa jo jokapojan laserilla.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Suora on matemaattinen ilmaisu koordinaatistossa suoran liikeradan muodostavan nollaulotteisen pisteen liikkeen ilmaisulle.
Suora on matemaattinen käsite. Suoria ei luonnossa ole.
Minä Googletin suoran. Selvää tekstiä löytyy. Mutta ajattelenkin nyt maalaisjärjellä.
Paljonko siis vesi kaareutuu uima- altaassa koska suoraa ei luonnossa esiinny?
Höpöhöpö. Meidän pihalla kasvaa aivan suora mänty.
Mäkin tiedän aivan oksattoman puun. Se on vanha puhelinpylväs.
Tuohon veden kaareutumiseen ei taida tervejärkistä vastausta tulla.
Asian ymmärtämättömyys on joka trollausta tai autismia.
Ehkäpä aloittaja on opetellut muistamaan piin likiarvon 10 000 desimaalin tarkkuudella, vaikka ei selitysten jälkeenkään pysty ymmärtämään Maapallon kaarevuuden ja painovoiman suuntautumisesta Maapallon painopisteeseen johtuvan yhteisvaikutuksen ilmenemistä käytännössä.
Hyvät sille, eli ei sitten.
Herra Kollimaattori nyt laskee tuon mulle niin voin mennä laserilla tarkastamaan.
Itse pönttöpäänä laskin että 50m olisi millin? Onko sinne päinkään?
Aloittaja heitti kivan. Maapallon ympärysmitta on n. 40.075 km, Pyöristän 40.000 km.
Vedenpinta siis kaareutuu seuraavasti:
10.000 kilometrin matkalla 40 km.
1.000 kilometrin matkalla 4 km.
100 kilometrin matkalla 400 m.
10 kilometrin matkalla 40 m.
1 kilometrin matkalla 4 m.
100 metrin matkalla 40 cm.
50 metrin matkalla siis 20 cm.
Tämä on matikkaa. Uskokoon ken tahtoo.. :-)
Tuota noin. Siis päiväntasaajalla vedenpinta on pystysuorassa pohjoisnavan asukin näkökulmasta. Siis jos mennään 10 000 km maan pinnan suuntaisesti niin kaareutuvuus on luokkaa 6000 km eli maapallon säteen verran tuolla matkalla minun nähdäkseni. Näin ollen 100 km matkalla kaareutuvuus on melkein yhtä paljon eli 60 m! Eipä tuota heti huomaa. Mutta matematiikkahan ei voi olla väärässä. Tai sitten maapallo on todellakin pannukakku ainakin ihmisen ja veden näkökulmasta.
60 km. 100 m matkalla siis 60 m kaareutuvuus laskelman mukaan.
Tosin Pythagoraan mukaan (https://github.com/dizzib/earthcalc/blob/master/calc-method.png)
saadaan tarkemmalla varmaankin valtavirtatieteen laskurilla ( https://dizzib.github.io/earth/curve-calc/?d0=1.428&h0=0&unit=metric) hieman eri arvoja kaareutuvuudelle:
50 m/0.00019620165403466672 m
100 m/ 0.0007848057066439651 m
357 m / noin 1 cm
714 m / noin 4 cm
1428 m / noin 16 cm
1 km/ 0,0785 m
10 km / 7,85 m
100 km /785 m
1000 km / 78 km
Voi olla noihin tuli joku lyöntivirhe mutta siis, jos vaikka Päijännekin on 119 km pitkä niin vesipinnan kaareutuvuus on jo noin 1111 m eli yli kilometrin. Eipä ole paljoa vesipinnan vaakasuoruuteen luottamista, jos uskoo pyöreään maapalloon.
Luvut ovat oikeita. Siis 50 metrin matkalla 0,2 mm, mitä ei silmällä eikä kai millään jokamiehen laitteella huomaa.
Noita lukuja katsellessa huomaa, miten ne kasvavat matkan neliössä. Siis esim. matkan piteneminen kilometristä kymmeneen kasvattaa kaartumisen satakertaiseksi.
Maapallon+ympärysmitta:+360+astetta,+on+40+075+km,+jolloin+yksi+aste+on+111,31944+km+mittainen.+Tai+prosentteina,+1+%+=+3,6+astetta,+eli+400,75+km.
Alkuosa on oikein. Noin paljon siis on tietyn matkan päässä oleva ihminen tai esine "kallellaan" vertailukohteeseen verrattuna. Niin on jälkiosakin, mutta onko prosenteilla tässä merkitystä?
Korjaus. Yksi nolla kaikista pois. Kännishä.
Jos vesi ei ole liikkeessä, niin sen pinta on vaakasuorassa paikasta riippumatta. Tuon voi käydä toteamassa vatupassilla vaikka Australiassa asti. Tai Kiinassa. Tai Keravalla.
Menenkin sitten mittaamaan järven- tai merenpintaa.
Lyön vetoa ettei kilometrin matkalla ole mitään kaarevuutta havaittavissa.
Paljostako haluat lyödä vetoa?
Voihan se pinta kaareva olla. Vaakasuorassa kuitenkin koko matkalta.
