Pari asiaa askarruttaa aloittelevaa harrastelija kosmologia:
1. miksi galaksit, planeetat, kuu jne. pyörivät eivätkä pysy paikoillaan. Kuka on laittanut hyrrään vauhtia - liikkumaton liikuttajako?
2. mikä ihme on painovaoimassa se vetävä voima - en näe köyttä joka kiskoo omenaa maahan. mikä nuo kappaleet oikeen kiskoo suuremman luokse?
Mahtaakohan näihin edes olla vielä vastauksia olemassa?
1. miksi galaksit, planeetat, kuu jne. pyörivät eivätkä pysy paikoillaan. Kuka on laittanut hyrrään vauhtia - liikkumaton liikuttajako?
2. mikä ihme on painovaoimassa se vetävä voima - en näe köyttä joka kiskoo omenaa maahan. mikä nuo kappaleet oikeen kiskoo suuremman luokse?
Mahtaakohan näihin edes olla vielä vastauksia olemassa?
Vastaukset 17
Vanhimmat
>>Kuka on laittanut hyrrään vauhtia - liikkumaton liikuttajako?
sieltähän se kaiken vastaus tulikin... Jos vaikka menisit uskontopalstalle. Vastaus vaikeisiin kysymyksiin on tietenkin aina Jumala, tuo vekkuli kaveri. Mutta jos se elämääsi rauhan tuo, niin siitä vaan.
Kannattaa etsiä esim. kirjastosta vastauksia tuollaisiin kysymyksiin, täältä niitä on ihan turha etsiä. Jos et ole vielä opiskellut Newtonin fysiikkaa niin sulle on aika vaikeaa selittää noita juttuja. Vastaukset kysymyksiisi kyllä löytyvät mutta ne pitää sinun itse löytää.
Täällähän pitää keskustella, kysyä ja vastata. Tämä on keskustelupalsta.
Toistaiseksi olen saanut vastaukseksi että
a) jumala
b) etsi itse tietos, ja lue (vain rajallisessa marginaalissa toimivaa) Newtonin fysiikkaa
...no vielä maapallo pyörii ja omena tippuu...
valitsemalla vaihtoehto "a)" pääset helpommalla
1. Pyöriminen johtuu liikemäärän säilymisestä. Kun tähtienvälinen pilvi luhistuu, se alkaa pyöriä eli kkä luhistumismisnopeuden liikemäärä säilyy muuntuneena aurinkokunnan pyörimisliikemääräksi. Vrt. taitoluistelija kasvattaa pyörimisnopeuttaan viemällä kädet vartalonsa lähelle esim. salkovissa.
2. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan itse avaruus painuu (neliulotteiselle) "kuopalle" massan ja energian ympärillä. Kun toinen massa lähestyy toisen kuoppaa, se alkaa liikkua avaruudessa ikäänkuin alamäkeen.
Hiukkasfysiikan mukaan kappaleet vaihtavat keskenään gravitoneja l. painovoiahiukkasia ja siten tuntevat toistensa aiheuttaman painovoiman.
"2. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan itse avaruus painuu (neliulotteiselle) "kuopalle" massan ja energian ympärillä. Kun toinen massa lähestyy toisen kuoppaa, se alkaa liikkua avaruudessa ikäänkuin alamäkeen.
Hiukkasfysiikan mukaan kappaleet vaihtavat keskenään gravitoneja l. painovoiahiukkasia ja siten tuntevat toistensa aiheuttaman painovoiman."
Minä olen aina ihmetellyt sitä, mihin yleisen suhteellisuusteorian painovoimaselitystä tarvitaan, jos oletetaan että gravitonit aiheuttavat painovoiman?
Asian tuntijalle ablodit.
...niin mihin niitä gravitoneja tarvitaan, jos vain alamäkeen kappaleet rulailevat? Vai onko niin, että gravitoni on vain teoreettinen hiukkanen?
Asiantuntijalle aplodit.
Esim. maapallo kuljettaa mukanaan kolmiulotteista monttua, joka on pinnalla lämpimämpää ja vähemmän tiheää kuin kauempana oleva tyhjyys, joka on kylmempää ja tiheämpää.
