Jos unohdetaan geenit ja ympäristö ,niin onko sinun minätunne sama kuin minun minätunne?Olemmeko pohjimmiltaan samaa?
Olenko minä sinun ruumiissasi?
Miten sinun kokemus siitä että olet olemassa ja että olet juuri sinä oma itsesi eroaa minun vastaavasta?
Olenko minä sinun ruumiissasi?
Miten sinun kokemus siitä että olet olemassa ja että olet juuri sinä oma itsesi eroaa minun vastaavasta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyviä+kysymyksiä!
Yksi suurimmista mysteereistä on nimenomaan tuo tietoisuuden käsite. On huomattu jo, että ihminen alintajuisesti tietää enemmän kuin itse tiedostaakaan, mikä on merkki suuremmasta kokonaisuudesta kuin pelkkä kroppa. Tuota asiaa ei tosin kovin moni myönnä, vaan mieltää ihmisen pelkäksi ruumiiksi ja aivojen ainoaksi tiedon lähteeksi.
Yksi teoria on, että tietoisuus säteilee ihmisten aivoihin jostain avaruudesta. Ihmisten aivoissa siis olisi niinsanottu vastaanotin. Tämä tukisi teoriaa ihmisten yhtäläisyydestä.
Jo pienet lapset osaavat ihmetellä tätä peruskysymystä. Lapsena pohdittiin, kokeeko toinen ihminen värien näkemisen samoin kuin itsekin. Mistä voi tietää, ettei toinen koe sinistä sellaisena kuin itse koen punaisen? Värien näkemisen ja kaiken laadullisen kokemisen omakohtaisinta tasoa lienee mahdoton kuvailla muille.
Värien ja sävyjen erottelukykyä voidaan tutkia kokeellisesti, mutta havainnon synnyttämä persoonakohtaisin aistikokemus lienee vielä laboratorioiden tavoittamattomissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvalia
Wikipediakin näköjään mainitsee aiheesta.
Ehkäpä olemme jokainen vain näkökulmia, joiden kautta todellinen itsemme tarkkailee itseään. Minä olen pohjimmiltani sinä, mutta pinnallisella tasolla (näkökulmatasolla) olemme kuin erilliset.
Merkittävä osa ihmisistä on sosiopaatteja ja kykenemättömiä asettumaan toisen asemaan. Tästä voitaisiin ainakin lähteä tämän kysymyksenasettelun kanssa..
Kuolemasi jälkeen synnyt seuraavaksi esim. 1500- luvun Kiinaan palvelustytöksi. Sen jälkeen synnyt esim. 2200-luvulle tiedemieheksi. Nyt kun elät tätä nykyistä elämääsi voit joskus esim. bussissa törmätä toiseen versioon itsestäsi. Mutta jännä idea on tämä: Entäs jos sinä olet kaikki ihmiset, jotka on koskaan elänyt. Olet mm. sekä Jeesus että Hitler.
Tämä on yksi sovellus ajatukseen, että olemme kaikki yhtä.
Ps.kaiken tämän tarkoitus olisi se, että kypsyt henkisesti ja, että sinusta tulee joskus jumala.
--
heisielu
En haluaisi olla jokainen ihminen. Liian kova homma ja liikaa kärsimystä.
"Minä" on informaatiota, jossa "minä" itse tietää itsensä, sekä informaation lähteen ja sijainnin. "Minä" on sisäpuolella. "Sinä" on yhtä lailla ymmärrettyä informaatiota, mutta ymmärrämme myös sen, että se on "minän" ulkopuolella oleva, koska aistimme ja tuntemuksemme kykenee erottelemaan sisäpuolisen ja ulkopuolisen. Aivoissa kehittyvä "minä", sekä tietoisuus on jokaisen aivojen oma yksilöllinen tuote. Siksi sinä voit olla vain sinä, etkä kukaan muu. Ajoittain kuulee ihmettelyjä, että "miten voin olla juuri minä? Miksen yhtä hyvin voisi olla sinä?" Se on mielen luoma harha, koska kykenemme luomaan monimutkaisia ajatuksia todellisuudesta ja epätodellisuudesta. Koska jokaisen aivojen tuote on yksi ainut "minä", se ei voi olla kukaan muu.
Se on pitkä aika laitoksella olo.
Se minätunnelma on sama, mutta ei se tarkoita että me olemme sama, koska mehän olemme paljon muuta kuin se pelkkä minätunnelma, koska me olemme eri keho ja eri aivot, joissa on eri kokemuksia jne.
Et ole minun ruumiissani. En ole homoseksuaali.
Jokainen itsensä tiedostava tietoisuus on yksilö, irrallaan muista. Ainoat yhteydet yksilöiden välillä on aistivarainen havainnointi ja kommunikointi.