Jos ihmiskunta, tai seuraava älyllinen biologinen eliö, tai sellaisen kehittämä tekoäly ei koskaan pääse matkustamaan kaukaiselle exoplaneetalle, olisiko vielä nykyisen ihmisen järkevää kehittää menetelmiä planeettojen asuttamiseen?
Pieni avaruusalus matkaisi esim. lähimmän tähden exoplaneetta kohden. Aluksen tarkoitus olisi analysoida matkaa sekä päästessään perille tutkia tähden lähiympäristö ja lähettää tiedot maahan, mikäli mahdollista.
Toinen pieni alus voisi myös vastaanottaa tiedot ja pitää sisällään siemenet elämän synnyttämiseksi. Jos ensimmäisen aluksen tuottama analyysi mahtuisi suosiollisten ennusteiden joukkoon, pystyisi toinen alus viemään laboratoriossa luodut alkueliöt, jotka matkan ajaksi on jäädytetty, perille esimerkiksi potentiaalisen planeetan mereen.
Eliöt lisääntyisivät meressä ja tuottaisivat seuraavan vaiheen tarvittavat massat ja eliöt. Tarkoitus olisi käynnistää maankaltaistamisen prosessi. Tämä tietysti toimii vain tietyssä mallissa. Jos siellä on jo kehittynyt laji, ei sen planeetan elämään puututa vaan ainoastaan pyritään luomaan kommunikaatio lajien välille.
Kun ihmiskunta sattuisi elämään maassa vielä joitakin kymmeniä tuhansia vuosia, kehittyisi ihmisten teknologia joko niin pitkälle että ihminen pääsee matkustamaan ilman jäädytystä tms. lähimmälle exolle. Toinen vaihtoehto olisi se että matkustusteknologiaa ei ehdittäisi vielä löytää, mutta ihminen oppisi siirtämään oman tietoisuutensa joko digitaaliseen muotoon tai pakkaamaan jonkinnäköisen hermokudosstaasiin.
Samalla aikaa exolle olisi vuosisatojen ajan lähetetty tekoälyjä rakentamaan ns. kaupunkia energiaverkkoineen ja maanviljelysalueineen. Ehkä kaukaisella maankaltaistetulla planeetalla pystyisi tekoälyn avulla rakentamaan keinosynnytyslaitokset, jotka pystyisivät tuottamaan ihmisalkioita, joko pienen avaruusaluksen kuljettaman perintöaineksista tms.
Samaan tapaan ihmisten tietoisuuksia kuljetettaisiin avaruusaluksessa, vaikka matka kestäisi tuhansia vuosia, ja perillä keinoäly huolehtisi ihmisten synnyttämisistä.
Kun ihmisiä olisi riittävän paljon, pystyisivät he luomaan oman yhteiskunnan tietäen että viestiyhteys maahan saattaa kestää niin pitkään että koko maan ihmissivilisaatio ehkä on jo tuhoutunut. Kuitenkin on hyvä lähettää moikka-viesti, mutta maan ihmisten olisi hyväksyttävä se ettei maan valta-asema voi ulottua kauas tähtiin.
Periaate tosin tietoisuuden siirtämisessä pitäisi olla kaksisuuntainen: jos joukko ihmisiä on saanut luvan lähteä ja päässyt perille tulisi heidän hyväksyä myös muut lähetetyt.
Menetelmät planeettojen asuttamiseen on siis hyvä keskustella niin moraalin puolelta kuin teknologian. Jotta yleisö saadan hyväksymään tällaisen mahdollisuus, tarvitaan paljon enemmän avaruusleffoja, jotka pohtisivat amerikkalaisen elokuvan pelko-uhka näkemysten sijaan mahdollisuuksia ja haasteita. Myös kirjallisuuden markkinointi ja esilletulo scifi-aiheista nostaisi ihmisten tietoisuutta asiassa.
