Kaasuplaneettojen gravitaatiot

Kaasuplaneetoillla ja auringolla ei liene kiinteätä pintaa eikä kiinteää sisustakaan. Onko noilla kuitenkin suuri painovoima eli sinne tippuu jos tarpeeksi lähelle joutuu, tippuu koko kaasun läpi planeetan keskustaan ja tärisee siellä planeetan loppueloon saakka. Voiko jollain kaasumaisella olla niin kova gravitaatio että se on huomattavissa eli sinne tippuu? Miksei niistä tule kiinteitä planeettoja?
950
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Kaasupalloillakin luonnollisesti on massa. Ja koska niitten koko on niin suunnaton, niillä on hyvin suuri painovoima, eli se on selvästi huomattavissa. Se miksi niistä ei tule kiinteitä liittynee jotenkin siihen että atomien sisäinen voima on suurempi kuin vetovoima. Oppineemmat kertokoon miten se asia oikeasti on. Hyvä kysymys.

Äänestä

gravitaatio painaa myös jättiläisplaneettojen ytimet kasaan jupiterilla saattaa esim olla ydin joka on nestemäistä metallia....samoin kuin planeetoilla auringolla myös jättiläisplaneetoilla on kaaskehät....ytimistä tiedetään hyvinvähän niin maapallolla kuin muuallakin

Äänestä
  • Voiko auringollamme olla kiinteä ydin?

    Äänestä


Okei, eli tuon wikipedian linkin mukaan kaasuplaneetoilla on kuitenkin kiinteä ydin tai ainakin osa ytimestä. Maapallolla ei liene tarpeeksi massaa jotta siitä olisi tullut kaasujättiläinen. Ei kai se ympärillä oleva kaasu ole sulattanut ydintä vaan onko ympärillä oleva kaasu vastaava asia kuin maan ilmakehä mutta vain eri kaasua? Eli siis ei voi päätyä kaasujättiläisen keskelle pärisemään pitkäksi aikaan vaan törmää kivenmurikan pintaa liidettyään ensin massiivisen kaasukehän läpi.

Äänestä

Planeettojen voidaan ajatella olevan tähtien synnystä ylijääneen roinan kertymiä. Auringonkin syntyhetkellä planeetoiden koostumukset olivat samantapaisia, kokojen vain vaihdelleen.

Auringon sytyttyä syntynyt hiukkas- ja säteilypaine puhalsi kevyimmät kaasut pois Aurinkoa lähinnä olevien protoplaneettojen pinnoilta, paljastaen raskailla kaasukehillä varustetut sisemmät kiviplaneetat Merkuriuksen, Venuksen, Maan ja Marsin, mutta jaksamatta paljoakaan vaikuttaa ulompien kaasujättiläisten Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen kaasukehiin, jotka jäivät hyvin paksuiksi suhteessa kiinteisiin ytimiinsä.

Kaasujättiläiseen laskeuduttaessa ei näe selvää rajaa, mistä kaasukehä eli planeetta alkaa ja suhteellinen tyhjyys loppuu, vaan painutaan alaspäin todeten paineen ja lämpötilan nousevan hyvin nopeasti. Jokainen ihmisen tekemä laite sulaa ja kaasuuntuu kauan ennen planeetan kovan ytimen pinnan tavoittamista.

Äänestä
  • Miksi kaasuplaneetat ovat kuumia vaikkei niissä tapahdu fuusioreaktiota?

    Äänestä

  • Ismooooooo kirjoitti:

    Miksi kaasuplaneetat ovat kuumia vaikkei niissä tapahdu fuusioreaktiota?

    Pääosin samoista syistä kuin muutkin planeetat. Onhan Maan sisin ydinkin arviolta Auringon kromosfäärin lämpötiloissa.

    Jupiterin osalta kannattanee odottaa Junon havaintoihin perustuvia tiedejulkaisuja. Luotainhan on juuri aloittanut hommansa. Ties vaikka kiinteää ydintä ei olisi lainkaan, vaan esimerkiksi kuumaa puuroa. Onhan vetykin jo Jupiterin ytimen kuumuudessa 'kriittisessä tilassa' l. ei varsinaisesti kaasu eikä neste.
    Jos koetan hiukan muistella, niin syitä kuumuudelle on mm. :
    -'muodostumislämpö'
    - kitka (Planeetan muodostumisen jälkeen raskaat ainekset painuvat vähitellen syvemmälle ja hierovat ympäristöä matkalla. Lisää kitkaa aiheutuu planeetan vääntyillessä vuorovesivoimien alaisena jne.)
    - radioaktiivisen hajoamisen tuottama lämpö

    Voi olla paljon muutakin. Vaikka ei arviolta 36,000 K:n lämpötila ja 3,000... 4,500 Gpa:n paine riittäisikään merkittävään fuusioon, niin onhan siellä kosolti toistaiseksi tuntemattomia tekijöitä vaikuttamassa melkoisen oudossa olotilassa olevaan massaan ja säteilyä riittää. Jostain se Jupiterin valtava magneettikenttäkin muodostuu, joten melkoinen reaktori siellä toimii.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Abalonealley kirjoitti:

Kaasuplaneetoillla ja auringolla ei liene kiinteätä pintaa eikä kiinteää sisustakaan. Onko noilla kuitenkin suuri painovoima eli sinne tippuu jos tarpeeksi lähelle joutuu, tippuu koko kaasun läpi planeetan keskustaan ja tärisee siellä planeetan loppueloon saakka. Voiko jollain kaasumaisella olla niin kova gravitaatio että se on huomattavissa eli sinne tippuu? Miksei niistä tule kiinteitä planeettoja?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu