Määritelmä on määritelmänsä mukaan määriteltävän asian merkityksen esitys.
Määritelmä on siis määritelmän merkityksen esitys.
Mutta, mikä se määritelmän merkityksen esitys on?
Määritelmä on siis määritelmän merkityksen esitys.
Mutta, mikä se määritelmän merkityksen esitys on?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entä mikä on määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmänmääritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmän määritelmä?
1) Ehkä kannattaisi yrittää ensin ihan vain "yksinkertaisesti" määritellä se "määritelmä".
2) Määritelmän täsmälliseen määrittelyyn liittyvät ongelmat ovat vakavasti otettavia, liittyen esimerkiksi pyrkimyksiin saada automaattisesti oppivat järjestelmät oppimaan määrittelyihin liittyviä asioita.
3) Viittaamani epämääräinen määritelmän määritelmä on ilmeisesti melko yleisesti hyväksytty, koska sitä on käytetty (suurinpiirtein esitetyssä muodossa) esimerkiksi Wikipedian englanninkielisellä sivulla: "Definition". Mahdollisesti sen ymmärrettävyys perustuu jonkinlaiseen intuitioon, jota tietenkään ei ole käytettävissä automatisoitujen järjestelmien ollessa kyseessä.
4) "Ilmeisenä" ongelmana on siis se, että "määritelmän merkityksen esitys" (definiens) osana "määritelmän" (definiendum) määritelmää johtaa kehämääritelmään.
5) Jos "määritelmää" ei ole määritelty tarkasti, niin myös kaikkien muiden määriteltyjen asioiden täsmällisyys vaikuttaa hyvin kyseenalaiselta osana esimerkiksi automatisoituja järjestelmiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Definition
"1) Ehkä kannattaisi yrittää ensin ihan vain "yksinkertaisesti" määritellä se "määritelmä"."
Heh. Jokainen suomenkieltä jotenkin hallitseva ymmärtää mitä tarkoittaa yleisellä tasolla käsite "määritelmä". Määritelmän avulla pyritään tarkentamaan ko. käsitettä kuvailemalla sitä muilla käsitteillä.
Jos ei ymmärrä niin seuraava vaihe on varmaan tämän tyyppinen:
1a) Määrittele "kannattaisi"
1b) Määrittele "Yksinkertaisesti"
2c) Määrittele "määritellä"
"2) Määritelmän täsmälliseen määrittelyyn liittyvät ongelmat ovat vakavasti otettavia, liittyen esimerkiksi pyrkimyksiin saada automaattisesti oppivat järjestelmät oppimaan määrittelyihin liittyviä asioita. "
Käytännössä olennaista on riittävän täsmällinen määritelmä. Määritelmää tarkennetaan riittävään tarkkuuteen tekemällä havaintoja, mittauksia tai kysymällä asianosaiselta käsitteen käyttäjältä mitä hän tarkoittaa ja se tapahtuu esim. luettelemalla esimerkkejä asioista jotka liittyvät ko. asiaan.
3) "Mahdollisesti sen ymmärrettävyys perustuu jonkinlaiseen intuitioon, jota tietenkään ei ole käytettävissä automatisoitujen järjestelmien ollessa kyseessä."
Wikipedia on tarkoitettu keskimääräiselle ihmisälylle. Koneäly ei varsinaisesti ymmärrä mitään mistään vaan perustuu ohjelmoituihin algoritmeihin ja sääntöihin. Koneella ei ole mitään kokemuksellisuutta eikä se siis voi siis ymmärtää mitään intuitiivisesti.
Koneälystä hyvä wikiartikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_argumentti
Ymmärtääkseni ns. tekoäly toimii parhaiten melko sumean logiikan avulla. Liian eksaktit ja täsmälliset määritelmät eivät välttämättä ole kovin toimivia koska niissä ei ole itseään korjautuvuutta. Vähitellen vuorovaikutteisesti tarkentuva määritelmä on muutenkin käytännössä aina tehokkain määrittelytapa sekä ihmisen että varmaan koneälyn tapauksessakin.
"4) "Ilmeisenä" ongelmana on siis se, että "määritelmän merkityksen esitys" (definiens) osana "määritelmän" (definiendum) määritelmää johtaa kehämääritelmään."
Itseään referoivat lauseet ovat aina ongelmallisia kuten esim. "Tämä lause on epätosi" vaikkakin juuri kukaan tavallisessa elämässä ei törmää vastaaviin paradokseihin. Kyseessä on lähinnä loogikkojen "sairaus". Ongelma ratkeaa jos sovitaan että lauseet eivät voi viitata itseensä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valehtelijan_paradoksi
"5) Jos "määritelmää" ei ole määritelty tarkasti, niin myös kaikkien muiden määriteltyjen asioiden täsmällisyys vaikuttaa hyvin kyseenalaiselta osana esimerkiksi automatisoituja järjestelmiä."
Monet automatisoitudut järjestelmät toimivat kuitenkin melko hyvin varmaankin juuri sen takia että niissä ei ole määritelty asioita liian tarkasti vaan käytetään nimenomaan sumeaa logiikkaa.
Esim.
http://www.mv.helsinki.fi/home/niskanen/wsoykirja.htm