Periaatteessa, jos Suomeen saadaan kansalaispalkka, moni sosiaalityöntekijä voisi ihan hyvin opiskella, jos ei luonnontieteitä ja avaruustiedettä, filosofiaa ja yhteiskuntatiedettä ja muita aineettomia tieteitä luoden myös markkinoita ajatuspajoille tai vähintään suomalaiselle tieteisleffateollisuudelle. Näin oikeasti perustulon kattaessa niin työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja perustoimeentulotuen sekä kansaneläkkeen tarvitaan vähemmän sossu/kela ruljansseja ja ihmiset ovat onnellisempia tietäen että työttömyysprosentti on nolla ja yrittäjäkin saa yrittää ja nauttia kansalaispalkkaa jos ei tuloja ole riittävästi itsensä elättämiseksi.
Eiks ollut hyvä juttu?
Pieni avaruusalus matkaisi esim. lähimmän tähden exoplaneetta kohden. Aluksen tarkoitus olisi analysoida matkaa sekä päästessään perille tutkia tähden lähiympäristö ja lähettää tiedot maahan, mikäli mahdollista.
Toinen pieni alus voisi myös vastaanottaa tiedot ja pitää sisällään siemenet elämän synnyttämiseksi. Jos ensimmäisen aluksen tuottama analyysi mahtuisi suosiollisten ennusteiden joukkoon, pystyisi toinen alus viemään laboratoriossa luodut alkueliöt, jotka matkan ajaksi on jäädytetty, perille esimerkiksi potentiaalisen planeetan mereen.
Eliöt lisääntyisivät meressä ja tuottaisivat seuraavan vaiheen tarvittavat massat ja eliöt. Tarkoitus olisi käynnistää maankaltaistamisen prosessi. Tämä tietysti toimii vain tietyssä mallissa. Jos siellä on jo kehittynyt laji, ei sen planeetan elämään puututa vaan ainoastaan pyritään luomaan kommunikaatio lajien välille.
Kun ihmiskunta sattuisi elämään maassa vielä joitakin kymmeniä tuhansia vuosia, kehittyisi ihmisten teknologia joko niin pitkälle että ihminen pääsee matkustamaan ilman jäädytystä tms. lähimmälle exolle. Toinen vaihtoehto olisi se että matkustusteknologiaa ei ehdittäisi vielä löytää, mutta ihminen oppisi siirtämään oman tietoisuutensa joko digitaaliseen muotoon tai pakkaamaan jonkinnäköisen hermokudosstaasiin.
Samalla aikaa exolle olisi vuosisatojen ajan lähetetty tekoälyjä rakentamaan ns. kaupunkia energiaverkkoineen ja maanviljelysalueineen. Ehkä kaukaisella maankaltaistetulla planeetalla pystyisi tekoälyn avulla rakentamaan keinosynnytyslaitokset, jotka pystyisivät tuottamaan ihmisalkioita, joko pienen avaruusaluksen kuljettaman perintöaineksista tms.
Samaan tapaan ihmisten tietoisuuksia kuljetettaisiin avaruusaluksessa, vaikka matka kestäisi tuhansia vuosia, ja perillä keinoäly huolehtisi ihmisten synnyttämisistä.
Kun ihmisiä olisi riittävän paljon, pystyisivät he luomaan oman yhteiskunnan tietäen että viestiyhteys maahan saattaa kestää niin pitkään että koko maan ihmissivilisaatio ehkä on jo tuhoutunut. Kuitenkin on hyvä lähettää moikka-viesti, mutta maan ihmisten olisi hyväksyttävä se ettei maan valta-asema voi ulottua kauas tähtiin.
Periaate tosin tietoisuuden siirtämisessä pitäisi olla kaksisuuntainen: jos joukko ihmisiä on saanut luvan lähteä ja päässyt perille tulisi heidän hyväksyä myös muut lähetetyt.
Menetelmät planeettojen asuttamiseen on siis hyvä keskustella niin moraalin puolelta kuin teknologian. Jotta yleisö saadan hyväksymään tällaisen mahdollisuus, tarvitaan paljon enemmän avaruusleffoja, jotka pohtisivat amerikkalaisen elokuvan pelko-uhka näkemysten sijaan mahdollisuuksia ja haasteita. Myös kirjallisuuden markkinointi ja esilletulo scifi-aiheista nostaisi ihmisten tietoisuutta asiassa.