Galaksien välinen avaruus on ikäänkuin merenpohjan kylmää ja tiheää. Taivaankappaleiden lähellä on pinta, jonne tyhjyyden paine nostaa meidän hiukkasemme, jotka ovat sisäisesti vielä kuumepia ja vähemmän tiheitä.
Nuo sisäisesti kuumat ja vähän tiheät hiukkaset lämmittävät ja kuljettavat mukanaan oman monttunsa, jolloin maailmankaikkeudessa ei ole olemassa kuin kaksi voimaa.
Tyhjyyden paine meidän hiukkasiimme, joilla on kyky lämmittää tuota tyhjyyttä, jolloin se lämmetessään muuttuu vähemmän tiheäksi kuin kauempi tyhjyys ja kun lämmennyt tyhjyys liikkuu hiukkasen mukana, niin siinähän se kaiken teoria sitten on näin Savolaisittain sanottuna.
:) ;) :)
Itse asiassa yleinen suhteellisuusteoria ennustaa gravitonit, jotka ovat neliulotteisessa avaruudessa eteneviä aaltoja. Hiukkasfysiikassa kaikilla aalloilla on myös hiukkasluonne, eli gravitonikin on sekä hiukkanen että aalto.
niillä aalloilla on hiukkasluonne, jotka välittävät vuorovaikutuksia tai tuntevat ne :-)
Järven aallot eivät ihan mene tähän kategoriaan.
Gravitonitkin ilmeisesti joutuvat tyytymään valon nopeuteen, jota ei voi ylittää.
Eli: me emme vielä tunne täällä kaikkien kaukaisten galaksien painovoimaa. Sitä mukaan kun tunnemme, muuttuuko maan rata tms?
tuota 4 ulotteinen?
jos otetaan loota josta menee yksi särmä ylös, toinen vaikka oikealle ja kolmas itseesi päin ni minne vittuun se 4 viiva piirretään?
Kysymykseesi ei voi vastata, koska ei ole olemassa kuin kolme ulottuvuutta.
Näin alkuräjähdysteoria ja sen simsalapimulottuvuus voidaan unohtaa.
:) ;) :)
Jukteri: "Kysymykseesi ei voi vastata, koska ei ole olemassa kuin kolme ulottuvuutta.
Näin alkuräjähdysteoria ja sen simsalapimulottuvuus voidaan unohtaa."
= = = = = =
Aika-ulottuvuus on se käsite, joka tarkoittaa että on olemassa liikettä paikasta a paikkaan b jollekkin asialle/tapahtumalle luonnossa, millä on tällainen ominaisuus kuin "hitaus" suhteessa johonkin nopeampaan. Eli neljäs ulottuvuus tarkoittaa sitä, että voimme ylipäätään liikkua mihinkään, ajatella, elää...
Jos sinulla on kolme ulottuvuutta ilman aikaa ei sinulla ole sitten mitään liikettäkään, kaikki asiat ovat paikoillaan. Tätä voidaan demota esimerkiksi valokuvalla, joka on paikoillaan oleva muuttumaton kuva. Aika on valokuvan rakenteen muutosta kuvaava kolmas ulottuvuus, jonka analogisena vastineena valokuvamaailmassa voidaan pitää videokuvaa. Riippuen sitten siitä hidastaako videota, katsomalla sitä normaalinopeudessa vaiko kiihdyttämällä videon nopeutta kulkee videofilmillä "aika" hitaammin, normaalinopeudella tai nopeammin kuin mihin sitä on normaalielämässä tottunut seuraamaan vastaavissa tilanteissa.
Kolmiulotteinen maailma on siis paikoillaan ja tähän lisätty neljäsulottuvuus "aika" saa asioiden väliset rakenteelliset suhteet muuttumaan sitä mukaan mikä on minkäkin asian tapahtuma-nopeus. Tapahtumanopeus eli kuten videoiden esitysnopeus määräytyy maailmassa kappaleen kiihtyvyyden tilan mukaan.
Jäänkin nyt mielenkiinolla odottelemaan ilman aikaa tapahtuvan liikeen simsalabim-selitystäsi.