Jos veden pinta ei ole vaakasuorassa, niin vesi virtaa. Käy Imatralla mittaamassa ihan vaikka laserilla tai taskulampulla. Tai silmämäärällä.
Tosin sinun taidoillesi taitaisi riittää, kun lasket saunan pataan vettä ja tarkkailet sitä. Voit ottaa ongenkin mukaan ja kokeilla kalaonnea.
Yksinkertaista.
Päätä jo onko se kaarella vai vaakasuorassa. Kerro meille sitten.
Onko sinulla todellakin huono lukutaito, vai jotain muita ongelmia vintillä?
Höhlä.
Vesi on kaarella, mutta myös painovoima on kaarella, joten kaareva vesi ei virtaa. Mutta jos vesi olisi jonakin hetkenä vaakasuorassa, se virtaisi pikavauhtia kaarelle, mikä on painovoimaoloissa sen luontainen olotila.
Toinen pää on 8 cm alempana kuin toisesta vaakasuoraan vedetty linja edellyttäisi. Tämähän todistaa kaarevuudesta, joskin loivasta.
En ole nähnyt missään että mittauksilla olisi todistettu vedenpinnan kaareutuminen. Puhutaan vain laivojen katoamisesta horisontin taakse. Tämähän ei ole totta.
Tasaisuuden puolesta puhuu Balaton- järvellä suoritetut mittaukset. Siellä vedenpinta todistettiin suoraksi. Uskon siis että niin ovat muutkin vesistöt.
Aloittaja sotkenut asioita. Se että maapallo kaartuu esim Suezin kanavan kohdalla kaartuu se myös muualla vastaavasti että veden pinta yhtyy aika hyvin. Vedenpinnan korkeuserot on selitettävissä tuulilla ja paine-eroilla. Pari metriä oli suezin kanavan korkeusero. Nythän pitkä korkea madalsi Suomen rannikoilla vedenpintaa puolisen metriä ja joskus se on taas 120cm myrskyillä
Laser- testi osoittaa aivan muuta:
https://www.youtube.com/watch?v=GBhDFO4NMrw
Ei tuule ja pinta on tyyni.
Mutta tuollaisethan ovat hupijuttuja, sillä mittaajatkin tietävät, että Maa-planeetta on muiden planeettojen tapaan pallomainen ja siksi niiden vesienkin täytyy kaartua.
Sanovat heidän mittauksensa mitä tahansa. Sillä ihmisten mittausten (varsinkin tuollaisten amatöörimäisten) täytyy taipua luonnonlakien edessä.
Eli terveen järjen vastaisia videoita ei pidä ottaa vakavasti. Mutta ehkä sinäkin haluat nyt huvittaa meitä?
Vai täytyy vesien pintojen kaartua?
Niinhän niiden pitäisi, niin.
Mutta kun ne ovat suoria. Mittaustodisteita kaartumisesta ei ole eikä tule.
Tulee, jos mittaat itse, muut eivät muutenkin selvän asian takia vaivaudu. Pystytä korkeita salkoja eri etäisyyksillä (kymmenienkin kilometrien päässä!) oleville meren saarille ja merkitse niihin metrimäärät meren pinnasta. Katso sitten kiikarilla tai kaukoputkella, mistä metrimäärästä ylöspäin kutakin salkoa näet.
Kerro sitten tuloksista meille.
Noita salkoja pystyttävät maanmittarit ja aina on maanpinta suora.
Ei siihen mitään merien saaria tarvita.
Älä väistele, vaan ryhdy työhön. Näethän itse, että maanpinta kupruilee, ei siitä kukaan selvää saa. Taas nähdään, että vääntelet selvää asiaa. Mutta ei se tässä auta.
Ja vedestähän tässä on ollut kysymyskin. Nyt sitten kesken kaiken haluatkin maalle...
Maan- je vesien pinnat ovat suorat. On siis samantekevää minne mittakeppejä pystyttää.
Lopputulos on sama: suora.
En hermostu, en hermostu... Mutta kyllä on härskiä, että maanpintaa sanotaan suoraksi. Jossakin Pohjanmaalla se voi olla lähes tasainen ja suora, mutta ei tarpeeksi pitkälti eikä tarpeeksi suora.
Pysytään vain merillä, jossa pinnat voivat olla laajalti tasaisia.
Niin, merien pinnat ovat aivan tasaisia, samoin tietenkin myös niitä reunustavat maa- alueet... :-))
Maapallon ympärysmitta on noin 40.000 km. Ympyrä on 360 astetta.
40.000/360 = 111,11 km.
111,11 km matkalla kaareutumista tapahtuu yhden asteen verran.
111,11 km = 111.110 m
Yhden metrin matkalla kaareutumista tapahtuu 1/111110 = 0,000009 astetta eli 50 m matkalla 0,00045 astetta.
Vastaus:
50m uima-altaassa kaareutumista tapahtuu 0,00045 astetta, mikäli oletetaan, ettei uima-altaan reunat aiheuta mitään jännitteitä.