Periaatteessa, jos Suomeen saadaan kansalaispalkka, moni sosiaalityöntekijä voisi ihan hyvin opiskella, jos ei luonnontieteitä ja avaruustiedettä, filosofiaa ja yhteiskuntatiedettä ja muita aineettomia tieteitä luoden myös markkinoita ajatuspajoille tai vähintään suomalaiselle tieteisleffateollisuudelle. Näin oikeasti perustulon kattaessa niin työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja perustoimeentulotuen sekä kansaneläkkeen tarvitaan vähemmän sossu/kela ruljansseja ja ihmiset ovat onnellisempia tietäen että työttömyysprosentti on nolla ja yrittäjäkin saa yrittää ja nauttia kansalaispalkkaa jos ei tuloja ole riittävästi itsensä elättämiseksi.
Eiks ollut hyvä juttu?
Vastaukset 26
Vanhimmat
On varmasti kivaa irtautua Maan kahleista edes ajatuksissa.
Todellisuudessa emme koskaan tule pääsemään minnekään.
Sanoo kuusalkkari...
Olemme jo päässeet pienen hypyn maapallolta. Kuu tosin on ihan naapurissa, mutta sinne on kuitenkin jo päästy ja ihmisen valmistama laite on poistunut jo aurinkokunnasta.
Jos emme pääse todellisuudessa minnekään, mikä todellisuus silloin on?
Salkkarien todellisuudessa avaruudessa tarvitaan 6 m lyijyä aluksen ymnpärillä. Sellaisella aluksella ei pääse avaruuteen. Salkkarin todellisuus ei kuitenkaan aktualisoidu muualla kuin salkkarin korvien välisellä pururadalla.
Emme ole tehneet mitään hyppyä Kuuhun.
Naurettava väite.
En taida uskoa noihin luotaimiinkaan.
"Emme ole tehneet mitään hyppyä Kuuhun.
Naurettava väite.
En taida uskoa noihin luotaimiinkaan."
Ketä kiinnostaa sun uskomiset?
Siinä mitään jäädyttelyjä tarvi taan lisääntymistä aluksessa, miten luulet aikanaan aatamin ja eevan asuttameen pallomme, tuskin tosin yksin olivat?
Öö. Tarkoitat varmaan että ihminen oli jonkun paljon älykkäämmän olion luoma eliö, joka saavutti suuremman älykkyyden kuin mitä olio oli ihmiselle suunnitellut. Avaruusaluksessa toisaalta tuli ahdasta, toisaalta universumin laki esti ihmisen terminoinnin. Tuon olion piti siis saada planeetta, jonne ihminen heitettäisiin ja sit luvattiin auttaa ja kehittää universumin lain mukaisesti ihmiskunnasta uusi laji universumiin. Valitettavasti toi olio lähti pois ja unohti meidät kuten paskakin unohdetaan ja vedetään pönttöön. Tänne jäi vain joukko universumin sossuista vähän huoltamaan ihmisparkaa. Ajatella, olemme siis kaikki pelkästään huostaanotettuja pakolaisia. Missä on emoalus? Meillä pitäisi olla perintöoikeus mikäli toi olio on jo kuollut. Sossu taitaa itse pettää ja yrittää saada itselleen olion kansakuntia ja epäonnistuneita planeettoja.
Ei. Kyllä se oli Manitou, joka teki ihmisen savesta.
