sitä, kuinka hyvin pystyt erottelemaan oleellisen informaation epäoleellisesta. Elikä aivosi on periaatteessa informaatio suodatin ja mitä paremmin se pystyy suodattamaan epäoleellisen informaation pois, niin sitä älykkäämpi olet.
Älykkyys on yksinkertaistettuna
Dude
131039
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hitsi, onko näin yksinkertaista määritellä älykkyys? Mutta hetkinen...Eihän mitään unohtunut? Esimerkiksi luovuus?
näin yksinkertaista. Luovuus toimii samalla periaatteella, elikä osaat jättää kaiken epäoleellinen pois piirustuksesta, musiikista, tuotteesta, taiteesta ym.. Olet sitä luovampi mitä suuremman yleisön saat ymmärtämään/tuntemaan asiasi haluamallasi tavalla.
Älykkyys ja luovuus on vastaava asia kuin signaali/kohina suhde tekniikan puolella. Mitä suurempi signaali/kohina suhde on, sitä helpommin pystyt ymmärtämään kuulemasi tai näkemäsi.
Ei asioiden, joita et ymmärrä tarvitse olla vaikeita. Eihän energian yhtälökään ollut loppujenlopuksi vaikea (E=mc^2).
Tietysti kyseessä on oleellinen taito, varsinkin nykyajan informaatiotulvan keskellä. Älykkyyden määritelmäksi se ei oikein silti käy.
Informaation valikoimistaito kehittyy iän ja haasteiden myötä. Mitä vaativampien ja monimutkaisempien asioiden kanssa joutuu painimaan, sitä tehokkaammin oppii pääsemään asian ytimeen. Pakko oppia, jos meinaa pysyä kyydissä mukana.
Mutta yleisestihän älykkyys halutaan määritellä ominaisuutena, joka on mahdollisimman riippumaton iästä, koulutuksesta, elämänkokemuksesta ja kulttuurista. Juuri tähän pyritään "Culture Fair" -kuviotesteillä. Eri juttu miten hyvin ne toimivat, mutta sellainen on kuitenkin tavoite. Sinun määritelmäsi on liian riippuvainen em. asioista.
Toiseksi, kyky suodattaa informaatiota ei ole kovinkaan oleellinen tilanteessa, jossa informaatiota on vain niukasti ja looginen päättely on etusijalla (kuviotestit, matematiikan tehtävät, ym. pelkistetyt tilanteet). Ja yleensähän ajatellaan, että älykkyys ilmenee parhaiten juuri tiukasti rajatuissa, loogisissa ongelmissa.
perustuvat siihen, että oleeliseen tietoon (signaali) lisätään epäoleellista tietoa (kohinaa). Jotta testattava pystyisi ratkaisemaan tehtävän, hänen täytyy suodattaa epäoleellinen informaatio oleellisesta informaatiosta ratkaistaakseen kyseisen tehtävän.
Informaation valikoimistaidon pystyt näkemään jo vastasyntyneellä lapsella ja heillehän tämä taito on elintärkeä kehittymisen kannalta. Omat kaksoseni tekevät tätä oleellisen informaation valintaa tällä hetkellä erittäin ahkerasti, ilman minkäänlaista ennakkoon opitulla tiedolla. Esimerkiksi akaisemmin he maistelivat kaikkea mitä sai käsiinsä ja näinä päivinä he tietävät melkoisen hyvin mikä on syötävää ja mikä ei. Joten mitä tehokkaammin pystyt selektoimaan oleellisen tiedon epäoleellisesta sitä nopeammin pystyt oppimaan uusia asioita. Vähemmällä älykkyydellä asian oppimiseen menee enemmän aikaa.
Kovasti sinä yrität tuota signaali-kohinasuhde teoriaa lyödä läpi. Taidat olla jonkin sortin insinööriopiskelija.
Kyllä se kuitenkin sillä tavalla taitaa olla, että tuo olennaisen erottaminen epäolennaisesta on enemmänkin viisautta kuin älykkyyttä. Viisaus ei ole varsinaisesti synnynnäistä, vaan kehittyy iän myötä. Älykkyys (kaikkien tavallisimpien määritelmien mukaan) puolestaan on sisäsyntyinen ominaisuus, johon kokemuksella ja iällä ei juurikaan ole vaikutusta.
Kerroit, kuinka kaksosesi aiemmin maistelivat mitä sattuu, mutta nyt ovat valikoivampia. Ominaisuus on siis kehittynyt iän ja kokemuksen myötä. Siten se on viisautta, ei älykkyyttä.
lapsi esimerkkini ontuvan, sehän on yrityksen ja erehdyksen kautta opittua tietoa.
Tietenkin on useampiakin menetelmiä oleellisen ja epäoleellisen tiedon erottelemiseen.
1. Kuten edellä mainitsemani yritys ja erehdys menetelmä, jolla oppii vaikkei olisi aikaisempaa kokemusta alalta.
2. Aikaisempaan kokemukseen tai tietoon perustuva informaation jaettelu.
3. Kirjasta tai toiselta opittuun tietoon.
Mikään näistä ei kuitenkaan vaadi älykkyyttä.
Tarkoitin tilannetta, josta henkilöllä ei ole aikaisempaa kokemusta tai tietoa eikä mahdollisuutta yritys/erehdys menetelmään (kaikki ÄO testit on pyritty tekemään tällaisen tilanteen pohjalta), joten päädytään takaisin siihen, että älykkyys on oleellisen tiedon erottelukyky epäoleellisesta.
PS. Jos pystyt määrittelemään kirjoitteluni perusteella olevani vain "jonkin sortin insinööriopiskelija", niin oman kirjoittelusi perusteella kysyisinkin, että milloinkas aiot aloittaa peruskouluopiskelut?
"Mikään näistä ei kuitenkaan vaadi älykkyyttä."
Kyllä vaatii. Kaikessa tekemisessämme tarvitsemme tekemisemme haastavuutta vastaavaa älykkyyttä.
Katsopas, ei älykkyys ole pelkästään sitä että tajuaa suhteellisuusteoriaa tai hawkingin ajatuksia mustista aukoista tms.
Kuka määrittelee mikä on minkäkin kannalta olennaista?
määrittelet mikä on oleellista ja mikä ei. Jos teet tämän määrittelyn huonosti, niin päätöksesikin on huonot ja sua haukutaan sen jälkeen tyhmäksi.
meillä on niin saatanan monta itseoikeutettua neroa liikenteessä?
kukaan myönnä kanssakilpailiaansa neroksi. Neroksi pääsee vasta kuolemanjälkeen. Ja niin neroushan on kunniotus kysymys. Nero on vähän kuin puolijumala, tai sankari ja legenda.
Niin älykkyyden ilmeneminen voi kuvastaa tätä suodatinta ja suodattimen tuotoksen käytäntöönpanoa. Otetaan vaikka halvaantunut kuurosokea, jonka suodatin toimii hyvin, mutta hänellä ei ole keinoja kertoa tästä ulkomaailmalle (ehkä silmiä räpyttelemellä), eikä häntä pidettäisi älykkäänä.
Mulla kohisee päässä, en kuule enää signaalia. Antenni on mennyt vinoon.