Oletteko pistäneet merkille tiede -käsitteen käyttöä eri kirjoituksissa?
Monesti sitä käytetään ikään kuin persoonamerkityksessä - tiede voi tehdä sitä tai tätä. Tuleeko tässä suurelle yleisölle se kuva, että on todella olemassa jokin tiede, joka tekee joitain asioita itsenäisesti?
Argumentaatiossa tulisi mielestäni ottaa paremmin huomioon tiede -käsitteen takana olevat toimijat; tavalliset ihmiset jotka hääräilevät luonnossa, laboratorioissaan, tutkijankammioissaan, kirjastoissaan, avaruudessa jne.
Tähän vielä toinen huomio: joskus kirjoitetaan, että tutkija päätti tehdä sitä tai tätä - ikään kuin tieteelisen työn tekeminen olisi päätösluonteista. Asiahan varsin usein on siten, että rahoittajat panostavat johonkin tieteenalaan, johon lankeaa rahoitushakemuksia enemmän jne. Eli usein on niin, että näkymätön iso pyörä ne päätökset tekee ja tutkija saa vain olla toteuttajan - liukuhuhnatyöläisen - roolissa. No, kunnia kuitenkin hänelle.
Olenko nyt kulkenut ympäri. Onko tiede sittenkin olemassa sinänsä? Onko tuo tiede se näkymätön ohjaileva käsi - rahoittajan osoittava sormi?
Monesti sitä käytetään ikään kuin persoonamerkityksessä - tiede voi tehdä sitä tai tätä. Tuleeko tässä suurelle yleisölle se kuva, että on todella olemassa jokin tiede, joka tekee joitain asioita itsenäisesti?
Argumentaatiossa tulisi mielestäni ottaa paremmin huomioon tiede -käsitteen takana olevat toimijat; tavalliset ihmiset jotka hääräilevät luonnossa, laboratorioissaan, tutkijankammioissaan, kirjastoissaan, avaruudessa jne.
Tähän vielä toinen huomio: joskus kirjoitetaan, että tutkija päätti tehdä sitä tai tätä - ikään kuin tieteelisen työn tekeminen olisi päätösluonteista. Asiahan varsin usein on siten, että rahoittajat panostavat johonkin tieteenalaan, johon lankeaa rahoitushakemuksia enemmän jne. Eli usein on niin, että näkymätön iso pyörä ne päätökset tekee ja tutkija saa vain olla toteuttajan - liukuhuhnatyöläisen - roolissa. No, kunnia kuitenkin hänelle.
Olenko nyt kulkenut ympäri. Onko tiede sittenkin olemassa sinänsä? Onko tuo tiede se näkymätön ohjaileva käsi - rahoittajan osoittava sormi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mitähän mattimeikäläinen ymmärtää tieteestä?
Koehiiriä käytetään yleisesti enemmän kuin -koiria.
Sweitsissä on maailman suurin hiukkaskiihdyttämö, mutta miten ne kunnian jakaa? en tiedä.
Kun tiede oli nuori, rakensi Einstein kaverinsa kanssa tieteellisiä "koneitaan" rahoittaakseen suurempia ideoitaan.
kun minä olin "nuori" Nokia teki kumisaappaita eikä kukaan jutellut yhteisistä suunnitelmista tietotekniikasta YO:jen kanssa.
Ajatuksesi ovat kiinnostavat, tietysti yksilön pitää saada kunnia.
Iso pyöräsi on siis rahan valta?
Mikä ohjaa rahan valtaa ja sen himoittavuutta?
Miksi Ydinpommi lopultakin kehitettiin ja tiputettiin Nagasakiin ja Hiroshimaan?
Missä sinä olet tieteen suhteen?
Ohjaileeko joku sinua?
Kerro, se kiinnostaa!
Katsopa joskus myös talousuutisia, niin huomaat saman asian siellä. " Pörssi laski/nousi","markkinat odottovat koronnostoa" ja niin edelleen. Toimittajien puheissa nämäkin ovat itsenäisiä toimijoita, vaikka ihmisten toimestahan nämä muutoksetkin tapahtuvat.
"Tähän vielä toinen huomio: joskus kirjoitetaan, että tutkija päätti tehdä sitä tai tätä - ikään kuin tieteelisen työn tekeminen olisi päätösluonteista. Asiahan varsin usein on siten, että rahoittajat panostavat johonkin tieteenalaan, johon lankeaa rahoitushakemuksia enemmän jne. Eli usein on niin, että näkymätön iso pyörä ne päätökset tekee ja tutkija saa vain olla toteuttajan - liukuhuhnatyöläisen - roolissa. No, kunnia kuitenkin hänelle.
Olenko nyt kulkenut ympäri. Onko tiede sittenkin olemassa sinänsä? Onko tuo tiede se näkymätön ohjaileva käsi - rahoittajan osoittava sormi?"
Mietit tuossa myös päätöksentekoa ja siihen liittyvää problematiikkaa. Mutta ovatko päätöksemme edes meidän tekemiä? Onko päätöksiä edes olemassa, vai tapahtuuko kaikki deterministisesti ja vapauskuvitelmamme ovatkin vain sitä itseään eli harhaa?
Pörssissä yksittäisen ihmisen panostus voi todella nousta merkittäväksi. En nyt tarkoita sitä, että itse laitan pari tonnia, vaan että vaikkapa herra Soros tulee ja avaa ison lompakkonsa niin pörssissä rupeaa tapahtumaan.
Eli: markkinat odottavat sitä tai tätä = herra Soros et kumppanit pelaavat.
Soroshan kävi "vähän" kauppaa Englannin punnalla toistakymmentä vuotta sitten ja vaikutukset talouteen taisivat olla melkoisia.
Olen kuullut väitteitä joiden mukaan kyseinen herra olisi ollut osallinen myös osittain Suomen lamavuosiin. Onkohan totta?
Kun on niin paksu kukkaro, niin mikä tahansa lienee mahdollista...vaikkapa keinotekoisesti laskea kurssia ja sitten ostaa ja keinotekoisesti nostaa kurssia ja myydä...Hyvin rullaa.
Tiedemiehet tekevät työtä tieteen hyväksi. Tiede isänmaa uskonto ja osake-yhtiö. Näiden vuoksi teemme asiota ja todelline tiedemies uhraa elämänsä tieteelle ja elää selibaatissa (tosikoille tiedoksi viimeisin kommentti huumoria). Suurmiehen täytyy uskoa tekevänsä jotakin suurta ja parempaa elämää tuottavaa. Jostain jokainen leipänsä hankkii ja jollekkin asialle elämänsä väkisinkin uhraa, vaikka olisikin asenne ongelmainen ja kapinallinen. Taistelemme tilastamme aina jossakin joukkueessa.
Ihmisellä on tarve hierarkisissa nokkimisjärjestyksissä pyrkiä yhä korkeammalle, riippumatta mikä on alusta - systeemi. Näitä systeemejä löytyy joka puolelta, kirkosta, armeijasta, työpaikoilta, tieteen piiristä jne.
Korkealla elävät voivat usein paremmin - mikä on syy ja mikä seuraus jää vain usein epäselväksi.
Ainakin meillä on kuvitelma siitä , että korkealla voidaan paremmin ja siksi sinne kai pyritäänkin.
Esitit kysymyksen onko tiede olemassa sinänsä?
Esittäisin näin, että kaikkiallinen tieto aineellisen maailmankaikkeuden lainalaisuuksista on olemassa, jotka lainalaisuudet ovat synnyttäneet tämän meille elinkelpoisen planeetan. Tieteemme pitäisi tutkia näitä lainalaisuuksia päästäkseen niistä yhä enenevissä määrin perille tuottakseen hyvinvointia tällä planeetalla eläville ihmis-ja eläinyhteisöille.
Markkinatalous on valjastanut käyttöönsä tämän päivän tieteenedustajat.
Perustutkimuksen rahoitus on hukassa.
Rahaa löytyy tieteen nimissä vaikkapa EU:sta kolme miljardia euroa esim. Saturnuksen kuun tutkimiseen, puhumattakaan ihmisyhteisön kehittämisestä Mars-planeetalle jne.
Mitähän tuloksia 1960-luvulla esim. kuu-kävely on tuottanut ihmiskunnalle.
Tiede sinänsä vain uskottelee median palstoilla tavallisille kansalaisille kaikkivoipaisuuttaan ja kaikkitietävyyttään.
Kansalaisina alamme pikkuhiljaa ymmärtää, että tieteen uskottelu voi muuttua jopa todeksi vasta tuhansien vuosien kuluessa.
Olemassa olevien asioiden tutkimista menetelmin, joilla saadaan mahdollisimman luotettavaa tietoa tutkittavista asioista. Tiede on siis asiainlaidan oikeaksi todentamista. Ilman tiedettä olisi vain arvailua joten tiede on silloin faktaa, jos se osuu oikeaan. Faktan pohjalta on helpompi tehdä oikeita päätöksiä kuin olettamusten, joten silloin tiede on myös käsite siitä mikä on tieteellisin keinoin todennettavissa.
Ja juuri nyt olen tieteellisesti todistanut, että unilääkkeen vaikutuksen alaisena en itsekään tiedä mistä puhun.