Ihminen voisi muuttaa kuuhun, apinat jäisivät tänne maapallolle ja alkaisivat siivoamaan ihmisen aikaan saannoksia ja apinat kehittyisivät ja pian olisi uusi ihmisten kaltainen joukko joka levittäytyisi koko maapallolle ja pian taas sodittaisiin lähi-idässä.
mahdollisuuksia siis
cyberneettinen evoluutio johon kuuluu tietoisuuden lataaminen ja elminen ja matkailu konesivilisaationa
sukupolvialukset jotka matkaisivat jopa tuhansia vuosia avaruuden keskellä lisäntyen kuollen ja eläen aluksen sisällä
jonkun tuntemattoman tekniikan löytäminen jolla voidaan muokata aika avaruus rakennetta ja mahdollistetaan valoanopeampi matkaaminen
emme koskaan tule kolonisoimaan avaruutta millään tavoin...tosin kuussa on kyty ja maankiertoradalla on ollut useita avaruusasemia
yksi vaihtoehto on ett emme kykyene pääsemään mihinkään omasta aurinko kunnastamme
"yksi vaihtoehto on ett emme kykyene pääsemään mihinkään omasta aurinko kunnastamme"
Voi olla hyväkin vaihtoehto. Eivät ehkä pääse muutkaan tänne.
Jos me emme kykene johonkin, niin miten se todistaa, etteivät muut kykenisi? Logiikasi taitaa vähän ontua.
Et tunnistaisi logikkaa, vaikka se tulisi ja purisi sinua persuuksiin.
Mielestäni Eriksonin väite oli validi. Emme voi sanoa muiden hypoteettisesti älykkäiden lajien kyvyistä juuri mitään sen perusteella, mihin itse kykenemme. Sen voimme varmaan snoa, etteivät nekään luonnonlakeja riko, mutta mikään tunnettu luonnonlaki ei estä avaruusmatkailua.
On täysin mahdollista, että muut älykkäät lajit keksivät tai ovat jo keksineet avaruusmatkailun. Yhtä mahdollista on, että eivät. Asianlaita riippuu kuitenkin potentiaalista keksimiseen, ominaisuuksista, kyvyistä, motiivista ja sattumasta, tuhansista detaljeista - ei logiikasta.
Pelkän logiikan perusteella joka 'lajin' kyky avaruusmatkailuun on sama, myös ihmisen. Tämän takia väite ei ollut, eikä ole validi.
"Pelkän logiikan perusteella joka 'lajin' kyky avaruusmatkailuun on sama, myös ihmisen."
Kiistän jyrkästi. Ei pidä paikkaansa.
Ensinnäkin jokin toinen laji saattaisi olla paljon meitä älykkäämpi ja keksiä ratkaisuja, joita ihmiskunta todennäköisesti ei kykenisi ikinä keksimään.
Kuvitteellinen laji voisi asua myös resursseiltaan rikkaammalla planeetalla, joka mahdollistaisi "tuottamattomaan" avaruusmatkailluun suunnatut suuremmat resurssit.
Kolmas, mikä voisi vaikuttaa, on lajin psyykkinen ja sosiaalinen rakenne. Jollekin ihmistä sosiaalisemmalle lajille tällaiset suuret yhteiset ponnistukset saattaisivat olla paljon helpommin toteutettavissa. Voisi kuvitella myös lajin, jonka elinikä olisi esimerkiksi 10 000 vuotta. Silloin matka ei olisi yksilölle niin suuri uhraus, koska paluu olisi paljon todennäköisempi (olettaen nopean matkustamisen).
Vaatimukset avaruusmatkailun suhteen saattavat olla kaikille samat, mutta resurssit eli karkeasti sanottuna kuvitteellisten lajien kyvyt voisivat vaihdella paljonkin.
"Kiistän jyrkästi. Ei pidä paikkaansa."
Mainiota. Erinomainen alku keskustelulle.
"Ensinnäkin jokin toinen laji saattaisi olla paljon meitä älykkäämpi ja keksiä ratkaisuja, joita ihmiskunta todennäköisesti ei kykenisi ikinä keksimään.
Kuvitteellinen laji voisi asua myös resursseiltaan rikkaammalla planeetalla, joka mahdollistaisi "tuottamattomaan" avaruusmatkailluun suunnatut suuremmat resurssit."
Sama kääntäen. Toinen laji saattaisi olla meitä rajoittuneempi - niin vaikea kuin ajatus voi ollakin tätä palstaa lukeville - ja keksiä samat tai vielä huonommat ratkaisut kuin ihmiskunta, asua resurssiköyhällä planeetalla jne. Poliittiset ratkaisut saattaisivat myös pakottaa resurssien allokoinnin esimerkiksi litteän kotiplaneetan loputtomaan todisteluun "rationaalisen" tekniikan kehittämisen asemesta. Rajoituksia voi olla muitakin. Uskonto, moraali ja etiikka, fyysisen tai henkisen kontaminaation välttely etc.
