Energiwenden todellisuustarkastelu.
Saksan Energiamuutos on Alkanut Harsuuntumaan.
Saksa on yhä tavoittelemassa ydinvoimalaitostensa sulkemista mutta kieltäytyy sulkemasta ruskohiililaitoksiaan. Se on puolittamassa uudistuvan energian tukiaan
korvaamalla ne huutokauppa/kiintiö järjestelmällä. Julkinen vastustus viivästyttää siirtoverkkon rakentamista jota tarvittaisiin uusiutuvan energian tehokkaaseen jakeluun. Uudistuvat investoinnit ovat pudonneet riittämättömälle tasolle rakentamaan tarpeeksi uutta kapasiteettia täyttämään Saksan 2020 päästövähennystavoitteet. Ei ole todisteita että uudistuvilla olisi havaittavaa vaikutusta Saksan päästöihin jotka eivät ole laskeneet vuoden 2009 jälkeen huolimatta uudistuvien kaksintertaisesta työntymisestä energiasektorille. Nyt näyttää varmalta että Saksa epäonnistuu 2020 päästötavoitteestaan, hyvin mahdollisesti suurella marginaalilla. Lyhyesti, Energiamuutos
on alkanut rispaantua.
Tässä kirjauksessa keskustellaan Energiwenden pääongelmista viiden alaotsikon alla
alkaen luultavasti kaikkein ogelmallisemmasta: Saksan päästöt eivät ole vähenemässä.
Kuva1 1, tuotu Climate Change Newsistä, näyttää Saksan kokonaiskasvihuonepäästötöt
kaikista lähteistä vuodesta 1990 vuoteen 2015 CO2 ekvivalenttitonnein.
http://www.climatechangenews.com/files/2016/03/germany-emissions-e1457969351518.png
Sähkösektorin emissiot laskivat 1990 perustason ja vuoden 2009 välillä mutta ovat senjälkeen pysyneet olennaisen tasaisina. Emissiot muista lähteistä laskivat vuosien 1990 ja 2009 välillä mutta ovat myöskin tasoittuneet siintä lähtien. Tämän tuloksena Saksan päästöt ovat nyt jotakuinkin samat kuin ne olivat vuonna 2009. Uusiutuvien tuotannon kasvulla tänä aikana ei selvästikkään ole ollut toivottua vaikutusta.
Sähköntuotantosektori nykyisin on osallinen vain noin 45% Saksan kokonaisemissioista. 100% dekarbonisaatio tälle sektorille joka on jo 45% dekarbonisoitu jos ydinvoima lasketaan uusiutuvaksi voisi siten teoriassa vähentää vain toiset 25% tai sinneppäin.
Silti Saksan yritykset leikata päästöjä keskittyvät sähköenergiasektoriin.
Vaihtoehdot joita Saksa tulee kohtaamaan vuosien 2020 ja 2030 päästötavoitteissa
eivät lupaa hyvää. Uudistuvat eivät ole vähentäneet päästöjä.
Kuva2 esittää uudistuvien tunkeutumisen Saksan sähkösektorille vuodesta 1990.
https://s3.postimg.org/oft60r3yr/temp.png
Vuodesta 1990 uudistuvan energian tuotanto on kasvanut yli 10 kertaiseksi pisteeseen että se nyt tuottaa 30% Saksan sähköstä. Joku voisi ajatella tällä olevan näkyvää vaikutusta Saksan energiasektorin päästöihin, mutta kuten kuvasta 3 ilmenee on vaikeaa havaita minkäänlaista vaikutusta.
Riippunatta 20% absoluuttisesta uudistuvien lisäyksestä vuosien 1999 - 2014 välillä
sähkösektorin emissiot ovat tuskin muuttuneet tänä ajanjaksona, ja jollei olisi ollut 2008/9 lamaa olisivat todennäköisesti nousseet.
http://www.thegwpf.com/reality-check-germanys-energiewende-in-crisis/
Saksan Energiamuutos on Alkanut Harsuuntumaan.
