GEENISEKVENSSIT MENETTÄVÄT ASEMANSA BIOLOGIASSA

Tähän mennessä on tullut jo selväksi, että geenit ovat vain dynaamisia kirjastoja RNA-välitteisille solun prosesseille. Uusin käsitys geeneistä on, että solun mekanismit voivat valita geenejä ja jopa osia geeneistä eri puolilta tuman kromosomeja rakentaakseen vaaditun proteiinityypin.

Ymmärrämme myös vaihtoehtoisen silmukoinnin merkityksen. Ihmisen kehossa on jopa yli 2 miljoonaa erilaista proteiinia, mutta geenejä, joiden pohjalta nämä koodataan, on vain n. 19 600. Suurin osa proteiineja koodaavista geeneistä on siis monitoimisia, mikä aiheuttaa sen, että virheellinen sekvenssi on erittäin ongelmallinen. Siksi solussa on varmistusmekanismit, jotka kykenevät ohittamaan virheelliset sekvenssit ja varmistamaan tarvittavien proteiinien tuotannon. Tähän tehtävään solu käyttää sekä lyhyitä että pitkiä ei-koodaavia RNA-molekyylejä.

Tuorein havainto aiheuttaa lisää tuskaa pseudotieteilijöille. Tutkijat havaitsivat, että yksi kodoni voi koodata kahta aminohappoa käännösprosessissa. Tähän mennessä on tiedetty, että tietyn aminohapon rakentamiseen solu kelpuuttaa useampia kodonikombinaatioita, mutta nyt tutkijat havaitsivat että yksi ja sama kodoni voikin johtaa kahteen eri aminohappoon.

http://www.the-scientist.com/?articles.view/articleNo/46830/title/Exploring-Alternative-Codon-Usage-in-Yeast/

Solun prosessit osoittavat monimutkaisuutensa ja molekyylibiologia muuttuu sitä monimutkaisemmaksi, mitä enemmän tiedämme. Tämä kaikki osoittaa, että luonnon takana on tarkka suunnitelma. Jumala on meidät suunnitellut ja luonut.