Ihminen on toiminut tietoisena ympäröivästä avaruudesta. Onko sanottua, ettei toinen sivilisaatio asustaisi planeetalla, jolta ei esimerkiksi pilvipeitteen takia ole mahdollista nähdä tai muutenkaan aistia ympäröivää avaruutta? 'Loogisesti' ajatellen tämäkin lienee mahdollista. Kiinnostaisiko sokeaa matkata jonnekin, minkä olemassaolosta ei olisi empiirisiä todisteita? Ei välttämättä.
"Kolmas, mikä voisi vaikuttaa, on lajin psyykkinen ja sosiaalinen rakenne. Jollekin ihmistä sosiaalisemmalle lajille tällaiset suuret yhteiset ponnistukset saattaisivat olla paljon helpommin toteutettavissa. Voisi kuvitella myös lajin, jonka elinikä olisi esimerkiksi 10 000 vuotta. Silloin matka ei olisi yksilölle niin suuri uhraus, koska paluu olisi paljon todennäköisempi (olettaen nopean matkustamisen)."
Ihmistä sosiaalisemmalle lajille kotiplaneetta kansalaisineen saattaisi myös olla niin rakas, ettei sen jättäminen edes kuvitteellisella tasolla tuntuisi mielekkäältä.
Voimme todella kuvitella pitkäikäisen lajin. Olisi kuitenkin mahdollista, että laji juuri pitkän eliniänodotteensa takia toimisi äärimmäisen konservatiivisesti ja yksilön turvallisuutta maksimoiden.
Lyhytikäisiäkin lajeja voisi esiintyä. Päiväperhojen esiintymisen ei tarvitse rajoittua Maapallolle.
"Vaatimukset avaruusmatkailun suhteen saattavat olla kaikille samat, mutta resurssit eli karkeasti sanottuna kuvitteellisten lajien kyvyt voisivat vaihdella paljonkin."
Jyrkästi samaa mieltä. Logiikka - erityisesti ihmiskeskeinen logiikka - ei silti säätele kuvitteellisten lajien vaihtelurajoja ja vielä vähemmän sellaisten, jotka mahdollisesti ovat aivan oikeasti olemassa. Rajoituksista tai eduista ovat vastuussa muut tekijät, joita keskustelussa on jo mainittukin. Tilanne saattaa ratkaisevasti muuttua, kun tapaamme ensimmäisen 'exoälyn' ja tutustumme sen käyttämään logiikkaan, mutta sellaisesta ei ole toistaiseksi ainuttakaan havaintoa.
"Toinen laji saattaisi olla meitä rajoittuneempi "
Kyllä, eli simpanssin tasolla olevalla lajilla on huomattavasti heikompi "kyky" avaruusmatkailuun kuin ihmisellä. Vaikka olettaisimme, että muita älykkäitä teknisesti kehittyneitä lajeja on olemassa, emme voi mitenkään tietää, mihin ihmisen älykyys asettuu kun lajien älykkyyttä skaalataan alarajalta ylöspäin. Voisimme olla lähellä yläpäätä tai sitten niitä laarinpohjimmaisia.
"Ihminen on toiminut tietoisena ympäröivästä avaruudesta. Onko sanottua, ettei toinen sivilisaatio asustaisi planeetalla, jolta ei esimerkiksi pilvipeitteen takia ole mahdollista nähdä tai muutenkaan aistia ympäröivää avaruutta?"
Adamsin hulvaton Linnunradan käsikirja liftareille kuvaa tällaista tilannetta. Krikitit olivat paksun pilven peittämällä planeetalla elävä eristynyt rauhaa rakastava laji, kunnes luotain läpäisi pilvikerroksen...loppu onkin kuvitteellista Linnunradan "historiaa".