Astemitat eivät paljon kerro, ellei niitä suhteuteta käytäntöön. Kulma-astehan vastaa sadan metrin matkalla 1,75 metrin korkeutta. Eli pystyasentoisen ihmisen mitta sadan metrin päästä katsottuna ei ratkaisevasti poikkea yhdestä asteesta, ellei hän ole poikkeuksellisen kokoinen.
Vastauksen saa tuosta laskemalla trigonometrisellä funktiolla. Ympyrän kaaren huomioiminen noin lyhyellä matkalla suhteessa ympyrän kehän mittaan ei anna käytännöllistä lisätarkkuutta.
Vastauksesi tulee noin 0,4 mm.
tan 0,00045 astetta * 50 000 mm = 0,3926990817067986 mm.
Jossain Tiibetissä tai Nepalissa voisivat olla eri mieltä.
Miksi olisivat eri mieltä?
Tiibetissä olevassa uima-altaassa vesi ei kaareudu sen voimakkaammin.
rakentamisessa käytetään perinteisesti vatupassia eli vesivaakaa.
Vatupassin keskellä on libellikoje. Libellissä on läpinäkyvän putken sisällä nestettä, jossa on ilmakupla. Vatupassin pitkäsivu on kohtisuorassa maapallon painopisteeseen nähden, kun ilmakupla on asetettu libellin keskelle. Vesi ei ole "vaakasuorassa" mutta vatupassi on.
Ei tietenkäään ole koska sitä vatupassin kuplaa tiirataan kossupullon läpi.
Juuri siksi kaikki vatupassin mittaa pitempi (kuten tiet ja kanavat) tulevat automaattisesti kaarevaksi, koska vatupassi asetetaan joka kerta hieman eri asentoon (niin että pitkä sivu on aina kohtisuorassa painovoimaa vastaan). Näennäisesti, vatupassin mukaan, tehdään vaakasuoraa linjaa, mutta vain näennäisesti.
Vatupassin kuplat näet tottelevat vain ja nimenomaan (paino)voimaa, sillä eihän niillä voi olla suunnista, kuten vaakasuorasta, mitään käsitystä.
Jaaha. Onkohan vaakasuoralla ja painovoiman suunnalla mitään yhteyttä?
Näyttääkö vatupassi erilailla kuin luotilanka muuten kuin että toinen on pystysuorassa ja toinen on vaakasuorassa?
Kyllä niillä on ainakin käytännössä aina 90 asteen kulma keskenään. Luotilanka kyllä voi poiketa hieman pystysuunnasta eli maapallon keskipisteen suunnasta (samoin vatupassi vaakasuunnasta) suurten maamassojen, kuten vuorten vuoksi. Tällä ei kuitenkaan liene rakennustöissä merkitystä.
Kerro nyt omin sanoin miten luotilangan ja vatupassin näyttämät poikkeavat toisistaan.
Höpö höpö.
Miten niin?
Vastauksena aloittajalle: vedet ovat aina vaakasuorassa vatupassilla mitaten, mutta pintaa myöten sihdattuina ne kaartuvat aina alaspäin. Tämä erilaisuus johtuu siis painovoiman suunnan (joka määrää vatupassin näyttämän) erilaisuudesta. Se näet pallossa suuntautuu aina pallon keskipistettä kohti. Veden pinta on joka paikassa kohtisuorassa painovoimaa vastaan, joten se joutuu kaartumaan pallon pinnan myötäiseksi.
Maa on pannukakun muotoinen tasokappale, joten mitään tuommoista selittelyä ei tarvita.
Selittely onkin tarpeen vain tietämättömille. Sellainenhan ainakin aloittaja näkyy kyselemisestä päätellen olevan.
Vatupassin kupla on aina vaaterissa ja luotilanka sojottaa aina alaspäin oli Maapannukakku ihan minkämuotoinen tahansa.
Tämä litteän Maan teoria on saanut julkisuutta vasta viime vuosina, kiitos internetin.
Kasvava on epäilijöiden joukko pallomaateorialle ja yhä kasvaa.
Totta on kuitenkin ettei ole ensimmäistäkään todellista mittaustodistetta vesien pintojen kaareutumisista. Se kyllä ihmetyttää ja istuttaa epäilyksen siemenen.
Nuo YoyTuben laser- mittaukset vesien pintojen suoruuksista ovat kyllä vakuuttavia.
Enpä oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Tuskinpa olet mikään uusi epäilijä. Sanankäänteistäsi voi päätellä, että olet samoja trolleja - vai olisiko teitä vain yksi, joka esiintyy milloin minäkin ja eri nimimerkeillä.
Eli seurakuntanne on epäilemättä hyvin suppea ja sellaisena tulee pysymäänkin.
Olin Köpiksessä ja vaimo soitti 800km päästä Helsingistä.
Vaimo kyseli, että miten menee? Sanoin että oon vähän myötälaitasessa 8 asteen vino suhun nähden, että älä suutu...;)
Veden pintajännitys pitää veden koossa ja pyöreänä.
Pätee vain pisaroihin. Suuremmassa mitassa tuo on painovoiman eli gravitaation ansiota. Vesimolekyylit pyrkivät maapallon tapauksessa aina mahdollisimman lähelle pallomme keskipistettä.