Tästä aiheesta takuulla keskusteltu aiemminkin, mutta pakko avata nyt uusi ketju. Aiheesta en itse niin paljon tiedä, joten kysyn että kuinka sairaalloiseksi puolustusmekanismien käyttö voi mennä ettei henkilö tätä itse tiedosta? Henkilö ei itse kykene muistamaan mitään tälläistä jonka muut henkilöt muistavat. Tavallaan lapsuuden traumasta muistuttavia asioita ihminen ei muista elämästään ollenkaan. Ei lapsuuden traumaa, ei ylä-asteella tapahtuvaa koulukiusaamista joka liittyi myös tähän traumaan eikä edes aikuisuudessa olleita asioita joissa tämä trauma on ollut läsnä. Trauma liittyy hyväksikäyttöön mitä ilmeisemmin. Henkilö olisi ikäänkuin luonut haluamansa kuvan menneisyydestä joka ei kuitenkaan vastaa ihan todellisuutta. Kun esim. tuota kiusaamista kesti sen 3 vuotta eikä henkilölle ollut tähän muistiyhteyttä ennenkuin asia tuli mutkan takaa puheeksi. Mitä aattelette?
Puolustusmekanismien käyttö häiriönä
defenciäkö
3162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On täysin mahdollista. Psykiatriaa koskevissa sekä maallikoille tarkoitetuissa tiedettä popularisoivissa artikkeleissa että tieteellisissä tutkimuksissa on useita esimerkkitapauksia, joissa koehenkilö ei muista jotain aikaisempaa traumaa, vaikka sen kokemisesta on riippumattomia ulkopuolisia todistajia.
Yleisestihän tiedetään, että myös muualle kuin päähän kohdistunut fyysinen trauma saattaa aiheuttaa amnesian: suuren avohaavan saanut henkilö toimii hädän hetkellä todistajien mukaan rationaalisesti ennen kuin menettää tajuntansa/nukutetaan, mutta jälkeenpäin ei muista koko onnettomuudesta ja sitä edeltävistä hetkistä yhtään mitään.
Defenssi psykologiassa on vähän eri asia: defenssissä henkinen trauma kyllä muistetaan, mutta oma mieli vääristää muistot. Traumaa, olosuhteita ja tapahtumia selitellään, puolustellaan, muistellaan väärin, syytetään toisia tai olosuhteita, pyritään lakaisemaan mielen käsiteltäväksi liian vaikea asia maton alle.
https://en.wikipedia.org/wiki/Defence_mechanisms
Täydellinen amnesia olisi armeliaampi...
Dissosiatiivisesta amnesiasta olen kanssa joo lukenut. Mutta tuleehan nämä muistot kuitenkin jossain vaiheessa tietoisuuteen? Onko joillekin henkilöille helpompi elää "muistamattomana" traumoista kuin että ne kohtaisi ja käsittelisi?
Ihmisen mieli on erittäin kompleksinen ja sen mahdollistavat fyysiset prosessit vielä monimutkaisempia. Tämä mahdollistaa valtavan suuren variaation ja sen, että olemme yksilöitä, reagoiden kukin eri tavalla ulkoisiin ärsykkeisiin. Joku kakara naureskelee hirviönukelle, josta toinen ottaa elinikäiset traumat.
Tiede ja kokemukset tuntevat takauman, jonka sisältö saattaa hyvinkin olla jotain jo kauan sitten henkisen trauman jälkeen aktiivisesti unohdettua.
https://goo.gl/X9jYUc
Voi kuvitella tunnelmat jos tuollainen hirviö menneisyydestä yht'äkkiä kolahtaa näkynä kaaliin.
Ihminen pystyttää defenssin juuri välttääkseen käsittelemästä totuutta, joten etenkin jos kyseessä on posttraumaattinen amnesia, niin en näe mitään syytä yrittääkään kaivaa ikäviä asioita esille.
Jos kyseessä taas on trauma, jonka muiston mieli vääristää niin, että siitä on itselle ja/tai muille haittaa, olisi kai harkittava ammattiapua. Sitä sekoaa jos epäilee sekoavansa.