Mitä sosiaalisuudesta ja pitkäikäisyydestä sanoit, pitää sekin paikkaansa ainakin huomioitavana vaihtoehtona laajemmasta mahdollisuuksien skaalasta.
Pitkäikäisyys ei välttämättä tee lajista liian konservatiivista ja varovaista. Pitkäikäisyys voisi johtaa myös pitkästymiseen ja sen kautta extreme hakuisuuteen.
Sosiaalisuus siinä mittakaavassa, että planeetalla kaikki katsoisivat olevansa samaa "kansaa", lisäisi resursseja keskenään sotivista kansallisvaltioista koostuvaan lajiin nähden. On tietenkin mahdollista, että liika sosiaalisuus olisi rajoittanut kilpailua niin paljon, että yhteiskunnan kehitys olisi kärsinyt.
En jaksa uskoa, että minun elinaikanani saataisiin näyttöä exoälyn olemassaolosta. On mahdollista, että exoelämästä saadaan näyttöä. Sekin olisi megauutinen. Sitä odottaessa voi aina heitellä löysiä spekulaatioita.
/"Toinen laji saattaisi olla meitä rajoittuneempi "
Kyllä, eli simpanssin tasolla olevalla lajilla on huomattavasti heikompi "kyky" avaruusmatkailuun kuin ihmisellä./
Looginen kommentti. Ensimmäisinä nisäkkäinä avaruudessa olivat tiettävästi silti koirat ja apinat. Viimeistään tämän tulisi osoittaa ajattelevalle lukijalle tiettyjä logiikan piirteitä mm. avaruusmatkailun suhteen. Älyn merkitys avaruusmatkailussa, kuten lajien elossapysymisessäkin, on edelleen pitkälti todistamatta. Ennen nisäkkäitä avaruuteen pääsivät (ihmisten toiminnan takia viimeistään ja suurella todennäköisyydellä jo paljon ennen ihmistä) mikrobit, joten niistä rajoituksista ja 'loogisista' edellytyksistä voi olla monta mieltä.
Adamsin hulvaton kirjako nyt edustaa spekulaatioiden merkitystä avaruusmatkailun kontekstissa? Lienee paikallaan muistuttaa, että 'pilvisten planeettojen rauhaa rakastavia asukkeja' vilahtelee toki läpi koko SciFin ja Fantasyn genren.
/Pitkäikäisyys ei välttämättä tee lajista liian konservatiivista ja varovaista. Pitkäikäisyys voisi johtaa myös pitkästymiseen ja sen kautta extreme hakuisuuteen./
Älykkään lajin itsetuhoisuus on toinen Scifin ja fantasian usein toistuvista teemoista. Lähtökohdat ovat arvatenkin jo paljon nykykirjallisuutta varhaisemmassa tarinaniskennässä, kuten mm. kreikkalaisesta mytologiasta voisi spekuloida.
/On tietenkin mahdollista, että liika sosiaalisuus olisi rajoittanut kilpailua niin paljon, että yhteiskunnan kehitys olisi kärsinyt./
SciFistä ja spekulaatioista johtuu mieleen kirjailija-visionääri A.C.Clarken kommentti ihmiskunnan mahdollisesti traagisimmasta virheestä ikinä. Hänestä se saattoi hyvinkin olla estetiikan luovuttaminen uskonnon ohjattavaksi. Kiusauksesta huolimatta en lähde kehittelemään tätä teemaa, vaan alustan kevyesti hieman laajempaa näkymää logiikan sallimiin potentiaalisiin sudenkuoppiin antropomorfisessa ajattelussa.
