Kerron nyt omasta ja kavereiden kokemuksista.
Syntymäpäivälahja:
-Älä osta suklaalevyä(sehän on oikeasti "todella omaperäinen ja mahtava lahja)
-pehmoavaimenperä
-karkkia
-mitään mikä on ostrttu oma lehmä ojassa
Syntymäpäivälahja:
-Älä osta suklaalevyä(sehän on oikeasti "todella omaperäinen ja mahtava lahja)
-pehmoavaimenperä
-karkkia
-mitään mikä on ostrttu oma lehmä ojassa
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suklaa käy kyllä jonkun muun lahjan ohessa ;)
Itseasiassa en kovin perusta miehen "yllätyslahjoista". Aika usein ne menevät pieleen.
perunoita ja ruisleipää
Kyllä imuri, Tekniikan Maailman vuosikerta tai vaikka Viasatin maksukortti naiselle lahjaksi aina suklaan voittaa.
Noissa taisi kyllä olla vielä selvemmin oma lehmä ojassa kuin aloittajan vaihtoehdoissa.
No niin onkin, mutt vanha sanontahan sanoo, ettei ole lahjahevosta suuhun katsominen.
En vain kertakaikkiaan ymmärrä ihmistä, joka lahjan saamisestakin mielensä pahoittaa. Sellaisesta hyvänmielen- ja energiansyöpöstä kannattaa pysyä kaukana.
Ei ole tullut hukkaostoksia koska pian 47:n avioliittovuoden aikana en ole kertaakaan ostanut synttärilahjaa. Itsehän tuo paremmin tietää mitä haluaa.
En ole kyllä ostellut muitakaan merkkipäivä- tai joululahjuksia.
40v hääpäivänä sorruin vaimon toivomuksesta lähtemään hänen kanssaan tasokkaaseen ravintolaan illalliselle.
Ei kannata ostaa mitään..
Pääsee näin ollen helpommalla.
Mihin lahjoja tarvitaan, kannattaa tehdä sopimus ettei kumpikaan osta mitään.
EIKÄ! Lahjoja on kiva antaa ja saada.
Joo mies osta lahjoja naiselle, joka niistä ilahtuu oli se mikä vaan. Naisena arvostan aina miehen elettä enemmän kuin lahjaa, mutta toki lahjat myös käytän enkä anna niitä pois koska ne rakkaan lahjoittamia.
Mielessäni yhdistin aloituksen, paitsi syntymäpäivä- niin myöskin muihin merkkipäivälahjoihin.
Lahjan saaminen merkkipäivänä ei ole mikään yllätys joten tavanomaisena ja odotettuna on hieman hukkaan heitettyä huomion osoittamista.
Sitä vastoin olen vuosikymmenten saatossa "haistellut" hänen toivomuksiaan muun keskustelun yhteydessä. Koskaan vaimoni ei ole toivonut minulta mitään koska hän tietää vastaukseni olevan "mene sitten ostamaan kun mielesi tekee"!
Noissa "haistelluissa" on hyvin monen tyyppistä mielitekoa.
Osasta on sovittava hyvissä ajoin. Esimerkiksi Irlannin kiertomatka, Karibian risteily ja vastaavia.
Osa ylläreinä kuten mm. ajanvaraus turkisateljeehen pitkän minkin suunnitteluun ja mittaukseen, jotkut korut kuten bismark ketjut, sterling hopeinen turkoosikorusarja, kultainen aurinkileijona nyt mieleeni tulevista.
Osaan vaimoni on suhtaunut kaksijakoisesti, Yhden kiven timanttikorut. 0,68kar sormus, 1kar kaulakoru ja 2 x 0,5kar korvikset. Tilasin muutamia kiviä näytille erikseen ja valinnan jälkeen teetätin korut.
Kaulariipusta ei ole uskaltanut paljoakaan käyttää, sormuksen kiven kiinnitys on kertaalleen varmistettu ja korviksista vaimoni ei pidä.
Lisäksi hän epäilee noiden hankinnoissa olevan mukana sijoituksellista ajattelua.
Kaikki tuo on menneiden vuosikymmenten asiaa.
Pitkiin aikoihin en ole pystynyt yllättämään juuri millään. Koskaan aktiiviaikana en ostanut hänelle kukkia. Leikkokukat ovat yhtä turhia kuin ikkunoiden pesu kaunkiympäristössä.
Joku vuosi sitten otin tavakseni ostaa nänelle näyttävä kukkapuska heti loma-asunnollemme mentyä.
Pari kertaa siinä oli yllätysmomenttia mutta epälenpä, että jos nyt parin viikon kuluttua jättäisin puskan ostamatta niin se herättäisi epäilyjä "unohduksen"
syistä.
En ymmärrä miksi mutta kyllä se tykkää hössätä niiden yrttien kanssa. Jakaa kahteen maljakkoon, vaihtelee vesiä, leikkelee tyviä, rapsii pois mömmähtäneitä.
Tuolla touhulla saa viimeisenkin kulpan yrtit kestämään useamman viikon.
Kalenteriajan yllätykset eivät ole mitään yllätyksiä vaan velvollisuuden tunnosta tehtyjä rutiineja!
Sitten akka kaverien kanssa kilpaa ulistaan mitä mies osti. Tämän olen oppinut karulla tavalla. Opinpa asian ja otan takkiini.
Minun mieheni ostaa syntymäpäivälahjaksi kukkakimpun vaikka olen sata kertaa sanonut etten halua kukkia. Mitä ihmettä teen lahjalla jonka joudun heittämään roskiin parin päivän päästä!? Itse ostan hänelle aina kunnon lahjan mistä on iloa pitkäksi aikaa.
Paistinpannu on hyvä, sille voi keksiä monenmoista käyttökohdetta.
Viski pullo on mielestäni erinomainen lahja tyttöystävälle - varsinkin mikäli pääset vielä ryyppäämään sen lähestulkoon yksinäsi..ja heilut sitten hulluna humalassa tyttöystäväsi riemuksi!
en ole ostanut lahjoja kertaakaan, eikä vaimokaan minulle. 30 vuotta ollaan siitä huolimatta oltu yhdessä.