Saksa on yhä tavoittelemassa ydinvoimalaitostensa sulkemista mutta kieltäytyy sulkemasta ruskohiililaitoksiaan. Se on puolittamassa uudistuvan energian tukiaan
korvaamalla ne huutokauppa/kiintiö järjestelmällä. Julkinen vastustus viivästyttää siirtoverkkon rakentamista jota tarvittaisiin uusiutuvan energian tehokkaaseen jakeluun. Uudistuvat investoinnit ovat pudonneet riittämättömälle tasolle rakentamaan tarpeeksi uutta kapasiteettia täyttämään Saksan 2020 päästövähennystavoitteet. Ei ole todisteita että uudistuvilla olisi havaittavaa vaikutusta Saksan päästöihin jotka eivät ole laskeneet vuoden 2009 jälkeen huolimatta uudistuvien kaksintertaisesta työntymisestä energiasektorille. Nyt näyttää varmalta että Saksa epäonnistuu 2020 päästötavoitteestaan, hyvin mahdollisesti suurella marginaalilla. Lyhyesti, Energiamuutos
on alkanut rispaantua.
Tässä kirjauksessa keskustellaan Energiwenden pääongelmista viiden alaotsikon alla
alkaen luultavasti kaikkein ogelmallisemmasta: Saksan päästöt eivät ole vähenemässä.
Kuva1 1, tuotu Climate Change Newsistä, näyttää Saksan kokonaiskasvihuonepäästötöt
kaikista lähteistä vuodesta 1990 vuoteen 2015 CO2 ekvivalenttitonnein.
http://www.climatechangenews.com/files/2016/03/germany-emissions-e1457969351518.png
Sähkösektorin emissiot laskivat 1990 perustason ja vuoden 2009 välillä mutta ovat senjälkeen pysyneet olennaisen tasaisina. Emissiot muista lähteistä laskivat vuosien 1990 ja 2009 välillä mutta ovat myöskin tasoittuneet siintä lähtien. Tämän tuloksena Saksan päästöt ovat nyt jotakuinkin samat kuin ne olivat vuonna 2009. Uusiutuvien tuotannon kasvulla tänä aikana ei selvästikkään ole ollut toivottua vaikutusta.
Sähköntuotantosektori nykyisin on osallinen vain noin 45% Saksan kokonaisemissioista. 100% dekarbonisaatio tälle sektorille joka on jo 45% dekarbonisoitu jos ydinvoima lasketaan uusiutuvaksi voisi siten teoriassa vähentää vain toiset 25% tai sinneppäin.
Silti Saksan yritykset leikata päästöjä keskittyvät sähköenergiasektoriin.
Vaihtoehdot joita Saksa tulee kohtaamaan vuosien 2020 ja 2030 päästötavoitteissa
eivät lupaa hyvää. Uudistuvat eivät ole vähentäneet päästöjä.
Kuva2 esittää uudistuvien tunkeutumisen Saksan sähkösektorille vuodesta 1990.
https://s3.postimg.org/oft60r3yr/temp.png
Vuodesta 1990 uudistuvan energian tuotanto on kasvanut yli 10 kertaiseksi pisteeseen että se nyt tuottaa 30% Saksan sähköstä. Joku voisi ajatella tällä olevan näkyvää vaikutusta Saksan energiasektorin päästöihin, mutta kuten kuvasta 3 ilmenee on vaikeaa havaita minkäänlaista vaikutusta.
Riippunatta 20% absoluuttisesta uudistuvien lisäyksestä vuosien 1999 - 2014 välillä
sähkösektorin emissiot ovat tuskin muuttuneet tänä ajanjaksona, ja jollei olisi ollut 2008/9 lamaa olisivat todennäköisesti nousseet.
http://www.thegwpf.com/reality-check-germanys-energiewende-in-crisis/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.
No näkyy tämä energiwende olevan kuin ladon seinästä repäisty,
ja nyt tarvittavan uutta Mauno Ladonlukkoa estämään tuuliparooneja ryöstämästä
kansalaisten aittoja ilmastoverukkeella.
Perimätiedon mukaan Mauno Ladonlukko vapautti talonpojat senaikaisten
tuuliparoonien ja ilmastoasiantuntijoiden kestitsemisestä.