Jokainen lukija palstalla on tutustunut jossakin määrin evoluutioteoriaan - ja muutamat hyvinkin perusteellisesti. Tästä huolimatta pahasti vanhentunut idea 'kultakutrin planeetasta' elää edelleen vahvana taustana jopa tieteellisesti suuntautuneiden kirjoittajien teksteissä. Mikä fantastinen kyky ihmisellä onkaan käsittää väärin kausaliteettia ja jättää omat havaintonsakin nenän varjoon päätellessään, että Maa olisi juuri olosuhteiltaan sopiva hänen temmellyskentäkseen, kun tilanne lienee käytännöllisesti katsoen juurikin päinvastainen. Jo geologian, paleontologian, astronomian ja niiden nykyisten moderniempien muotojen tuottamien tulkintojen pitäisi vakuuttaa ajatteleva lukija huomaamaan 'kultakutrin' huvittavuus ja nurinkurisuus. Tämä erityisesti pitäisi käsittääkseni huomata, kun 'loogisesti' tehdään johtopäätöksiä exoplaneetoilla potentiaalisesti esiintyvistä kulttuureista. Jokunen kosminen katastrofi lisää tai vähemmän Maan esihistoriassa olisi johtanut helposti totaalisesti tämänhetkisistä poikkeaviin elämänmuotoihin. Mihin evoluutio on johtanut/johtamassa muilla planeetoilla, on selvittämättä ja selvittämistäkin on saattanut merkittävästi hankaloittaa mm. antropomorfinen fakkiutuminen ja tietynlainen näköalattomuus.
/En jaksa uskoa, että minun elinaikanani saataisiin näyttöä exoälyn olemassaolosta. On mahdollista, että exoelämästä saadaan näyttöä. Sekin olisi megauutinen. Sitä odottaessa voi aina heitellä löysiä spekulaatioita./
Sama tilanne täällä ja spekulaatioita olisi minunkin mielestäni varaa tiukentaa.
tuosta tulikin mieleen...
Ensin Hitlerin rodunjalostus, mutta sitten nykyajan geeniteknologia, jota jo sovelletaan menestyksekkäästi. Olisi myös jo keinot rakentaa uusi superlaji, joka olisi kaikin puolin paljon parempi ja viisaampi kuin ihminen.
Cenddi on totuuden lähteillä.
Tuleva rodunjalostus on valkoisen rodun ainoa keino selviytyä. Muutoin tuhoudumme ja koko kansakuntamme älykkyys laskee merkittävästi.
Taas joku uusnatsin rääpäle. Teikäläiset kun poistavat geeninsä kierrosta vaikka kondomin käytöllä, niin kansamme ÄO nousee huomattavasti kaltaistesi vähälukuisuudesta huolimatta.
natzit ovat totuuden lähteellä.
Virtaako siellä vesi, veri vai onko se vielä jäässä?
Nyt kun juttu repesi kirjallisuuteen, natseihin ja erilaisiin spekulaatioihin, taustalla ilmeisesti jyvänen totuutta, joka pitää upottaa, sekoittaa ja häiventää pois näköpiiristä ettei sitä enää osattaisi kaivaa.
Eli tarvitaan siis kansalaispalkka, joka mahdollistaa asioista kiinnostuneille perustaa omaa pientä yritystä esim. uudenlaisen kameran luomiseksi. Nyt jos porukka pistää tutkimuksen pystyyn ja ei saa rahoitusta, menettävät he työttömyysedut ja tutkimusta on hankala tehdä sosiaalitoimen tuella saati jos työllistyy vaikka siivoojaksi tai leipuriksi. Ehkä TE-keskus vie insinöörin kiinnostuksen byrokratiaan ja kameran keksiminen jää taka-alalle.
Tarkoitus ei siis ole nähdä punaista vain punaisena vaan yrittää luoda kaikenlaisesta säteilystä ihmisjärjelle ymmärrettävissä olevaa kuvaa ympäristöstä. Kameran olisi kyettävä kuvamaan myös ääniaaltoja, joita ei kuulla ihmiskorvin, sekä sähkövarauksia jne...
Tietokoneiden prosessointitehon kasvaessa mahdollisuus kuvata suuremmalta alalta pölyhiukkasia onnistunee jo nyt, mutta bakteeritason kuvaaminen reaaliajassa ihmiskeho x3 tilavuudelta lienee mahdoton. Mutta ei haittaa. Tässä muutama pohdittava lisää seuraavalle tutkimushankkeelle. Ehkä sieltä joukosta löytyy se laajempi käsitys mahdollisuuksista.